Moniammatillisuus maatalousyrittäjien työterveyshuollossa

Maatalouden modernisoituminen tuo päivitystarpeita myös työterveyteen

Työn terveydellisten merkitysten arviointi edellyttää työn ja sen altisteiden riittävää tuntemusta, joka ei voi perustua mielikuville tai etäisille omille kokemuksille esimerkiksi lapsuuden mummolasta. Modernin maatalouden prosessit ja teknologia ovat voimakkaasti kehittyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Samalla esimerkiksi työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt, mutta vastaavasti istumatyö ja työn henkinen kuormittavuus ovat lisääntyneet. Tilat ovat erilaisia, ja tuotantosuunta määrittää työn sisältöä ja kuormittavuutta. Karjatiloilla työtä tehdään vuoden jokaisena päivänä. Toimialaa luonnehtii vahva kausiluonteisuus, mikä aiheuttaa merkittäviä kuormitushuippuja. Kaikilla tiloilla työtä tehdään kuitenkin edelleen tiiviissä suhteessa luontoon ja vuodenaikoihin, mikä puolestaan määrittää eri tehtävien onnistumista ja ajoittumista vuodenkierrossa.

Työoloselvityksen lähtökohdaksi maatalousyrittäjän tarpeet

Työterveyshuollon tilakäynnillä tehtävän työoloselvityksen vetureina ovat perinteisesti olleet työterveyshoitajat. Lääkärit ovat osallistuneet mahdollisuuksien mukaan, lähinnä altisteisimpien tilojen käynteihin ja pääosin keskittyen terveystarkastuksiin ja työkykyarviointeihin vastaanotoilla. Resurssitehokkuutta on tarpeen pohtia jatkossakin, mutta entistä enemmän yhdessä maatalousyrittäjän kanssa. Hyvät esitiedot ja yrittäjän omat näkemykset tilan tarpeista ovat perusta laadukkaalle työoloselvitykselle. Yrittäjän kanssa tulisi keskustella ennen tilakäyntiä siitä, millaista asiantuntemusta hän juuri sillä hetkellä tarvitsee, ja räätälöidä tilalle jalkautuva työryhmä sen mukaisesti. Maatalouden kehitysnäkymät 2020 -tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjien mielestä tärkeimmät osallistujat tilakäynnille ovat työterveyshoitaja ja maatalouden asiantuntija. Juuri maatalouden asiantuntijat ovat avainhenkilöitä tarjoamaan ajantasaista asiantuntemusta nykymaataloudesta työterveystoiminnan tarpeisiin hyvän käytännön suositusten mukaisesti. Maatalouden asiantuntijoiden palveluita tarjoavat eri neuvontaorganisaatiot ja yksityiset ammatinharjoittajat.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ongelmat keskeisiä työkykyriskejä

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen merkittävin syy maatalousyrittäjien työkyvyttömyyseläkkeisiin. Näin ollen myös työfysioterapeuttien asiantuntemukselle ja -ohjaukselle olisi erityistä tarvetta ja myös kiinnostusta maatalousyrittäjien taholta. Koska työn kokonaisuus on laaja ja tehtäviltään vuoden kierrossa vaihteleva, on mahdotonta ottaa kaikkea kerralla haltuun. Tämä korostaa suunnattujen työoloselvitysten merkitystä ja tässä erityisesti työfysioterapeuteilla olisi paljon annettavaa. Toimintamahdollisuudet ovat nyt myös olennaisesti aiempaa paremmat, kun työfysioterapeutit ovat työterveyden ammattihenkilöitä.

Työterveyspsykologien asiantuntemusta on toistaiseksi hyödynnetty vain harvoin tilakäynneillä. Henkiset haasteet ja työssä uupuminen koskettavat kuitenkin enenevässä määrin myös maatalousyrittäjiä. Vaikeista asioista voi toisinaan olla helpompi puhua omalla maaperällä, ja siksi on hyvä huomioida myös tämän osaamisen tarve tilakäynnille osallistuvaa tiimiä koottaessa.

Maatalousyrittäjän työkykyhaasteiden selvittely edellyttää verkostomaista yhteistyötä

Juvonen-Posti ym. toteavat tutkimuksessaan, että työterveyshuollon prosessit tarvitsevat mikroyrittäjien työkyvyn tukemisessa uudenlaista verkostomaista työotetta, jossa on mukana uusia toimijoita ja monitoimijaista yhteistyötä. Maatalousyrittäjien työkykyhaasteiden selvittelyyn ja ratkaisujen etsintään linkittyy olennaisesti tuotantoprosessien, talouden, verotuksen, maataloustukijärjestelmän ja lomituspalveluiden tuntemus, koska ne vaikuttavat palvelujärjestelmän tarjoamiin mahdollisuuksiin ja yrittäjä on siten aivan eri asemassa kuin palkansaaja. Osatyökykyisen maatalousyrittäjän työkyvyn tukivalikoima on myös hyvin rajallinen palkansaajaan nähden. Työterveydessä toimivat sosiaalialan asiantuntijat ovat työkykyhaasteiden asiantuntijoita, mutta on huomattava, että maatalouden erityispiirteet edellyttävät vankkaa toimiala- ja palvelujärjestelmätuntemusta.

Verkostomaisen, moniammatillisen yhteistyön tarpeeseen Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on kehittänyt työkykykoordinaattoritoimintaa. Melan työkykykoordinaattorit toimivat valtakunnallisesti ja tarjoavat ohjausta ja neuvontaa osatyökykyisille maatalousyrittäjille. Heidän osaamisensa keskiössä on maatalouden ja yrittäjyyden erityiskysymykset suhteessa palvelujärjestelmään. Heillä on kontaktit maatalouden sidosryhmiin ja tarvittaviin asiantuntijoihin. Tarvittaessa he voivat osallistua myös työterveyshuollon tilakäynnille tai/ja työkykyneuvotteluun. Palvelu on maksutonta.

Laajennettu moniammatillisuus – verkostoyhteistyön monitoimijamalli

Maatalousyrittäjien kanssa kiinteässä yhteistyössä toimivat sidosryhmät (muun muassa lomitus, maataloushallinto, neuvontapalvelut, pankit, meijerit, eläinlääkärit, työterveyspalvelut) ovat keskeisiä toimijoita havaitsemaan yrittäjän hyvinvoinnissa tapahtuvat muutokset, ottamaan asian puheeksi ja ohjaamaan tarvittaessa avun piiriin. Heistä muodostuu Melan Välitä viljelijästä -verkosto ja varhaisen tuen käytännön toimijat. He toimivat ikään kuin esimiesten ja työyhteisön vastineena, jos ajatellaan palkansaajan varhaisen tuen toimintamalleja ja rakenteita. Sidosryhmät ovat samalla myös niitä toimijoita, joita tarvitaan maatalousyrittäjän työkykyprosessien moniammatillisessa selvittelyssä ja läpiviennissä.

Pyrittäessä sovittamaan alentunutta työkykyä työn vaatimuksiin tarvitaan pääsääntöisesti edellämainittujen sidosryhmien moniammatillista tiivistä, koordinoitua yhteistyötä. Tuotantosuunnan muutos voi olla keskeinen keino sovittaa työkykyä ja työn vaatimuksia toisiinsa, mutta se vaatii aikaa, tarkkaa suunnittelua, monien seikkojen huomiointia ja monia toimenpiteitä. On huomattava, että taloudellisen prosessin ohella on kyse vahvasti psykologisesta prosessista.

Kaikessa on huomioitava myös taloudelliset realiteetit: työkykyhaasteet aiheuttavat usein taloudellisia haasteita, mikä korostaa tarvetta tuntea ja hyödyntää maatalouden työterveyden korvauskäytäntöjä.

Uusi työkalu työterveysyhteistyön tukemiseen

Työterveysyhteistyön tukemiseksi, maatalousyrittäjän osallisuuden edistämiseksi ja työterveyden työoloselvitysprosessin sujuvoittamiseksi Mela on ottanut käyttöön työterveyssovelluksen. Sovellus toimii osana Melan lakisääteistä tehtävää seurata tilakäyntien toteutumista mutta tarjoaa myös modernin sähköisen työkalun työoloselvitysten toteuttamiseen, riskinarviointiin, dokumentointiin ja raportointiin. Maksuton sovellus mahdollistaa moniammatillisen toiminnan mobiilisti ja reaaliaikaisesti, ja siinä on omat käyttöliittymät maatalousyrittäjälle ja työterveyshuollolle.

Moniammatillinen verkostoyhteistyö on enemmän kuin oma tiimi – ota rohkeasti yhteyttä

Työterveyshuolto hoitaa omaa tehtäväänsä yhtenä maatalouden sidosryhmänä mutta ei voi toimia menestyksekkäästi yksin. Työterveydessä on tärkeää tunnistaa maatalousyrittäjän työkykyhaasteiden laajuus ja moniulotteisuus ja osata katsoa myös moniammatillisuudessa oman toimialueen ulkopuolelle. Osaamista on tarjolla, kun sitä osataan kysyä. Tiedon lähteelle pääsee helposti Melan Välitä viljelijästä -projektityöntekijöiden/työkykykoordinaattoreiden kautta: https://www.mela.fi/maatalousyrittajat/valita-viljelijasta/yhteystiedot/ «https://www.mela.fi/maatalousyrittajat/valita-viljelijasta/yhteystiedot/»1.