Kollega, oletko kulturelli?

Kulttuuria ja taiteita harrastavat ihmiset elävät terveempinä ja pidempään kuin harrastuksista piittaamattomat sohvalla viihtyjät. Parhaat terveysvaikutukset kulttuurista saa yhdessä kokien. Tämä Työterveyslääkäri-lehden kulttuurinumero jaetaan myös Sinulle, toisen erikoisalan kollega. Yhteistyössähän tässä tautien kanssa tanssitaan.

Kuten todennäköisesti jo ehdit ajatella, suomalainen tutkimusryhmä on todennut, että harrastavien elintavat ovat terveellisempiä kuin harrastamattomien. Ero terveydessä ei kuitenkaan selity pelkästään elintavoilla vaan sosiaalis-kulttuurisella tekijällä on itsenäinen, vahva vaikutus elinikään.

Kulttuuriharrastuksen ja taiteen synnyttämä sosiaalisen läsnäolon tunne on merkittävä, ja se syntyy vaikkapa kamarimusiikkikonsertin yleisössä. Samanlainen läsnäolon tunne syntyy Antti Tuiskun konsertissa, jossa tanssitaan viileässä syyssäässä ventovieraiden kanssa jalat kipeiksi. Aivoissa tapahtuu jotain seuraavanlaista: sosiaaliset kokemukset vaikuttavat aivoissa tiettyjen geenien säätelyn kautta gammaopioidien toimintaan. Tämä taas saa aikaan myönteisiä tuntemuksia. Nelikko oksitosiini, dopamiini, serotoniini ja endorfiinit osallistuu näihin talkoisiin.

WHO on esitellyt taiteen tutkittuja kliinisiä hyvinvointivaikutuksia: elävä musiikki tai klovneriaesitykset vähentävät potilaiden ahdistusta ja kipua. Musiikki ja taidetoiminta yhdessä vähentävät syöpäpotilaiden hoitojen sivuvaikutuksia, kuten hengenahdistusta ja pahoinvointia. Tanssi ja musiikin kuuntelu parantavat diabeetikkojen glukoositasapainoa ja alentavat sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla verenpainetta ja sydämen sykettä. Krooniseen kipuun voi saada apua vibroakustisesta hoidosta, joka on kombinaatio matalataajuisesta äänen värinästä ja mielimusiikin kuuntelusta.

Kuinka sitten olla riittävän kulturelli ja pidentää elinikäänsä? Ihan vaikka ulvomalla katsomossa ison lauman keskellä Susijengin pelissä. Siinäpä ryhmärajat ylittävä luottamuksen ja läsnäolon tunne! "Ihminen tarvitsee kanssaihmisyyden tunnetta hyvinvoinnin tueksi ja elääkseen", tiivistää neurologi Markku T. Hyyppä. Myös yhdistystoiminta tai muu talkoisiin osallistuminen, kuorossa laulaminen, lukupiiriin osallistuminen tai porukalla padelin pelaaminen on kulttuurin harrastamista, jossa harrastamisen tai taide-elämyksen synnyttämä sosiaalisen läsnäolon tunne on avainkäsite.

Kulttuurilla on ollut roolinsa Suomen kannattelussa myös kriisien keskellä. Sota-aikana viihdytysjoukot kiersivät rintamalla nostattamassa yleistä moraalia ja taistelutahtoa. Koronarajoitusten aikana syntyi valtavaa kulttuurinnälkää, joka on näkynyt rajoitusten vapauduttua täysinä katsomoina festareilla ja konserteissa. Oopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi on osuvasti sanonut, että taide on aina ollut suomalaisille keskeinen osa kollektiivista itseymmärrystä ja kansallista omaleimaisuutta. Ei sisua ja saunaa ilman Sibeliusta.

Kulttuurin ja kulttuuriharrastusten terveellisyyttä on tarpeen korostaa terveyspolitiikassamme. Vasta edesmennyt Vesa-Matti Loiri ei asettanut taidetta ja urheilua vastakkain. Vuonna 1993 hän sanoi ajattelevansa, että niin urheilu, taide kuin viihdekin ovat saman ilmiön eri puolia: "Samasta asiastahan niissä kaikissa on kysymys. Siitä, miten tämä elämä olisi meille vähän helpompaa."

Tampereella 27.9.2022

Kirjallisuutta

1. Markku T. Hyyppä. Kulttuuri ja terveys. Lääkärikirja Duodecim 4.2.2021
2. Mari Aholainen, Saara Jäntti, Annika Tammela ym. Miten taide vaikuttaa? Kulttuurisia näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen. SLL 2021;76(9):564-568