Työterveyslääkäri

Muusikon fokaalidystoniaoireet ja palautumisen haasteet

Työterveyslääkäri
2022;40(3):15-17
Katriina Viljamaa ja Juha Liira

Ammattimuusikon soittamiseen liittyvä, neurologinen fokaalidystonia korvataan vakuutuskäytännössä ammattitautina. Ennaltaehkäisemisen käytäntöjen kehittämiseksi toteutimme Suomen Kansallisoopperan ja -baletin orkesterissa kohdennetun työpaikkaselvityksen.

Viime vuosina Oopperan työterveyshuollossa on enenevästi kiinnitetty huomiota soittamiseen liittyvään muusikon fokaalidystoniaan (FD), jolle työn fyysinen kuormitus ja psyykkinen stressi altistavat. Palautumisella ajatellaan olevan keskeinen merkitys liiallisen kuormituksen hallinnassa ja sairausasteisen FD:n ehkäisemisessä.

FD-oireisto haittaa lievänäkin merkittävästi muusikon työtä. Sairausasteisena FD voi johtaa ammatilliseen työkyvyttömyyteen ja tulla korvatuksi ammattitautina.

Työturvallisuuslain mukaisesti työnantajalla on velvollisuus pyrkiä ennaltaehkäisemään liiallista kuormittumista työssä ja samalla FD:n kehittymistä. Asiasta puhuminen on tärkeää, koska tieto riskistä on osa ennaltaehkäisyä.

FD-oireiden tunnistaminen voi olla haastavaa. Fokaalidystonia on kivuton soittamiseen liittyvä ongelma, mutta sen kompensointiyritykset uusilla soittoasennoilla poikkeavat usein normaalista soittotavasta ja voivat aiheuttaa uudenlaisia soittoteknisiä haasteita ja sekundaarisia TULE-oireita. Puhaltajien huuliotteen eli ansatsin ongelmista osa on ohimeneviä, mutta osa voi olla ensimmäisiä merkkejä FD:sta.

Suomen Kansallisoopperan ja -baletin (SKOB) työterveyshuollossa teimme yhteistyössä työsuojelun kanssa SKOB:n orkesterin jäsenille kohdennetun työpaikkaselvityksen näytäntökaudella 2021–2022. Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena. Tavoitteena oli kartoittaa, kuinka paljon oopperaorkesterin jäsenillä esiintyy työhön liittyviä TULE-ongelmia sekä oireita liittyen mahdolliseen muusikon fokaalidystoniaan. Samalla selvitimme jo käytössä olevia keinoja ehkäistä ongelmien kehittymistä orkesterityössä. Tässä artikkelissa keskitytään FD:n oireisiin ja soittokuormituksesta palautumiseen.

Tuloksia

Orkesterin 118 jäsenestä kyselyyn vastasi 74 muusikkoa (63 %). Vastaajien keski-ikä oli 46 vuotta ja suurin ikäryhmä 50–59-vuotiaat (35 %). Eniten vastauksia tuli viulisteilta (26 %), joka on orkesterin isoin instrumenttiryhmä.

Viimeisten kuukausien aikana soittamiseen liittyviä TULE-vaivoja tai puhaltajilla ansatsin ongelmia oli kokenut 64 prosenttia kyselyyn vastanneista. Heistä 69 prosenttia kertoi pärjäävänsä orkesterityössä oireidensa kanssa hyvin, 26 prosenttia kohtalaisesti ja 4 prosenttia huonosti.

Henkilökohtaisina TULE-ongelmien hoidon ja palautumisen keinoina muusikot kertoivat käyttävänsä fysioterapiaa, OMT-fysioterapiaa, fysioterapeutin spesifisiä ohjeita muusikoille, kiropraktiikkaa, voice massagea, kuntosaliharjoituksia, muita lihaskunto- ja voimaharjoituksia, venyttelyä, hierontaa, uintia, avantouintia, hiihtoa, jääkiekkoa, golfia, lenkkeilyä, pyöräilyä, lämmittelyä ja piikkimattoa. Huomiota kiinnitettiin riittävään lepoon, hyvään uneen, terveelliseen ruokailuun ja vitamiinien saantiin.

Fokaalidystonian oireet

Muusikon fokaalidystoniaoireisto oli tuttu asia 77 prosentille vastanneista ja 60 prosenttia koki, että aiheesta on helppo puhua muusikoiden kesken. Vastaajista 20 prosenttia oli kokenut mahdollisia FD:aan liittyviä oireita: soittamiseen liittyvää sormen/käden/ylä- tai alaraajan/suun alueen toiminnan ongelmaa, joka aiheuttaa soiton kontrollin heikentymistä /soittamisen vaikeutumista. FD-tyyppisten oireiden kanssa orkesterissa kertoi 50 prosenttia pärjäävänsä hyvin, 44 prosenttia kohtalaisesti ja 6 prosenttia huonosti.

FD-oireet olivat ilmaantuneet jonkin tavanomaista intensiivisemmän esiintymis- tai harjoitteluperiodin yhteydessä tai sen jälkeen 60 prosentille tällaisia toiminnanongelmia kokeneista. Näitä toimintahäiriöitä esiintyi useiden soitinryhmien muusikoilla. Oireita oli hieman enemmän vanhemmilla soittajilla. Terveydenhuollosta ongelmaan oli saanut apua 16 prosenttia, ja sairauslomalla ongelman vuoksi oli ollut 15 prosenttia oireisista.

Muusikoiden selviytymiskeinot FD-oireiden kanssa

FD-oireita kokevat muusikot pitivät tärkeänä soittamisen rauhoittamista ja soiton rentoutta selvitäkseen työssään oireiden kanssa. Ennen harjoituksia lämmittelyä pidettiin tärkeänä. Harjoitellessa etsittiin soittoasentoja, joissa dystoniaoireet haittaisivat vähiten.

Aina jos mahdollista, lievienkin oireiden ilmaantuessa, pyrittiin soittamista tauottamaan. Joku hyötyi erityisharjoitteista. Kokonaisharjoitteluaikaa pidettiin hyvänä vähentää ennen haasteellista työpäivää, jotta lihakset ehtivät hyvin palautua ja valmistautua tulevaan. Pilateksesta tai venyttelystä saattoi olla hyötyä. Mielen ja tilanteen rauhoittaminen koettiin tärkeäksi. Siirtyminen vähemmän kuormittaviin tehtäviin orkesterissa oli vähentänyt haittaa.

Orkesterityön kuormitustekijöistä palautuminen

Palautumisongelmia työviikon aikana ilmoitti kokevansa 78 prosenttia vastaajista. Erityyppisten palautumisongelmien ja orkesterityön kuormitustekijöiden ilmenemisiä on koottu kuvaan 1 «»1.

Huomattavan yleisiä haittatekijöitä orkesterityössä olivat kyselyn perusteella ohjelmiston raskaus (isot teokset), ylikuormitus (yhtäkkisesti lisääntynyt soittomäärä ja/tai kireä aikataulu) sekä orkesterin melu.

Pohdintaa

Kysely ei selvittänyt kliinisiä FD-diagnooseja, vaan eriasteisia FD-tyyppisiä oireita, joita orkesterin jäsenillä esiintyi huomattavan yleisesti, noin 13 prosentilla. Suurin osa vastaajista oli kuullut FD:sta. Omatoimisia palautumiskeinoja käytettiin monipuolisesti. Työ arvioitiin fyysisesti kuormittavaksi, joten aktiivista palautumista myös tarvitaan.

Sekä kyselyn että työterveyden vastaanotolla tehtyjen havaintojen perusteella näyttää, että muusikko voi pärjätä tehtävissään lievien fokaalidystoniaoireiden kanssa. Tärkeää on huolehtia siitä, etteivät oireet pahene. Asiasta puhuminen on jatkossakin osa ennaltaehkäisyä, jossa tärkeintä on systemaattinen palautumisen tukeminen. Työturvallisuuden näkökulmasta työnantajan ja työsuojelun tulee yhdessä muusikkojen ja työterveyshuollon kanssa pohtia keinoja ennaltaehkäisyyn.

Työterveyshuollossa muusikoille tehdään lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia melualtistuksen vuoksi. Työpaikkaselvityksen pohjalta suosittelemme, että tarkastuksiin liitetään FD-oireita seulova kysymys:

Onko sinulla soittamiseen liittyvää sormen/käden/ylä- tai alaraajan/suun alueen toiminnan ongelmaa, joka aiheuttaa soiton kontrollin heikentymistä/soittamisen vaikeutumista? Jos vastasit kyllä, miten/missä oire esiintyy?

Jos todetaan muusikon FD viittaavia oireita, tilannetta on arvioitava tarkemmin. Jatkossa voidaan pohtia työn muokkausta siten, että muusikko pärjää tehtävissään ja oireet eivät pahene. Kuormituksen keventämiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi isojen teosten jakamisella kahdelle soittajalle (ohjelmaergonomia). Jos mahdollista, voi suosittaa siirtymistä vähemmän vaativaan nuottikuvaan, 'alempaan stemmaan'. Muutoinkin soittotehtäviä voisi yrittää jakaa instrumenttiryhmissä siten, että FD-oireista kärsivä muusikko voisi välttää teoksia, jotka ovat hänelle hankalia soittaa.

Jos oirekuva kuitenkin pahenee, on työterveydessä harkittava ammattitautiselvityksen käynnistämistä sekä arvioitava mahdollinen työkyvyttömyyden uhka ja ammatillisen kuntoutuksen tarve.

Katriina Viljamaa
LL, työterveyslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, musiikkilääketieteen erityispätevyys
Suomen Kansallisoopperan ja -baletin vastaava
työterveyslääkäri vuosina 2012–2021.
Mehiläinen Töölö Työelämäpalvelut
viljamaakatriina@gmail.com
Juha Liira
LKT, dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri
kliininen opettaja
Turun yliopisto
jliira@utu.fi

Kirjallisuutta

  1. Viljamaa K, Liira J, Kaakkola S, Savolainen A. Musculoskeletal Symptoms Among Finnish Professional Orchestra Musicians. Med Probl Perform Art. 2017 Dec;32(4): 195-200. doi: 10.21091/mppa.2017.4037. PMID: 29231952.
  2. Altenmüller E, Jabusch HC. Focal dystonia in musicians: phenomenology, pathophysiology and triggering factors. Eur J Neurol. 2010 Jul;17 Suppl 1:31-6.
  3. Schmidt A, Jabusch HC, Altenmüller E, et al. Etiology of musician's dystonia: familial or environmental? Neurology. 2009 Apr 7;72(14):1248-54.