Aivoja kuormittavat työolot selville yksilö- ja työyksikkötasolla

Kognitiiviset kuormitustekijät tulee tunnistaa

Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan on selvitettävä työhön liittyvät riskitekijät. Monet riskienarviointiin käytettävät ohjelmat ja lomakkeet ohjaavat arvioimaan psykososiaaliseen kuormitukseen liittyviä asioita. Osa näistä tunnistetuista psykososiaalisista kuormitustekijöistä on myös kognitiivisia kuormitustekijöitä. Tutkimusten mukaan tällaisia asioita ovat esimerkiksi häiritsevät keskeytykset ja työympäristön häly. Näitä tutkimuksissakin esille tulleita kuormitustekijöitä on tunnistettu myös sairaanhoitopiirin työyksikköjen riskienarvioinneissa. Esimerkiksi kanslian melu ja häly sekä työhön liittyvät keskeytykset nousevat keskeisinä psykososiaalisina ja kognitiivisina kuormitustekijöinä yksikköjen riskienarvioinneissa esille. Kognitiivisten kuormitustekijöiden tunnistamiseen ja hallintaan tarvitaan työpaikoille välineitä. Näitä on tarjolla, sillä esimerkiksi Työterveyslaitos on tuottanut tutkimukseen perustuvan materiaalin työpaikkojen käyttöön. Tämä Aivotyö sujuvaksi -tietopankki on vapaasti työpaikkojen hyödynnettävissä. Työterveyslaitos tarjoaa myös laajasti palveluja aivotyöhön ja sen sujuvoittamiseen liittyen.

Suuressa organisaatiossa on tärkeää, että niin yksiköille kuin työntekijöille on tarjolla välineitä ja ratkaisumalleja siten, että niitä voidaan matalalla kynnyksellä ottaa käyttöön. Sen lisäksi, että toimintamallien on oltava helposti käyttöönotettavissa, niiden tulee olla myös kustannuksiltaan ja käytettävyydeltään sellaisia, että niitä pystytään suuressa organisaatiossa tarjoamaan tasapuolisesti kaikille. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä lähdettiin kehittämään työkalua, joka olisi helposti käyttöönotettavissa ja voisi toimia suuressa organisaatiossa kognitiivisten kuormitustekijöiden kartoittajana niin yksilö- kuin työyksikkötasolla. Työkalun tarkoitus on toimia yhtenä hyvänä lisänä jo olemassa olevien materiaalien ja palvelujen rinnalla. Kyselyn nimen haluttiin kuvaavan sitä tavoitetta, mihin kaikilla toimilla pyritään: aivojen työrauhaan.

Aivoille työrauhaa -kysely

Aivoille työrauhaa -kyselyn toimintamalli perustuu siihen, että työyksikössä herää tarve parantaa kognitiivista ergonomiaa. Työtä haluttaisiin kehittää siten, että se olisi aivojen kannalta sujuvampaa ja siten jaksaisimme paremmin. "Jaksamme paremmin" on nimittäin yksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työhyvinvointiin liittyvistä keskeisistä tavoitteista. Ensin tulee kuitenkin selvittää, mikä työyksikkö- ja yksilötasolla työntekijöitä kognitiivisesti kuormittaa. Selvityksen jälkeen voidaan suunnitella kohdennetut toimenpiteet, joiden avulla voidaan saada aivoille työrauhaa.

Aivoille työrauhaa -kyselyn sisältö perustuu kansalliseen ja kansainväliseen tutkimustietoon. Kysymyksenasettelu perustuu siihen, että työntekijöinä ja ihmisinä me olemme erilaisia. Toinen kuormittuu työympäristön hälinästä ja toinen ei. Esimerkiksi yhdessä toisten kanssa työskentely ei automaattisesti ole kognitiivinen kuormitustekijä kaikille työntekijöille. Työ saattaa sisältää kyselyssä esitetyn asian, mutta työntekijä itse arvioi, kuormittaako tämä haitallisesti vai ei. Kyselyn kehitysvaiheessa kyselyä testattiin ja sen sanamuotoja tarkennettiin. Kyselyn toimivuutta testattiin pilotointiin osallistuvassa työyksikössä. Palaute oli hyvää, kysely koettiin toimivaksi niin yksilö- kuin työyhteisötasolla.

Kysely sisältää yhteensä 23 kysymystä kahdeksalta osa-alueelta (kuva 1 «»1). Jokainen yksikön työntekijä vastaa kyselyyn omatoimisesti ja anonyymisti. Kyselyyn vastaaminen on mahdollista toteuttaa sähköisesti. Näin vastauksista saadaan työyhteisötasolla esille, mitkä asiat kuormittavat työyksikössä työntekijöitä eniten, ja tämän perusteella voidaan lähteä suunnittelemaan kehittämistoimenpiteitä. Kyselyn yhteenveto antaa tietoa työyhteisötasolla. Kyselyn vastauksia voidaan tulkita siten, että kun jonkin kuormitustekijän keskiarvo ylittää 3, se on työyksikössä kuormitustekijä, johon tulee pohtia kuormitusta keventäviä keinoja.

Jokainen kyselyyn vastannut työntekijä tallentaa omat vastauksensa itselleen, sillä työnantaja ei näe yksittäisten työntekijöiden vastauksia. On tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin myös, jos jokin tekijä kuormittaa vain yhtä työntekijää. Työntekijöitä tuleekin rohkaista puhumaan asiasta oman esihenkilönsä ja tarvittaessa työterveyshuollon ammattilaisen kanssa.

Kehittämistoimet työpaikalla

Kun kognitiiviset kuormitustekijät työyksikössä päätetään selvittää kyselyn avulla, tulee samalla suunnitella, miten kyselyn vastaukset tullaan käymään läpi, ja varata aikaa yhteiselle kehittämistoimenpiteiden suunnittelulle. Kehittämistoimia on tärkeää pohtia työyhteisössä yhdessä. Esimerkiksi häiriöt ovat nykyisin osa työtä ja normaalia työarkea. Ne voivat kuitenkin muodostua ongelmaksi esimerkiksi silloin, jos niitä esiintyy niin paljon, ettei omien työtehtävien tekeminen kunnolla onnistu. Keskeytysten karsiminen ja hallinta taas vaatii sitä, että ratkaisukeinoja etsitään ja pohditaan työyhteisön jäsenten kesken ja uusia toimintatapoja kehitetään yhdessä.

Tueksi tähän työyksikköjen kehitystyöhön tehtiin pilotin yhteydessä Aivoille työrauhaa -opas, johon on koottu laajasti kyselyn osa-alueisiin liittyviä kognitiivista ergonomiaa parantavia kehittämisehdotuksia työyksiköihin kehittämistyön ajatuksia herättämään. Tätä Aivoille työrauhaa -oppaan sisältöä hyödynnettiin myös, kun TerveyskyläPRO:n Aivotyön kuormitus – avuksi kognitiivinen ergonomia -opasta luotiin. Tästä Terveyskylä-PRO:n oppaasta onkin löydettävissä vinkkejä kaikkiin Aivoille työrauhaa -kyselyn osa-alueisiin liittyen. Työterveyslaitoksen Aivotyö sujuvaksi -tietopankista on myös löydettävissä paljon materiaalia.

Työterveyshuolto arvioi terveydellistä merkitystä

Työhön liittyy nykyisin valtavasti tekijöitä, jotka haastavat aivojamme. Kun työpaikan riskienarvioinnissa tai toteutetussa kyselyssä on tunnistettu työpaikalla kognitiivisia kuormitustekijöitä, on työterveyshuollon ammattilaisten tehtävänä työpaikkaselvitysten yhteydessä arvioida tämän tunnistetun kuormitustekijän vaikutusta työntekijöiden terveydelle. Työterveyshuolto voisi myös hyödyntää Aivoille työrauhaa -kyselyä kognitiivisten kuormitustekijöiden kartoittamiseksi esimerkiksi ennen suunnattua työpaikkaselvitystä.

Erityisen tärkeäksi työterveyshuollon rooli muodostuu siinä vaiheessa, kun yksittäinen työntekijä tuo esille kognitiiviseen kuormitukseen liittyviä asioita, kuten tiedonkäsittelyn haasteet tai muistiongelmat. Työikäisten kognitiivisten vaikeuksien arvioinnista kirjoitettiin Työterveyslääkäri-lehdessä 3/2021. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli, jotta työntekijän terveyttä ja työkykyä voidaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On tärkeää selvittää ja tunnistaa, milloin työntekijän kokemiin kognitiivisiin kuormitustekijöihin riittävät työpaikalla kognitiivista ergonomiaa parantavat toimenpiteet ja milloin tarvitaan tarkempia selvittelyjä työterveydessä tai ohjausta neurologisiin erityistutkimuksiin.