Työkyvyn tuki -koulutus rakentaa yhteistä osaamista

Koulutuksen rakenne ja sisältö

Työkyvyn tuki -koulutus koostuu verkkoaineistosta, tehtäväkirjasta ja lopputentistä. Koulutuksen laajuus on kaksi opintopistettä, joka vastaa 54 tunnin opiskelua. Osioiden sisällössä on huomioitu uusin tutkimustieto, käytännön toimintamallit ja lainsäädäntö.

Koulutuksessa käytetyt käsitteet on määritelty sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelujen yhteisen sanaston mukaisesti. Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö edellyttää ammattilaisten yhteistä kieltä ja käsitteiden ymmärtämistä sekä yhteisiä työvälineitä.

Verkkoaineistossa on seitsemän osiota (kuva 1 «»1). Ne käsittelevät asiakasosallisuutta, työkyvyn tuen tarpeen tunnistamista ja arviointia, työkyvyn tuen suunnitelmaa, työkyvyn tuen keinoja, palvelujärjestelmää ja yhteistyötä, palvelujen koordinointia sekä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Kukin osio sisältää tekstiä, kuvia, taulukoita, videoita ja podcasteja. Lisäksi aineistossa on sähköisesti täytettävä tehtäväkirja ja itsearviointilomake, jolla kukin voi arvioida työkyvyn tuen keinojen osaamistaan.

Asiakasosallisuus-osiossa esitellään asiakasosallisuuden tasot hyödyntämällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Asiakasosallisuuden taloa. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee asiakasosallisuuden tasot ja keskeiset asiakasosallisuutta lisäävät menetelmät sekä osaa soveltaa menetelmiä omassa työssään.

Palvelutarpeen tunnistaminen ja arviointi -osiossa kuvataan, miten työikäisen asiakkaan työkyvyn ja työllistymisen tuen tarvetta voidaan tunnistaa kaikissa työikäisten palveluissa. Tunnistamisen jälkeen tuen tarvetta voidaan arvioida tarkemmin monialaisesti. Osiossa esitellään palvelutarpeen tunnistamisen ja arvioinnin käytännön menetelmiä, asiakkaan tavoitteen asettamista ja palvelukokonaisuuden rakentamista.

Työkyvyn tuen suunnitelma -osiossa kuvataan työkyvyn tuen suunnitelman sisältöä ja laatimista. Asiakkaan tavoite on suunnittelun pohjana. Osiossa kuvataan asiakkaalle laadittavia lakisääteisiä suunnitelmia ja niiden yhteensovittamista esimerkiksi kirjaamiskäytäntöjen kannalta. Työkyvyn tuen suunnitelma otetaan käyttöön sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Parhaimmillaan se auttaa myös työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä.

Työkyvyn tuen keinot -osiossa esitellään palvelujärjestelmän eri toimijoiden vastuulla olevia työkyvyn ja työllistymisen tuen keinoja ja etuuksia. Ne esitellään sekä palvelujärjestelmän että asiakkaan tarpeiden näkökulmasta.

Palvelujärjestelmä ja yhteistyö -osiossa kuvataan työkyvyn ja työllistymisen tuen kannalta keskeiset toimijat sekä toimijoiden roolit ja vastuut. Lisäksi osiossa käydään läpi verkostojen rakentamista ja johtamista sekä verkostoitumisen hyötyjä.

Palvelujen koordinointi -osiossa kuvataan, mitä palvelujen koordinointi eli yhteensovittaminen tarkoittaa, miksi se on tärkeää ja millaisilla keinoilla palveluja voidaan koordinoida. Asiakkaan palveluja voivat koordinoida monet eri tahot ja eri nimikkeillä toimivat ammattilaiset. Esimerkiksi työterveyshuollolla on lakisääteisiä vastuita palvelujen koordinoinnista.

Hyvät käytännöt ja toimintamallit -osiossa on yhdeksän esimerkkiä työikäisten työkyvyn ja työllistymisen tukemisesta palvelujärjestelmässä tai työpaikoilla. Hyvinä käytäntöinä on kuvattu esimerkiksi Sijoita ja valmenna -toimintamalli (IPS), autismikirjon henkilöiden palkkaaminen tietotekniikka-alan yritykseen, kehitysvammaisten työllistymistä tukeva työpajamalli ja toiminnallinen työkyvyn arviointi.

Näin työkyvyn tuki -koulutus kehitettiin

Koulutuksen perustana on konstruktivistinen oppimiskäsitys. Siinä oppiminen nähdään aktiivisena tiedon rakentamisen prosessina, jossa oppijat vertaavat oppimaansa aiempiin tietoihinsa ja rakentavat eli konstruoivat uutta tietoa itse.

Työkyvyn tuki -koulutus tuotettiin yhteiskehittämällä (kuva 2 «»2). Koulutuksen sisällöt ja alustava rakenne määriteltiin valtakunnallisessa työpajassa. Siihen osallistui 63 ammattilaista perusterveydenhuollosta, työterveyshuollosta, kuntoutuksen palveluntuottajilta, sosiaalipalveluista, Kelasta, työeläkevakuuttajilta, järjestöistä, TE-palveluista, oppilaitoksista, tutkimuslaitoksista ja ministeriöistä. Koulutuksen rakennetta tarkennettiin työpajan tulosten perusteella. Koulutuksen sisältö tuotettiin Työterveyslaitoksen moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Koulutuksen saavutettavuus testattiin ennen pilotointia.

Piloteista hyvät arviot

Työkyvyn tuki -koulutus pilotoitiin vuonna 2021. Seitsemään pilottikoulutukseen osallistui yhteensä 223 ammattilaista Työkykyohjelman rahoittamista kehittämishankkeista ja niiden yhteistyötahoilta.

Pilottikoulutuksista tehtiin kehittävä arviointi. Osallistujat vastasivat sähköisiin kyselyihin ennen koulutusta, koulutuksen jälkeen ja kuusi kuukautta koulutuksen päättymisestä. Kyselyillä selvitettiin, miten koulutus vaikutti osallistujien työkyvyn ja työllistymisen tuen osaamiseen ja monialaiseen yhteistyöhön. Osaamisella tarkoitetaan tässä ammattilaisten tietoja, taitoja ja kykyä soveltaa opittua käytäntöön. Lisäksi osallistujat tekivät ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Arviointitiedon perusteella koulutuksen rakennetta, sisältöä ja saavutettavuutta parannettiin.

Arvioinnin perusteella koulutus onnistui tavoitteissaan hyvin. Koulutuksen alku- ja loppukyselyyn vastanneiden (n=147) tiedot työkyvyn tuen palveluista, etuuksista ja keinoista olivat koulutuksen jälkeen paremmat kuin ennen koulutusta. Myös palveluiden hyödyntämiseen liittyvä osaaminen oli tilastollisesti merkitsevästi parempi koulutuksen jälkeen kuin ennen koulutusta (kuva 3 «»3). Positiivinen muutos oli keskimäärin samalla tasolla edelleen kuusi kuukautta koulutuksen päättymisestä.

Koulutus tukee myös työterveyshuoltoa

Työterveyshuollot voivat hyödyntää koulutusta oman toimintansa kehittämisessä ja henkilöstönsä osaamisen vahvistamisessa. Koulutus soveltuu sekä uusien työntekijöiden perehdyttämiseen että työpaikan henkilöstökoulutukseen. Koulutusmateriaaleja voi käyttää myös asiakastyössä, kuten työterveyshuollon järjestämissä koulutuksissa ja kokouksissa sekä yksilöasiakkaiden ammatillisten suunnitelmien tekemisessä.

Sähköinen työkyvyn tuen tehtäväkirja toimii apuvälineenä paikallisten verkostojen rakentamisessa sekä moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön kehittämisessä. Koulutusaineistosta voi poimia käyttöön myös yksittäisiä tapauskuvauksia, videoita, podcasteja, kuvia ja taulukoita.

Koulutusta toivotaan hyödynnettävän työterveyshuollon ammattilaisten täydennyskoulutuksessa, kuten työterveyshuoltoon ja yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden koulutuksessa. Kukin koulutusorganisaatio kuitenkin itse päättää, myöntääkö se opintopisteitä tai tunteja koulutuksen todistuksen perusteella.