Erityisraskausvapaa ja biologiset altisteet

Työterveyden rooli

Työterveyshuollon tekemään työpaikkaselvitykseen kuuluu osana selvittää ne työtehtävät ja työpisteet, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa lisääntymisterveydelle. Tarvittaessa on kehotettava työntekijää olemaan yhteydessä työterveyshuoltoon jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Suojautumiseen ja turvallisiin työtapoihin on kiinnitettävä huomiota, koska niiden noudattaminen takaa työntekijälle suojan useimpia tavanomaisia infektioita vastaan. Tehtävissä, joissa on erityinen tartuntatautivaara, työntekijän tautihistoria on kartoitettava ja tarvittaessa mitattava vasta-ainetasot. Lisäksi on annettava tietoa jo alkutarkastuksen yhteydessä mahdollisista rokotuksista (vihurirokko, vesirokko, hepatiitti B, korona).

Erityisraskausvapaan hakeminen

Mikäli suojautuminen ei ole mahdollista tai työtehtäviä ei pystytä muokkaamaan turvallisiksi niin raskaana olevan on mahdollisuus hakea erityisraskausrahaa. Myöntämisperusteiden mukaan henkilön tulee olla sairausvakuutettu Suomessa vähintään 180 päivää juuri ennen laskettua aikaa. Hänen on oltava työkykyinen, ja hänellä on oltava voimassa oleva työsuhde; yrittäjällä samoin oikeuksin kuin työntekijällä. Oikeus päivärahaan päättyy, jos työolot saadaan turvallisiksi tai työsuhde päättyy, ja sitä voidaan maksaa siihen asti, kunnes raskausrahakausi alkaa, eikä vapaa lyhennä raskaus- tai vanhempainrahakautta.

Työterveyshuolto arvioi, milloin erityisraskausvapaan hakeminen on ajankohtaista. Hakemukseen liitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama selvitys raskaudesta (SV 75 tai SV 97), työterveyslääkärin kirjoittama lausunto työssä tai työolosuhteissa olevasta vaarasta sikiön kehitykselle ja raskaudelle (SV 97 ), työnantajan täyttämä ilmoitus työolosuhteista ja työstä poissaolosta (SV 96) sekä Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta (Y 17), jos työnantaja maksaa palkkaa erityisraskausvapaan ajalta.

Biologiset altisteet

Vuoteen 2020 asti käytännössä toksoplasmoosi on ollut biologisista altisteista merkittävin erityisraskausrahaperuste. Toksoplasma gondii on yleinen parasiitti nisäkkäillä, ja tyypillisiä tartunnan lähteitä ovat muun muassa kissan uloste, kypsentämätön liha ja kontaminoituneet vihannekset. Tartunta on ihmisillä suhteellisen tavallinen mutta yleensä oireeton. Kyse on erityisraskausrahaperusteissa yleensä seronegatiivisesta henkilöstä, jolla riskitekijöiden välttäminen työssä ei ole mahdollista, tästä esimerkkinä suurten hyötyeläinten veriset toimenpiteet ja synnytykset. Tautia esiintyy keskimäärin 130 tapausta vuodessa.

Listeriatapauksia on Suomessa vuosittain noin 90, mutta työperäiset infektiot ovat harvinaisia ja raskauteen liittyviä tapauksia on ollut vain muutamia. Terve aikuinen sairastuu harvoin vakavaan oirekuvaan mutta raskausaika altistaa infektiolle. Listerioosin kantajia ovat yleensä vuohet, naudat ja lampaat, ja riskialtistumistilanteena näissäkin usein eläinten synnytyskomplikaatioiden hoitaminen. Pieneläinpraktiikassa asianmukaisin suojatoimenpitein riski on kuitenkin eläinlääkäreillä käytännössä vähäinen ja yleisesti on kuitenkin arvioitu eläinperäisen tartunnan riski hyvin vähäiseksi verrattuna elintarviketartuntaan (tuore- ja homejuustot, tyhjiöpakatut, kylmäsavustetut tai graavatut kalatuotteet).

Yleensä oikeilla työtavoilla, ennakoimisella ja suojautumisella pystytään siis vaikuttamaan biologisen altisteen riskiin, eikä HI-virus tai hepatiittialtistustilanteissa erityisraskausrahan myöntäminen pääsääntöisesti ole tullut kyseeseen. Parvorokkoepidemiatilanteissa yleensä riittää seronegatiivisen raskaana olevan siirtäminen altisteettomaan työpaikkaan määräaikaisen poissaolon ajaksi eli 2 kuukautta viimeisestä oireilevasta tapauksesta laskien. Herpes- ja sytomegalovirusinfektiot ovat tavallisia, eikä erityistoimenpiteitä yleensä tarvita raskaana oleville. Vesirokon, vihurirokon ja tuhkarokon osalta kansallisen rokoteohjelman antama rokotesuoja on nykyisellään merkittävä, ja rokotusohjelman takia viruskierto on selkeästi vähentynyt. Joillakin paikkakunnilla esiintyvä rokotevastaisuus kannattaa ottaa huomioon.

Muita käytännön kannalta erityisraskausrahaan harvemmin oikeuttavia tauteja ovat tuberkuloosi ja zikaviruksen aiheuttama kuumetauti, jotka koskevat epidemian aikana lähinnä terveydenhuollon ja kliinisten laboratorioiden työntekijöitä. Moniresistenttien mikrobien ei tiedetä aiheuttavan erityistä vaaraa raskaana olevalle tai sikiölle, eikä asianmukaisen suojautumisen lisänä ole yleensä tarvetta muille toimenpiteille. Influenssan osalta rokotteet ovat turvallisia myös raskaana oleville, ja raskaana olevat ovat myös oikeutettuja maksuttomaan kausi-influenssarokotukseen.

Ajankohtaista pohdintaa erityisraskausrahamenettelyn osalta toi koronapandemia, joka loi pulmatilanteita varsinkin varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon puolella. Raskaana olevilla on katsottu olevan muuta samanikäistä väestöä suurempi riski vaikeaan sairaalahoitoa vaativaan infektioon, ja heille on suositeltu koronarokotuksia, joista mRNA-rokotteet on todettu turvallisiksi myös raskauden aikana annettuina. 1.8.2022 alkaen koronavirusta ei kuitenkaan enää pidetä työhön liittyvänä vaaratekijänä, koska riski tartunnalle on olemassa myös työpaikan ulkopuolella. Tällä perusteella koronavirusriski ei enää ole erityisraskausrahan peruste.

Mitä tilastot kertovat?

Biologista altistumista koskevien erityisraskausrahamyöntöjen määrä nousi merkittävästi koronapandemian myötä. Vuonna 2017 myöntöjä oli kokonaisuudessaan 444, vuonna 2018 398 ja vuonna 2019 426 tapausta, joista 32 myöntöä liittyi biologisiin altisteisiin. Näistä merkittävimmiksi määrällisesti vuoden 2019 tilastoissa nousivat toksoplasmoosi (18 myöntöä) ja listerioosi (9 myöntöä ). Vuonna 2020 myöntöjä oli yli 500, joista noin 60 prosenttia liittyi potentiaaliseen SARS-CoV-2-altistumiseen. Vuonna 2021 erityisraskausvapaamyöntöjä oli 382, joista biologisia altisteita koskevia oli 233 tapausta. Toksoplasmoosin osuus oli 21 tapausta, listerioosin 5 tapausta ja muut-kategorian osuus 207 tapausta, joka sisälsi pääasiassa korona-altistumiseen sisältyvät erityisraskauspäivärahat. Päivärahahylkyjä vuonna 2021 biologisten altisteiden osalta oli yhteensä 37.

Pohdinta

Muuttuvassa epidemiatilanteessa ja yhä uusien mikrobien työntyessä elinympäristöön myös raskaudenaikaista riskiä tulee pyrkiä ajankohtaisesti arvioimaan ja muistamaan erityisraskausvapaa niissä tilanteissa, joissa työtehtävien muokkaaminen on mahdotonta. On kuitenkin huomioitava, että asianmukaisten varotoimien, rokotusten ja suojautumisen keinot ovat aina ensisijaisia ja usein myös riittäviä tavanomaisissa altistumistilanteissa. Näitä tilanteita edeltävän työterveyden ja yrityksen yhdessä tekemän riskinarvioinnin tulee olla käytännönläheistä, ja myös työntekijää on aktiivisesti informoitava mahdollisista lisääntymisterveyteen vaikuttavista altisteista. Tavoitteena kaikella tällä on taata työtekijän terveyden turvaamisen lisäksi myös sikiölle ja syntyvälle lapselle turvallinen ja riskitön elämänalku.