B-lausunto lääkekorvausta varten: diabetes ja lihavuuden hoito
Diabetesta ja lihavuutta hoidetaan osin samoilla lääkkeillä, mutta mitä korvattavuuksia niille voi hakea ja milloin?
Lääkitys voi olla peruskorvattavaa, erityiskorvattavaa (ylempi tai alempi erityiskorvaus), rajoitetusti erityiskorvattavaa tai rajoitetusti peruskorvattavaa.
Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) voi vahvistaa erityiskorvattavuuden lääkevalmisteille, joita käytetään vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien hoidossa. Nämä sairaudet määritellään valtioneuvoston asetuksessa. Hila voi rajoittaa lääkkeen perus- tai erityiskorvattavuuden tiettyihin käyttötarkoituksiin. On hyvä huomata, että lääkkeen korvattavuus saattaa olla käyttöaihetta suppeampi. Kela päättää tarkemmin tarvittavista selvityksistä ja korvausoikeuksien edellytyksistä Hilan päätösten pohjalta sekä antaa lääkkeille korvausnumerot.
Tarkista aina lausuntoa laatiessasi ajankohtaiset ohjeet. Ne saattavat muuttua, ja esimerkiksi Kelan lääkehaun kautta pääset aina päivitettyyn tarvittavaan tietoon.
Jos korvattavuus edellyttää aiempaa lääkekokeilua, kannattaa lääkeostot tarkistaa myös vastaanotolla (esimerkiksi Reseptikeskuksesta). Korvausoikeus saatetaan hylätä, jos diabeteslääkitys ei olekaan ollut käytössä joko lainkaan tai lääkärin ohjeistuksen mukaisella annostuksella (Kelassa tarkistetaan lääkeostot). Korvausoikeuden hylkäys voi aiheuttaa hankausta potilaan ja hoitavan lääkärin välillä. Kalliin lääkkeen aloituksen jälkeen korvauksen hylkäys luo myös hoidollisesti hankalan tilanteen.
Joskus haetaan korvausoikeutta GLP1-analogille, ja samalla paljastuu, ettei diabeteksen hoidon tavanomaisillekaan lääkkeille ole korvausoikeutta haettu. Tällöin Kelassa voidaan arvioida tämäkin, jos käytettävissä on riittävät tiedot.
Hyvin laadittu lääkärinlausunto vähentää Kelan tarvetta pyytää lisäselvityksiä. Yksilöidyt lisäselvitykset pyydetään ensisijaisesti potilaalta itseltään. Lisäselvitys aiheuttaa lisätyötä hoitavalle lääkärille, potilaalle ja Kelassa sekä viivästyttää korvauspäätöstä.
Korvausoikeuden hylkäyksen perusteet esitetään hakijalle lähetettävässä kirjeessä. Tietosuojasyistä päätöstä ei lähetetä lausunnon laatineelle lääkärille. Siksi kannattaa pyytää potilasta tuomaan saamansa kirje nähtäväksi, jos korvausoikeus hylätään tai lisäselvityksiä pyydetään.
Päätöksestä voi valittaa ensin Kelaan (virheellinen päätös voidaan oikaista) ja tarvittaessa edelleen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan tai vakuutusoikeuteen.

Diabeteksen hoito
103 Diabetes, insuliinihoito, 215 Diabetes, muu kuin insuliinihoito (tavanomainen tabletti- ja insuliinihoito, alempi erityiskorvaus 65 %). Dg: E10-E14, E89.1
Esitä diagnostiset kriteerit päätöskohdan mukaisesti. Tavallinen ongelma on, ettei ole esitetty kahta, eri päivinä mitattua diabeettista verensokeriarvoa (oireeton potilas) tai lääkitys on aloitettu jo esidiabeettisilla arvoilla. Korvausoikeutta kannattaa hakea vasta, kun lääkehoito aloitetaan.
Kun lääkehoito on aloitettu, eikä korvausoikeutta myönnetäkään, mitä tehdä? Lääkitys voidaan yleensä tauottaa, kunnes diagnostisia arvoja on mitattu lisää.
Kun lääkehoito on aloitettu jo kauan sitten, mutta korvattavuus on jäänyt hakematta, tulee pyrkiä etsimään diagnostiset kriteerit potilaskertomuksista ajalta ennen lääkehoidon aloitusta, tai tauottaa lääkitys (jos se on mahdollista eikä tietoja löydy). Myös lääkehoidon aikana mitatut diagnostiset arvot huomioidaan.
GLP1-analogit eli inkretiinimineetit: 285 rajoitettu alempi erityiskorvaus 65 %, 346 rajoitettu peruskorvaus (Dulaglutidi, eksenatidi, liraglutidi ja semaglutidi, tyypin 2 diabeteksen hoito, aikuiset). Dg: E11.
Korvausoikeus voidaan myöntää vain tyypin 2 diabeteksen hoitoon (ei-insuliiniriippuvainen). BMI:n tulee olla 30 tai yli. Edellytyksenä on riittämätön hoitotasapaino yhden tai kahden muun ryhmän diabeteslääkkeen käytöllä riippuen siitä, mikä valmiste aloitetaan. Aiemman lääkityksen tulee olla käytössä hyvän hoitokäytännön mukaisilla annoksilla, ja tavanomaista selvästi pienempi annostus kannattaa perustella (esim. siedettävyys). Jos aiempi lääkitys on jouduttu lopettamaan lyhyen käytön jälkeen haittojen vuoksi, hoitotasapainoa ei voida arvioida. Yleensä potilaalle voidaan kokeilla muuta hoitosuosituksen mukaista lääkettä, jos ensimmäinen ei ole sopinut.
Hyvän hoitotasapainon suhteen sovelletaan Käypä hoito -suosituksen rajoja. Lihava potilas: HbA1c alle 53, aamupaastosokerit pääosin alle 7 ja aterianjälkeiset verensokerit pääosin alle 10 ovat riittävän hyvää hoitotasapainoa kuvaavia. Jos ajankohtainen HbA1c on tavoitteessa mutta kotiseurannan arvot eivät, tulee omaseuranta esittää riittävän pitkältä ajalta (noin 6–8 viikkoa). Paasto- ja aterianjälkeiset verensokerimittaukset tulee eritellä ja ilmoittaa kunkin mittauksen tulos ja päivämäärä.
Tätä korvausoikeutta haetaan toistuvasti, vaikka edellytykset eivät täyty. Jos korvausoikeutta ei myönnetä ja kallis lääke on jo aloitettu, lääkitys voidaan joutua lopettamaan tai potilas joutuu sen itse maksamaan. Korvausoikeutta ei myönnetä jo aloitetulla GLP1-analogilla saavutetun hoitovasteen perusteella, vaan tarvitaan tiedot riittämättömästä hoitotasapainosta ennen GLP1-analogin aloitusta.
Lihavuuden hoito
3051 Liraglutidi (lihavuus), rajoitettu peruskorvaus. Dg: E66
Lääkitys on korvattavaa vain esidiabeteksessa Hilan päätöksen mukaan, ei siis diabeetikolle. On esitettävä esidiabeettinen verensokerimittaus tai HbA1c-arvo lääkehoitoa aloitettaessa (enintään 6 kuukautta aiempi mittaus). BMI:n tulee olla vähintään 35, ja käytössä on oltava lääkitys kohonneeseen verenpaineeseen tai dyslipidemiaan. Lääkeostot tarkistetaan Kelassa, joten tämä kannattaa varmistaa potilaan kanssa ennen B-lausunnon laatimista. On hyvä kuvata aiempia laihdutusyrityksiä, hoidon tavoitteet ja tukihoidon toteutus lääkehoidon aikana. Paino on aina mitattava terveydenhuollossa, potilaan oma ilmoitus ei riitä. Jos paino on ilmoitettu terveydenhuollossa mitattuna, mutta lääkitys aloitetaan vasta myöhemmin, tulisi paino mitata vielä hoitoa aloitettaessa. Mittauspäivämäärät tulee merkitä.
Ensimmäisellä kerralla korvausoikeus myönnetään 6 kuukaudeksi, jatkokorvausoikeus 2 vuodeksi. Jatkokorvausoikeus voidaan myöntää ensimmäisellä kerralla, jos terveydenhuollossa mitattu paino on laskenut vähintään 5 prosenttia lähtöpainosta hoidon kestettyä ylläpitoannoksella 12 viikkoa. Ylläpitoannos voi olla poikkeuksellisesti suositeltua pienempi siedettävyyssyistä, jotka tulee esittää. Tämän jälkeen jatkokorvausoikeus voidaan myöntää, jos paino on edelleen 5 prosenttia alempi kuin lähtötilanteessa.
Tämän korvausnumeron osalta tulee Kelaan yllättävän paljon B-lausuntoja, joista näkyy, ettei korvausoikeuden edellytyksiä ole lainkaan selvitetty.
3055 Bupropionin ja naltreksonin yhdistelmävalmiste, rajoitettu peruskorvaus. Dg: E66
Korvausoikeus myönnetään, kun BMI on vähintään 40 tai BMI on vähintään 35 ja hakijalla on lisäksi lääkehoito tyypin 2 diabetekseen, dyslipidemiaan tai kohonneeseen verenpaineeseen. Korvausoikeuden määräajat ja jatkokorvausoikeuden edellytykset ovat kuten korvausoikeudessa 3051 (paitsi ensimmäinen hoitovasteen tarkistuspiste 16 viikon kohdalla).
Kommenteista kiitokset: Helena Kastarinen, ylilääkäri Kela, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri.
LL, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Diabeteksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys
Kelan asiantuntijalääkäri
etunimi.sukunimi@kela.fi
Kirjallisuutta
- Hyvän B-lausunnon resepti lääkekorvausasiassa, Helena Kastarinen, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim: 2020; 136(13):1585-9
- Epäiletkö lääkkeiden alikäyttöä? Tero Kujanpää et al, Lääkärilehti 25-31/2022 vsk 77
- Käypä hoito- suositukset: Tyypin 2 diabetes 18.05.2020 Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) 12.11.2021
- www.kela.fi «https://www.kela.fi»1
