Työkyky työsuhteessa

Sain käsiini Jaana Paanetojan uunituoreen kirjan Työkyky työsuhteessa. Kirjan takakansi lupaa vastata muun muassa kysymyksiin "miten terveydentilaa ja työkykyä voidaan laillisesti selvittää rekrytointivaiheessa" ja "milloin työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan".

Paanetoja on oikeustieteen tohtori ja työ- ja sosiaalioikeuden dosentti, joten hänellä jos kenellä on kompetenssia vastata näihin kysymyksiin. Kirja alkaa selventämällä termejä, joita kirjassa käytetään. Kirjan alkupuolelta löytyy myös Työterveyslaitoksen Työkykytalo.

Kirjaa lukiessa on selvää, että kirjan on kirjoittanut juristi, mutta kirja on kieleltään kuitenkin varsin selkeä ja sisällöltään johdonmukainen. Käsitteiden avaamisesta esimerkkinä termi osatyökykyinen. Ensin avataan, missä tilanteissa termiä osatyökykyinen on käytetty viime vuosina, ja sen jälkeen täsmennetään termiä. "Henkilöitä ei voida yleisellä tasolla ja ilman mainittua kytkentää tiettyyn tehtävään tai tehtyyn työhön todeta tai ryhmitellä osatyökykyiseksi. Osatyökykyisyys ei seuraa sellaisenaan diagnoosista tai muuta lääketieteellisestä arviosta."

Koska kirja on kirjoitettu juridisesta näkökulmasta, osa menee lääkärille liian syvälle. Esimerkiksi termiä työsuhde avataan useamman sivun verran. Kirjaa lukiessa on myös syytä pitää mielessä, että me työterveyshuollossa työskentelevät emme toimi työntekijän emmekä työnantajan asianajajina eikä meidän sellaiseiksi pidä ryhtyä. Suutari pysyköön lestissään – parempi on, että emme ota kantaa juridisiin asioihin, kuten työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen tai irtisanomisperusteisiin.

Kirjassa käsitellään laajasti työntekijän sairauspoissaoloa ja palkanmaksua sairausajalta. Kirja ottaa myös kantaa takautuvasti kirjoitettuun sairauspoissaolotodistukseen. Useassa kohtaa on työtuomioistuimen päätös tapausesimerkkinä. Kappaleessa "Epäilyt palkkaoikeuden väärinkäytöstä" kirjoittaja kertoo muutamin tapausesimerkein tilanteista, joissa työnantaja ei ole uskonut sairauspoissaolotodistusta.

Tapausesimerkkinä on myös työntekijän velvollisuuksista työnantajaa kohtaan: työpaikalla oli epäselvyyksiä sairauspoissaolotodistuksen diagnoosikoodeista, joten työnantaja kehotti lääkärin ohjeen mukaan työntekijää hakeutumaan uusintatarkastukseen tarkempaa työkyvyn selvitystä varten. Työntekijä ei tätä kehotusta noudattanut eikä esittänyt muuta syytä kieltäytymiselle kuin uusintatarkastuksen tarpeettomuuden. Työnantaja ei ollut velvollinen hyväksymään lääkärintodistusta sairausajan palkan maksamisen edellyttämäksi selvitykseksi.

Työterveyshuollossa työskentelevänä lääkärinä tulee keskityttyä enemmän altisteisiin ja erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaviin töihin, mutta kirja muistuttaa, että työhöntulotarkastukset ovat tärkeitä myös siksi, että työterveyshuolto saa tietoa palveluiden piirissä olevista työntekijöistä.

Kirjassa on kappale työterveyshuoltoa koskevista laeista ja seikkaperäisesti työsuojelullinen näkökulma ja siihen liittyvät lakipykälät. Kirja Työkyky työsuhteessa on mielenkiintoinen ja käytännönläheinen. Tenttikirjaksi en kuitenkaan tätä kirjaa laittaisi, mutta suosittelen jokaista työterveyshuollossa toimivaa työntekijää tutustumaan kirjaan.