Työterveyslääkäri

Työterveyshuollon valtakunnallisen erikoislääkärikuulustelun tenttikysymykset 2022

Työterveyslääkäri
2022;40(3):86-87
Toimitus

1/2022

  1. Luettele kuusi (6) asiaa, jotka lääkärin on huomioitava sairauspoissaolon tarpeen arvioinnissa etävastaanotolla Käypä hoito -suosituksen mukaan. (6 p.)
  2. Mitä lakisääteisiä tehtäviä työnantajilla ja työterveyshuollolla on edistettäessä päivystävien lääkäreiden hyvinvointia? Kuvaa lyhyesti myös näiden molempien roolia tässä tehtävässä. (6 p.)
  3. Koronaviruksen aiheuttama COVID-19 ammattitautina. Perusteet sekä hyväksymis- ja hylkäämisperusteet. (6 p.)
  4. Hammaslääkärin käsi-ihottuma. Yleisyys, aiheuttajat ja diagnostiikan pääkohdat. (6 p.)
  5. Mitä mittausmenetelmiä on suositeltavaa käyttää työn fyysisen kuormittavuuden määrittämisessä? Luettele lyhyesti tuntemasi menetelmät. Kuvaa lisäksi tiiviisti esimerkein kolmen (3) eri menetelmän toimintaa käytännössä. (6 p.)
  6. Vastaa molempiin kohtiin 6a ja 6b liittyen interventiotutkimuksiin työterveyshuollossa. (6 p.)
    • 6.a. Lue alla oleva tieteellisen julkaisun tiivistelmä. Määrittele siinä kuvatun tutkimuksen PICO.
    • 6.b. Kerro tiiviisti ja yleisellä tasolla, mitä haasteita interventiotutkimuksessa on työterveyden tutkimuskysymyksissä?

Title of the publication: Preventing sickness absence among employees with common mental disorders or stress-related symptoms at work: a cluster randomised controlled trial of a problem-solving-based intervention conducted by the Occupational Health Services. Occupational and Environmental Medicine 2020;77:454–461. Abstract Objectives Common mental disorders (CMDs) are among the main causes of sickness absence and can lead to suffering and high costs for individuals, employers, and the society. The occupational health service (OHS) can offer work-directed interventions to support employers and employees. The aim of this study was to evaluate the effect on sickness absence and health of a work-directed intervention given by the OHS to employees with CMDs or stress-related symptoms. Methods Randomisation was conducted at the OHS consultant level and each consultant was allocated into either giving a brief problem-solving intervention (PSI) or care as usual (CAU). The study group consisted of 100 employees with stress symptoms or CMDs. PSI was highly structured and used a participatory approach, involving both the employee and the employee's manager. CAU was also work-directed but not based on the same theoretical concepts as PSI. Outcomes were assessed at baseline, at 6 and at 12 months. Primary outcome was registered sickness absence during the 1-year follow-up period. Among the secondary outcomes were self-registered sickness absence, return to work (RTW) and mental health. Results A statistical interaction for group × time was found on the primary outcome (p=0.033) and PSI had almost 15 days less sickness absence during follow-up compared with CAU. Concerning the secondary outcomes, PSI showed an earlier partial RTW and the mental health improved in both groups without significant group differences.

2/2022

  1. Olkapään jännevaivojen Käypä hoito -suositus työterveyslääkärin kannalta: a. Luettele pääkohdat altistavista tekijöistä työssä. b. Luettele pääperiaatteet työkyvyn arvioinnista. (6 p.)
  2. Terveystarkastusten suunnittelu ja keskeiset sisällöt altistuttaessa tärinälle työssä. Esitä pääkohdat luettelomuodossa. (6 p.)
  3. Ammattikuljettajan ajonäkövaatimukset: Arvioinnin keskeiset näkökulmat tavallisissa silmäongelmissa: silmän liikkeiden häiriöt, taittovirheet, näkökenttäpuutokset, kontrastinäön häiriöt, glaukooma, harmaakaihi, verkkokalvosairaudet. (6 p.)
  4. Miten työpaikalla tulee käsitellä henkilöstön terveydentilaa koskevia tietoja? (6 p.)
  5. Työterveyslääkärin ulottuvilla olevat työkyvyn tukemisen keinot ja yhteistyömenettelyt, kun 35-vuotias kauppakeskuksessa työskentelevä vartija on alkanut saada paniikkikohtauksia työssä, etenkin yöaikaan. Luettele keskeiset vaihtoehdot ja pohdi lyhyesti niiden odotettua vaikuttavuutta. (6 p.)
  6. Soveltava kysymys epidemiologiasta:
    • 6a. Lue alla oleva tieteellisen julkaisun tiivistelmä. Määrittele tutkimuksen tutkimusasetelma ja PICO eli P=Patient/problem, I=Intervention/prognostic factor/exposure, C=Control, O=Outcome.
    • 6b. Luettele tiiviisti yleisellä tasolla, millaisia haasteita työterveyden tutkimuksessa liittyy tämäntyyppiseen tutkimusasetelmaan ja tulosten merkittävyyden arviointiin oman työn kannalta.

Maternal occupation as a nail technician or hairdresser during pregnancy and birth defects, National Birth Defects Prevention Study, 1997–2011. Occup Environ Med. 2022 Jan;79(1):17-23. Abstract. Objective: Nail technicians and hairdressers may be exposed to chemicals with potential reproductive effects. While studies have examined birth defects in children of hairdressers, those in children of nail technicians have not been evaluated. We investigated associations between selected birth defects and maternal occupation as a nail technician or hairdresser versus a non-cosmetology occupation during pregnancy. Methods: We analysed population-based case–control data from the multisite National Birth Defects Prevention Study, 1997–2011. Cases were fetuses or infants with major structural birth defects; controls were live-born infants without major birth defects. Expert raters classified self-reported maternal jobs as nail technician, combination nail technician-hairdresser, hairdresser, other cosmetology work or non-cosmetology work. We used logistic regression to calculate adjusted ORs and 95% CIs for associations between occupation during pregnancy and birth defects, controlling for age, smoking, education and race/ethnicity. Results: Sixty-one mothers worked as nail technicians, 196 as hairdressers, 39 as combination nail technician-hairdressers and 42810 as non-cosmetologists. The strongest associations among nail technicians included seven congenital heart defect (CHD) groups (ORs ranging from 2.7 to 3.5) and neural tube defects (OR=2.6, CI=0.8 to 8.4). Birth defects most strongly associated with hairdressing included anotia/microtia (OR=2.1, CI=0.6 to 6.9) and cleft lip with cleft palate (OR=2.0, CI=1.1 to 3.7). All oral cleft groups were associated with combination nail technician-hairdresser work (ORs ranging from 4.2 to 5.3). Conclusions: Small samples resulted in wide CIs. Still, results suggest associations between maternal nail technician work during pregnancy and CHDs and between hairdressing work and oral clefts. (6 p.)