Hygieian jäljillä

Hygieia, kreikkalainen terveyden ja puhtauden jumalatar, on johdattanut ihmiskuntaa käytöstapojen kehittämisessä. Tapakulttuuri ja terveysturvallisuus liittyvät toisiinsa yllättävän monin tavoin.

Rooman gladiaattorit nostivat kättään aseettomuuden merkiksi taistelun päättyessä. Myös kättelyn sanotaan olevan osoitus aseettomuudesta, mutta siinä voi nähdä vielä syvemmälle ulottuvia merkityksiä. Kättelemällä on turvallista kohdata ihminen ja samalla ikään kuin tunnustella toinen toistaan. Myös eläinmaailmassa on tervehtimisrituaaleja, joilla kohtaamistilanteissa varmistetaan toisen yksilön turvallisuus, sanoo kättelystä kulttuurihistorian väitöskirjan tehnyt Annakaisa Suominen. Asetelma kääntyi päälaelleen, kun opittiin, että kättelyn välityksellä leviää tartuntoja. Rituaali alettiinkin liittää epähygieenisyyteen. Nyt odotetaan mielenkiinnolla, kuinka kättelyn käy koronapandemian myötä. Vakiintuuko meille uusia tervehtimistapoja?

Hygieian mukaan nimetty hygienia tarkoittaa terveydenhoidon oppia, joka painottaa tautien ennaltaehkäisyä. Hyvällä hygienialla huolehditaan ympäristön terveellisyydestä niin, että siinä ei kohdata tautia aiheuttavia mikrobeja, vaarallisia kemikaaleja, säteilyä tai muita terveydelle haitallisia tekijöitä.

No entäs se työhygienia! Työhygieenikko on jokaisen työterveyslääkärin idoli, sankari ja pelastaja, kun työterveyslääkäri on hukata itsensä työpaikan altisteisiin. Työhygieenikko arvioi, mitkä niistä ovat tärkeitä. Yhteistyössä työpaikan työsuojelun kanssa työhygieenikko arvioi työympäristön fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia vaaroja ja selvittää keinot poistaa tai vähentää niitä. Työhygieniassa työntekijöiden altistumista selvitetään muun muassa erilaisin mittauksin. Työhygieenikoilla on akateeminen tai tekninen pohjakoulutus. Heidän joukossaan on esimerkiksi kemistejä, fyysikoita ja insinöörejä.

Terveysriskien arvioinnin perustana käytetään ohjearvoja, ja terveydellisen merkityksen arvioinnissa tehdäänkin sitten jo yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, jolta tätä arviointiosaamista odotetaan.

Olemme samassa veneessä. Yhdessä arvioimme työhyvinvointia ja -terveyttä uhkaavia haittatekijöitä, olivat ne sitten pölyjä, kemikaaleja, melua, tärinää, säteilyä tai mikrobeita ja muuta biologista ainesta. Mittaukset ovat työväline, mutta tärkeimpiä ovat työhygieenikon antamat suositukset siitä, mitä työpaikalla kannattaa tehdä tilanteen parantamiseksi. Lehden sivuilta 10 ja 14 voit aloittaa tutustumisen konkreettisiin työhygieenisiin toimenpiteisiin, joilla ehkäistään esimerkiksi koboltin aiheuttamia sydänvaikutuksia tai maatalousalalla kryptosporidioosia.

Kättely on kieltämättä yksi tartuntatautien leviämistapa. Kättelyä kuitenkin puoltaa sen vankka asema perinteenä ja tapana. Kosketus hellii aivoja ja luo tuttuutta ja turvallisuutta. Mikä tervehtimisrituaali voisi meillä suomalaisilla ajaa kättelyn ohi? Kyynärpäistä ei ole mihinkään. Poskisuudelmia emme taida tohtia. Pidettäisiinkö sittenkin kulttuuriperinteitä yllä ja sanottaisiin yhä käsipäivää!

P.S. Päätoimittaja pidättäytyy kättelemästä potilastyössä ja nyökkää näissä tilanteissa ihan luontevasti tervehtiessään!

Tampereella 28.11.2022