Viimeistä viedään

Äkkiä se tuli, viimeisen puheenjohtajan palstani aika – kuten kyllä ajattelinkin ensimmäistä kirjoittaessani. On aika vetää yhteen neljän vuoden hallituskokemustani, ensin STLY:n varapuheenjohtajana ja sitten puheenjohtajana.

Ajanjaksoa luonnollisesti vahvasti väritti COVID-19. Koulutukset, jotka Työterveyslääkäri-lehden ohella lienevät jäsenistölle tutuin ja näkyvin osa yhdistyksen toimintaa, oli mietittävä uudelleen, ja etäyhteydet tulivat jäädäkseen. Myös hallituksen toiminta siirtyi pitkälti Teamsiin, mikä tuntui hiukan kohtuuttomalta. Verkostoituminen ja vapaamuotoiset kohtaamiset ovat kuitenkin palkinto, jonka STLY:tä vapaaehtoistyönä pyörittävä hallitus on ehdottomasti ansainnut. Kummasti idearikas joukkomme sai kuitenkin työterveyshuollon maailmanparannuskeskustelut käyntiin myös verkkoympäristössä, vaikkei se ihan sama asia olekaan.

Työterveyshuollon neuvottelukunta jaoksineen, Kelan Työterveyshuoltofoorumi ja muut verkostot, joissa STLY:n hallituksen jäsenet työterveyslääkäreitä edustavat, ovat pitkälti rivijäsenelle näkymätöntä työtä. STLY:llä on erinomaiset vaikuttamisen mahdollisuudet työterveyshuollon toimintaan paitsi näiden verkostojen, myös erilaisten lausuntojen kautta, joita pääsemme taustoittamaan välillä eduskunnan terveysvaliokuntaan asti. Vaikuttamisen mahdollisuudet ovat hyvin konkreettisia, enkä olisi etukäteen tullut ajatelleeksi, että arjessa tunnistamiemme tarpeiden pohjalta laadittujen lausuntojemme sanamuotoja löytyy lopulta lakipykälistä.

Työfysioterapeuttien roolin muutos työterveyshuollon asiantuntijasta ammattihenkilöksi kirvoitti paljon hyödyllistä keskustelua moniammatillisuudesta. STLY:n kanta oli alun perin varauksellinen. Edistäisikö moniammatillista yhteistyötä se, että on enemmän ammattiryhmiä, jotka voivat toimia itsenäisesti, vai johtaisiko tämä jopa vähäisempään vuoropuheluun yhteisten asiakasyritysten tilanteesta? Neuvottelukunnan työterveyshoitaja-, työterveyspsykologi- ja työfysioterapeuttiedustajien kesken näimme lakiprosessin tuloksesta riippumatta joka tapauksessa tarpeen tunnistaa moniammatillisen yhteistyön esteitä ja hakea niihin ratkaisuja. Yhteistyö oli innostavaa ja poiki moniammatillisuusteemaisen koulutuspaketin sekä Työterveyslääkäri-lehden Moniammatillisuuden voima -teemanumeron, jotka ovat sähköisesti saatavilla yhdistystemme jäsenille. Olen kiitollinen kaikille, jotka muiden vastuiden lisäksi olivat mukana tässäkin projektissa, joka kyllä matkan varrella aiheutti varmasti monelle meistä innostavien keskusteluiden ohella useamman harmaan hiuksen.

Vierumäen remontti valmistuu vielä hallituskaudellani, ja Vierumäki lienee jo ahkerassa käytössä tätä lehteä lukiessanne – lopputuloksesta on tulossa upea. Olen ylpeä myös käynnistämästämme tutkimusretriittikonseptista vuokrauskäytössä vapaaksi jääville Vierumäen jaksoille. Toivottavasti tämä mahdollisuus löytäisi käyttäjänsä ja innostaisi kollegoita tekemään työterveyshuoltoon liittyvää tutkimusta!

Yhdistystoimintaan hakeutuu fiksuja, idearikkaita ja kaikin puolin mainioita ihmisiä, joiden kanssa on ollut ilo tehdä tätä työtä. Kannustankin jokaista, jolla mahdollisuus on, harkitsemaan hallitustoimintaa joko paikallisyhdistyksessään tai STLY:ssä tai tarjoamaan kirjoituksiaan laadukkaaseen lehteemme. Haikein mutta luottavaisin mielin jätän yhdistyksen vetovastuun seuraajalleni Marika Löijalle. STLY:n puheenjohtajuus on tarjonnut ainutlaatuisen mahdollisuuden pysyä ajan hermolla siitä, mitä työterveyshuollossa tapahtuu ja mitä on tulossa, sekä huikean verkoston ihmisiä, jotka pyrkivät kukin omassa roolissaan viemään työelämää toimivaan ja terveeseen suuntaan. Kiitos jokaiselle, jonka kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä!