Osaatko arvioida lisääntymisterveysturvallisuutta työssä?

Lisääntymisterveydelle vaaraa aiheuttavat tekijät

Erityisraskausrahaan oikeuttavia tekijöitä voivat olla kemialliset aineet (sukusolujen perimää vaurioittavat, syöpää aiheuttavat, lisääntymiselle vaaralliset, imetykseen vaikuttavat tai yksittäiselle elimelle myrkylliset kerta-altistumisen jälkeen) sekä altistuminen kemiallisille tekijöille: anestesiakaasut, elohopea, hiilimonoksidi eli häkä, orgaaniset liuotinaineet, solunsalpaajat eli sytostaatit sekä hormonaaliset lääkkeet (synteettinen estrogeeni ja progestiini). Biologisista tekijöistä on otettava huomioon toksoplasma ja listeriabakteeri sekä virustaudeista hepatiitit, herpes, HI, sytomegalo, vesirokko, vihurirokko ja parvorokko sekä erityisissä tilanteissa muu vastaava tarttuva tauti (SARS-CoV-2 ei ole enää 1.8.2022 lähtien ollut erityisraskausrahaan oikeuttava tekijä). Lisäksi on syytä huomioida fysikaaliset tekijät: ionisoiva säteily, mukaan lukien radionuklidit, sekä paineenalainen työ, joka sisältää maanalaisen kaivostyön, paineistetuissa tiloissa työskentelyn sekä vedenalaisen sukeltamisen. Kaivoksissa kyse ei ole niinkään paineesta vaan useista vaaratekijöistä, joita voi esiintyä myös avolouhoksilla.

EU-lainsäädännön (92/85 ETY) ja työturvallisuuslain (738/2002) perusteella työssä tulee ottaa huomioon myös fyysiset kuormitustekijät, iskut ja väkivallan uhka, ionisoimaton säteily, melu, koko kehon tärinä, äärimmäinen kylmyys tai kuumuus, henkinen ja fyysinen väsymys, vuoro- ja yötyö.

Valtioneuvoston asetuksen (603/2015) mukaan työnantajan on myös huolehdittava siitä, ettei raskaana oleva työntekijä altistu muillekaan, asetuksessa mainitsemattomille, kemiallisille tekijöille siinä määrin, että altistuminen ylittää haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien ohjeraja-arvot (HTP). Lisäksi raskaana olevan työntekijän käyttämiä työmenetelmiä valittaessa on otettava huomioon siirrettävien taakkojen suuruus, työasennot ja työliikkeet, jotka voivat olla sikiölle vaarallisia.

Työterveyshuollon rooli vaaratekijöiden tunnistamisessa

Työolot voivat vaikuttaa sekä miehen että naisen hedelmällisyyteen ja käynnissä olevaan raskauteen. Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta (1335/2004) määrää, että työterveyshuollon on tunnistettava ne altisteet, työt ja työpisteet, jotka voivat aiheuttaa vaaraa perimälle, sikiölle ja raskaudelle. Sikiönkehityksen kannalta raskauden ensimmäinen kolmannes on herkintä aikaa, joten ennakoivat toimenpiteet ovat olennaisia. Sikiön terveydelle vaaraa aiheuttavien tekijöiden arvioinnin tulee tapahtua mielellään jo työympäristön suunnittelun ja viimeistään työolosuhteiden arvioinnin yhteydessä työterveyshuollon ammattihenkilöiden toimesta. Vaaran arvioinnissa otetaan huomioon olemassa oleva lääketieteellinen tieto vaarasta ja selvitetään vaaraa aiheuttavan tekijän voimakkuus, jaksoittaisuus ja vaikutusaika. Työterveyshuollon täytyy tiedottaa vaaraa aiheuttavista tekijöistä työnantajalle sekä työn, työmenetelmien ja työssä käytettävien aineiden aiheuttamasta vaarasta työntekijöille. Lisäksi on tehtävä ehdotuksia vaaran poistamiseksi tai siltä suojautumiseksi.

Mikäli riskinarviota ei ole tehty ja raskaana oleva epäilee työssään olevan tekijän vaarantavan raskauden kulun, täytyy asiaa selvittää työterveyshuollon toimesta, mikä on lakisääteistä KL1 työtä. Työterveyshuollon tulee selvittää työntekijän altistumista yhteistyössä työnantajan kanssa. Mikäli vaaratekijän perusteella ei ole mahdollista saada erityisraskausrahaa, tarvittavista työnkuvan muokkauksista sekä työjärjestelyistä voidaan sopia työterveysneuvottelussa. Työterveyshuollon tulee myös arvioida raskaana olevan työkykyä yksilöllisesti, mutta normaalisti etenevä raskaus ei ole sairauslomaperuste.

Työterveysyhteistyö

Valtioneuvoston asetus lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran torjunnasta 603/2015 määrää, että työnantajan on huolehdittava siitä, että lisääntymisterveydelle vaaraa aiheuttavat tekijät korvataan vähemmän vaaraa aiheuttavilla tekijöillä, kun se on teknisesti mahdollista ja kohtuudella toteutettavissa. Työnantajan vastuulla on, että raskaana oleva työntekijä ei altistu kemiallisille, fysikaalisille tai biologiselle tekijöille eikä käytä sellaista työmenetelmää, että siitä on perusteltua syytä olettaa olevan vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle. Mikäli vaaraa aiheuttavaa tekijää ei ole voitu poistaa, on raskaana oleva työntekijä pyrittävä siirtämään vanhempainvapaan alkamiseen saakka muihin työntekijälle sopiviin tehtäviin.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijöille sikiön kehitykselle tai raskaudelle mahdollisesti aiheutuvasta vaarasta. Toisaalta tällaisessa altisteisessa työssä työntekijän on ilmoitettava raskaudestaan työnantajalle tai työterveyshuollolle.

Riskien arviointi työpaikoilla on jatkuva prosessi. Työpaikkaselvitykseen perustuvat arviot lisääntymisterveyden vaaroista käsitellään työsuojelutoimikunnassa tai työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Yhteistyössä suunnitellaan parannuksia työoloihin työntekijän raskauden varalta. Tarvittaessa tietoa täydennetään työhygieenisillä mittauksilla ja/tai biomonitoroinnilla. Työnantaja vastaa aina muutosten toteutuksesta. Kun vaaraa ei voida poistaa, on tärkeää suunnitella toimintamallit raskaana olevien suojelemiseksi muulla tavoin.