Mitä tapahtuu ammattitautijaostossa?

Historian havinaa

Alkuvuosien konkreettisina tehtävinä oli koota käytännön ongelmat ammattitautijärjestelmän toimivuudessa ja miettiä toimenpiteitä, joilla tilannetta voi parantaa. Näihin kuuluvat muun muassa ammattitautien hyvät tutkimiskäytännöt, diagnostiset kriteerit, työperäisten sairauksien rekisteröinti, ilmoituskäytäntö, terveyden seuranta työsuhteen päättymisen jälkeen ja tietojen säilyttäminen. Alkuvuosien kokouksissa käsiteltiin kaikkia näitä teemoja ja jatkettiin keskustelua muistakin työhön liittyvistä terveyshaitoista kuin ammattitaudeista, toisin sanoen työhön liittyvät sairaudet olivat tarvittaessa myös jaoston aihepiirissä.

Jaostossa valmisteltiin STM:n rahoittama Työterveys 2015 -ohjelma, jonka yhtenä osiona oli Työperäisten sairauksien ja ammattitautien ehkäisyohjelma, joka toteutettiin vuosina 2008–2012. Se perustui Ammattitautidiagnostiikan esteet ja karikot -selvityksen toimeenpanoehdotuksiin ja aikaisempaan muistioon Työperäisten sairauksien ja ammattitautien ehkäisyohjelma – kattavasta ja tehokkaasta diagnostiikasta ehkäisyyn. Ehkäisyohjelman perusteet ovat edelleen relevantit. Niissä todetaan, että ammattitautien ja työperäisten sairauksien diagnostiikan kattavuudessa on ollut alueellisesti ja tautiryhmittäin vaihtelua maassamme. Alueelliset erot eivät selity yksin esimerkiksi elinkeinorakenteen eroilla. Joidenkin sairauksien kohdalla on todellista alidiagnostiikkaa. Hoito- ja diagnostiikkaketjut tulisi saada mahdollisimman toimiviksi, jotta tarpeettomilta viivytyksiltä vältyttäisiin. Tällöin sairauksien ennuste olisi parempi ja sairastuneiden työntekijöiden paluu työelämään kitkattomampi. Työterveyslaitoksen, muun erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon sekä muun perusterveydenhuollon yhteistyöllä diagnostiikkaa voidaan edelleen tehostaa koko maassa. Tutkimustiedon mukaan sairauksien työperäinen etiologinen osuus on suurempi kuin on aikaisemmin ymmärretty.

Ammattitautijaosto nyt

Nykyisin ammattitautijaoston rooli on määritelty tiivistäen: jaosto seuraa ja valmistelee neuvottelukunnan päätettäväksi tulevat ammattitautien sekä työhön liittyvien ja muiden sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon kuuluvat asiat. Ammattitautijaoston tehtävänä on vaikuttaa ammattitautidiagnostiikkaa koskevan järjestelmän toimivuuteen siten, että pääsy tutkimuksiin ammattitautia epäiltäessä varmistetaan toimialasta, ammatista tai paikkakunnasta riippumatta. Jaosto seuraa työlääketieteen kehitystä, ammattitautien, työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien ilmaantuvuutta. Tehtävänä on myös seurata ja tukea aihealuetta koskevaa tutkimusta. Toiminta tähtää työurien pidentämiseen työhön liittyvää sairastavuutta vähentämällä. Tavoitetta tukevia ehdotuksia ja aloitteita tehdään työterveyshuollon neuvottelukunnalle. Kansainvälisesti seurataan esimerkiksi ILO:n sopimuksia ammattitautien osalta ja EU:ssa valmisteilla olevia asiaan liittyviä direktiivejä, ammattitautilistan päivitystä. Jaosto pyrkii ketterään toimintatapaan, joka mahdollistaa tarttumisen ajankohtaisiin keskustelua vaativiin kysymyksiin.

Jaoston kokoonpano on säilynyt vuosien mittaan melko samanlaisena. Se noudattaa niin sanottua kolmikantaa eli mukana on sekä työntekijäjärjestön edustaja (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry) että työnantajien edustaja (Elinkeinoelämän keskusliitto EK) sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi. Koska ammattitautiasiat liittyvät tapaturmavakuutukseen ja työsuojeluun, STM:stä on mukana sekä Sosiaaliturva- ja vakuutusosaston että Työ- ja tasa-arvo-osaston edustajat. Lisäksi jaostoon kuuluu tapaturmavakuutuslaitosten edustaja (Tapaturmavakuutuskeskus TVK), Työterveyslaitoksen sekä Työterveyslääkäriyhdistyksen ja Työterveyshoitajaliiton edustajat.

Jaosto kokoontuu noin yhdeksän kertaa vuodessa ja toimikausi on kerrallaan kolme vuotta. Viime vuosina käsiteltyjä aiheita ovat olleet esimerkiksi depressio ja työkyky, geenitestit ja työterveyshuolto, pneumokokkiepidemia telakalla, väkivallan uhan hallinta työpaikalla sekä covid-19 ja long covid ammattitauteina. Viimeisimmät ammattitautitilastot on yleensä käsitelty jaostossa ja viety tarvittaessa myös neuvottelukunnan tiedoksi. Vaikka ammattitautien ilmaantuvuus on laskusuunnassa, niitä esiintyy edelleen. Jokainen työstä johtuva sairastuminen on ennaltaehkäistävissä, ja siksi liialliseen altistumiseen pitää edelleen kiinnittää huomiota. Työlääketieteellisestä osaamisesta ja ammattitautidiagnostiikasta on tärkeä pitää huolta myös sote-muutoksessa.