Kehittyvätkö työterveyshuollon potilastietojärjestelmät – työterveyslääkäreiden kokemuksia vuosilta 2021, 2017 ja 2014

Tulokset

Vuonna 2021 tutkimukseen osallistui 264 työterveyslääkäriä, joista erikoislääkäreitä oli 66 prosenttia ja erikoistumassa olevia 17 prosenttia. Vuonna 2017 vastaajia oli 342 (erikoislääkäreitä 59 prosenttia, erikoistumassa olevia 21 prosenttia), ja vuonna 2014 vastaajia oli 345 (erikoislääkäreitä 60 prosenttia, erikoistumassa olevia 22 prosenttia).

Tutkimukseen vastanneilla työterveyslääkäreillä oli vuonna 2021 käytössä yleisimmin DynamicHealth- (64 prosenttia vastaajista), Acute- (22 prosenttia) tai SoftMedic-potilastietojärjestelmä (6 prosenttia). Vuonna 2017 vastaajien yleisimmät potilastietojärjestelmät olivat samat (DynamicHealth 45 prosenttia, Acute 22 prosenttia, SoftMedic 13 prosenttia) kuten myös vuonna 2014 (DynamicHealth 48 prosenttia, Acute 22 prosenttia ja SoftMedic 16 prosenttia). Vuonna 2021 työterveyslääkäreiden antama kouluarvosana käyttämälleen tietojärjestelmälle oli keskiarvona 7,2 (DynamicHealth 7,4, Acute 7,1 ja SoftMedic 6,6). Vuonna 2017 vastaava arvosana oli 6,8 (DynamicHealth 7,4, Acute 6,1 ja SoftMedic 6,4) ja vuonna 2014 6,9 (DynamicHealth 7,3, Acute 6,4 ja SoftMedic 6,7).

Vastaukset asenneväittämiin

Työterveyslääkäreille esitettiin heidän pääasiallisessa käytössään olevaan potilastietojärjestelmään liittyviä väittämiä järjestelmän teknisistä ominaisuuksista, käyttöliittymän laadusta, tiedon esitystavasta, potilasturvallisuudesta ja hoidon laadusta sekä lääkitykseen, yhteistyöhön ja tiedonkulkuun liittyen. Vastaukset vuosilta 2021, 2017 ja 2014 on esitetty taulukossa 1 «»1.

Kehittämiskohteet ja hyvin toimivat ominaisuudet

Työterveyslääkäreitä pyydettiin valitsemaan käytössään olevan potilastietojärjestelmän kehittämiskohteita ja hyvin toimivia ominaisuuksia valmiista vaihtoehdoista. Tulokset on koottu taulukkoon 2 «»2.

Kyselyssä oli mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta potilastietojärjestelmien käytöstä. Vuoden 2021 kyselyssä vapaamuotoista palautetta antoi 58 työterveyslääkäriä. Useimmiten palaute liittyi potilastietojärjestelmän tarjoamaan mahdollisuuteen hakea tietoa Kanta-palveluista:

"Suurin pulma on Kannan näkyvyys: se on suorastaan karsea. Omat labratulokset ilmoitetaan Kantaan uskomattoman kömpelöllä tavalla eikä taulukkona. Kannan tietohaku on suorastaan rangaistusteko: kestää 2–3 minuuttia kunnes ilmestyy, sitten järjestys siinä on epäloogista."

"Potilaan Omakanta on helpommin luettavissa kuin lääkärin Kanta. On hassua, että muualla otettuja tuloksia katsotaan potilaan puhelimesta eikä lääkärin koneelta."

Lisäksi työterveyslääkäreiden antama palaute potilastietojärjestelmästä liittyi käyttökatkoksiin ja puutteelliseen lääkelistaan:

"Olemme erittäin riippuvaisia näistä [potilastietojärjestelmistä], ja lyhyehkökin käyttökatko sekoittaa päivää varsin paljon."

"Suurin haaste on löytää ajankohtainen lääkitys. Mentävä yleensä reseptikeskukseen, joka sekään ei ole välttämättä ajantasainen."

Työtä haittaavat tekijät ja digitalisaation vaikutus työhön

Työterveyslääkäreiltä kysyttiin työtä haittaavista tekijöistä. Vuosina 2021 ja 2017 yli puolet (54 prosenttia) vastaajista koki jatkuvasti tai usein jatkuvaa kiirettä tai tekemättömien töiden painetta, kun vuonna 2014 vastaava luku oli hieman alle puolet (49 prosenttia). Taulukossa 3 «»3 on esitetty jatkuvasti tai usein -vaihtoehdon valinneiden määrät.

Työterveyslääkärit arvioivat myös kokemaansa stressiä eli sitä, tuntevatko he itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi, tai onko heidän vaikea nukkua asioiden vaivatessa mieltä. Vuonna 2021 tällaista stressiä kertoi kokeneensa erittäin tai melko paljon 19 prosenttia vastaajista (n=263) ja vuonna 2017 12 prosenttia vastaajista (n=341). Vuoden 2014 kyselyssä kysymystä stressistä ei esitetty.

Vuoden 2021 kyselyssä työterveyslääkäreitä pyydettiin lisäksi arvioimaan, miten terveydenhuollon digitalisaatio on vaikuttanut työhön viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuviossa 1 «»4 esitetään tulokset väittämän kanssa samaa mieltä -vaihtoehdon valinneiden määristä.

Pohdinta

Tulosten mukaan työterveyslääkärit kokevat käytössään olevat potilastietojärjestelmät pääasiassa teknisiltä toiminnoiltaan vakaiksi, eikä niiden uskota aiheuttavan haittatapahtumia potilaille. Potilastietojen kirjaaminen koetaan yleensä sujuvaksi ja potilastietojärjestelmien toimintojen nimet ja otsikointi selkeäksi ja ymmärrettäväksi. Lääkelistat eivät kuitenkaan ole selkeitä, eikä muualla terveydenhuollossa määrätyistä lääkkeistä saada tietoa kovin helposti. Tietojärjestelmien mahdollisuudessa estää lääkitykseen liittyviä virheitä on myös kehitettävää, kuten myös mahdollisuudessa tukea hoitosuositusten noudattamista.

Työterveyslääkärit kokivat potilastietojen vaihdon eri organisaatioiden välillä ongelmalliseksi, vaikkakin parannusta tiedonkulussa potilaan kanssa sekä eri organisaatioiden lääkäreiden välillä oli tulosten mukaan hieman tapahtunut. Tiedonhakua Kanta-palvelusta pitäisi työterveyslääkäreiden mielestä kehittää, kuten myös asiakkaasta näytettävää yhteenvetonäkymää. Potilastietojärjestelmien parhaimmiksi ominaisuuksiksi mainittiin kaikkien vuosien tuloksissa e-resepti sekä erilaisten työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta.

Aikataulun joustavuus ja ennustettavuus sekä riittävä aika potilastyöhön edistävät lääkäreiden työhyvinvointia. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan myös työterveyslääkärit kokevat kiireen ja ajanpuutteen hyvin usein työnsä kuormitustekijöiksi. Myös huonosti toimivat tietojärjestelmät haittaavat työntekoa. Tulos on samansuuntainen, mitä lääkärit yleensäkin terveydenhuollossa kokevat. Lääkäreiden työoloja selvittävien tutkimusten mukaan kiire ja ajanpuute työn tekemiseen kunnolla ovatkin lisääntyneet lääkärien työssä verrattuna aiempaan.

Vuoden 2021 kysely sisälsi työterveyslääkäreiden arvioita digitalisaation vaikutuksista työhön. Yleensä digitalisaation odotetaan tehostavan palveluprosesseja sekä muun muassa nopeuttavan lääkärin työtä. Työterveyslääkäreiden mukaan digitalisaatio on vaikuttanut eniten siihen, että potilaalla on omassa hoidossaan aikaisempaa aktiivisempi rooli. Työterveyslääkärit arvioivat myös, että tiedonsaanti on helpottunut, mutta varsinaista vastaanottotyötä digitalisaatio ei kuitenkaan työterveyslääkäreistä suurimman osan mukaan nopeuta.

Käyttökokemusten seuranta antaa tärkeää tietoa potilastietojärjestelmien kehittämiseksi. Työterveyslääkäreiden vastausten perusteella edelleen näyttää olevan epäselvää, miten tietojärjestelmästä voi halutessaan antaa palautetta. Tilanne on korjaus- ja muutosehdotusten toteuttamisen osalta jonkin verran parantunut aiempiin kyselyihin verrattuna, mutta edelleen yhteistyössä tietojärjestelmätoimittajien ja käyttäjien välillä on parannettavaa. Yllättävän suuri osa vastaajista koki muun muassa, ettei järjestelmätoimittaja ole kiinnostunut käyttäjien antamasta palautteesta.

Työterveyslääkäreiden antamat potilastietojärjestelmäkohtaiset kouluarvosanat olivat hieman kohentuneet edellisten vuosien kyselyistä, mutta ne olivat kuitenkin hieman huonommat kuin kaikkien kyselyyn vastanneiden lääkärien antamat arvosanat kokonaisuudessaan. Työterveyslääkäreiden työtä tukisivat parhaiten sellaiset tietojärjestelmät, joiden kehittämisessä on huomioitu työterveyshuollon erityistehtävä terveydenhuollossa eli työkyvyn arvioinnissa, työhön paluun tuessa sekä hoidon ja kuntoutuksen koordinaatiossa. Tavoiteltava työikäisiin liittyvä yhteistyö työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä edellyttää sekin toimivia tietojärjestelmiä sujuvan tiedonkulun varmistamiseksi.

Tässä artikkelissa esitettiin työterveyslääkäreiden vastaukset kolmessa edellisessä lääkäreille suunnatussa kyselyssä. Harmillisesti vastaajamäärä on ollut alhainen suhteessa alalla työskenteleviin työterveyslääkäreihin, viimeisimmässä kyselyssä jopa selvästi edellisiä kertoja alhaisempi. On tärkeää, että lääkäreiden käyttökokemuksia potilastietojärjestelmistä seurataan säännöllisesti ja tuloksia hyödynnetään potilastietojärjestelmien kehittämistyössä. Toivommekin, että myös työterveyslääkärit innostuisivat vastaamaan aktiivisemmin tähän tärkeään kyselyyn, kun Lääkäriliitto sellaisen mahdollisesti jälleen toteuttaa.

Lopuksi voidaan todeta, että työterveyslääkäreiden käyttökokemukset potilastietojärjestelmistä ovat melko muuttumattomia vuosien 2021, 2017 ja 2014 kyselytulosten perusteella, eikä kehitystä potilastietojärjestelmien osalta ole kovin paljon tapahtunut. Huolestuttavaa on, että tietojärjestelmien käytettävyys ja apu arkityöhön ei ole parantunut, mikä osaltaan vaikuttaa työterveyslääkäreiden työn sujuvuuteen ja kokemukseen, ettei aika riitä tehdä työtä kunnolla.