Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa

Kokonaisvaltainen arviointi sisältää useita osa-alueita

Terveydellisen merkityksen arvioinnin osa-alueet ovat rakennukseen liittyvät tekijät, työyhteisöön, työntekijöihin ja työhön liittyvät tekijät sekä työpaikan toimintatavat (kuva 1 «»1). Useimmiten työterveyslääkärin kannanottoja pyydetään rakennukseen liittyvien tekijöiden terveydellisen merkityksen arvioimiseksi. Yhtä tärkeää on arvioida muita tilanteeseen sekä koettuihin haittoihin vaikuttavia tekijöitä. Työterveyshuollolla tulisikin olla arvioinnin lopputuloksena syntynyt kokonaisvaltainen kuva erilaisista sisäilmatilanteeseen vaikuttavista tekijöistä niin rakennuksen olosuhteiden, yksilöllisten ja yhteisöllisten tekijöiden kuin organisaation toimintatapojenkin osalta.

Rakennuksen olosuhteista tarvitaan rakennusterveysasiantuntijan laatima sisäilman laadun ja olosuhteiden arviointi, jonka ohje on myös uudistettu. Yksittäisillä mittauksilla ei yleensä voi arvioida rakennukseen liittyvien tekijöiden terveydellistä merkitystä. Myöskään tilojen käyttäjien oireiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä rakennuksen olosuhteista tai mahdollisista haitoista terveydelle. Runsaskaan rakennukseen liitetty oireilu ei ole itsessään osoitus siitä, että rakennuksessa tai sen järjestelmissä on ongelmia, eikä viittaa suoraan sairastumisen riskiin.

Tietoa työyhteisöstä, työolosuhteista sekä työn kuormitus- ja voimavaratekijöistä saadaan esimerkiksi aiemmista työpaikkaselvityksistä tai työpaikan henkilöstö- tai työhyvinvointikyselyistä. Työterveyshuoltoon kertyy tietoa myös sairauspoissaoloista ja vastaanottokäynneistä. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi tietoa sairauspoissaoloista tai astman ja hengitystieoireiden esiintyvyydestä ei voi suoraan yhdistää sisäilmaongelmiin, koska niiden taustalla on monia eri tekijöitä.

Ryhmätason tietoa oireista ja koetuista haitoista voidaan saada myös sisäilmastokyselyistä. Tällöin tulisi käyttää kyselyitä, joille on olemassa kyseiseen toimintaympäristöön sopivat vertailuaineistot (esimerkiksi Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely). Pelkästään sisäilmastokyselyn perusteella ei voi tehdä päätelmiä siitä, onko rakennuksessa tai sen järjestelmissä ongelmaa. Kysely toimiikin parhaiten osana sisäilmaongelman ratkaisun kokonaisuutta.

Työterveyshuollossa voi olla myös muuta tietoa työpaikasta. Esimerkiksi meneillään olevat tai aiemmin toteutuneet organisaatiomuutokset voivat heijastua sisäilmatilanteeseen. Myös sisäilmaryhmän toimintaan osallistuessa työterveyshuolto saa tietoa tilanteesta ja organisaation toimintatavoista.

Sairastumisen riski vain harvoin

Sisäympäristössä koettuun oireiluun ja haittoihin vaikuttavat usein samanaikaisesti monet eri tekijät (kuva 2 «»2). Tämän vuoksi tilan käyttäjien kokemuksia ei voida tarkastella vain yhdenkaltaisena ilmiönä, vaan on huomioitava niiden monitekijäinen tausta. Sisäilmatilanteissa tulee tunnistaa laaja-alaisesti tilojen käyttäjien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja etsiä ratkaisukeinoja tilannetta ylläpitäviin tekijöihin, eikä etsiä syy-yhteyksiä esimerkiksi yksittäisen rakennukseen liittyvän tekijän ja oireilun välillä. Tieto eri tekijöiden merkityksestä auttaa ymmärtämään sisäilmaan liitettyjen oireiden ja haittojen monitekijäistä taustaa.

Toimistoympäristöissä ei ole lähtökohtaisesti erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia tekijöitä. Rakennuksen olosuhteisiin ja sisäilman laatuun liittyy toimistoympäristöissä yleensäkin vain harvoin sairastumisen riskiä. Riski voi olla kohonnut silloin, jos rakennuksen sisäilmassa todetaan esimerkiksi asbestia, kohonneita radonpitoisuuksia tai tupakansavua. Lisäksi laaja-alaiset kosteusvauriot voivat lisätä hieman astmaan sairastumisen riskiä, jos niistä on ilmayhteys työskentelytiloihin ja oleskelu tiloissa on pitkäaikaista. Monet muut rakennukseen liittyvät tekijät (esimerkiksi ilmanvaihdon puutteet, kuiva ilma, materiaaleista vapautuvat yhdisteet, lämpöolosuhteet) voivat vaikuttaa käyttäjien hyvinvointiin ja heikentää työn sujuvuutta tai viihtyvyyttä ilman sairastumisen riskiä.

Rakennuksen olosuhteiden lisäksi monet yksilölliset ja yhteisölliset tekijät voivat vaikuttaa oireiluun ja sisäympäristön kokemiseen (kuva 2 «»2). Työntekijöiden tilanteet vaihtelevat myös työyhteisön sisällä. Terveydentila ja monet kuormitustekijät vaikuttavat osaltaan oireisiin ja niiden kokemiseen. Psykososiaalisen työympäristön kuormitustekijät voivat kärjistää ongelmia ja vaikuttaa ratkaisuprosessin etenemiseen. Kokemus sisäilmasta terveysriskinä voi voimistaa kehollisia tuntemuksia ja oireita sekä lisätä oireiden ja sairauksien liittämistä sisäilmatekijöihin.

Moniammatillista tiimiä tarvitaan

Vaikka työterveyslääkäri vastaa terveydellisen merkityksen arvioinnin johtopäätöksistä, kokonaisvaltaisen näkemyksen muodostamiseen tarvitaan koko työterveyshuollon moniammatillisen tiimin osaamista. Työterveyshoitajalla on yleensä työpaikasta oleellista tietoa, ja hoitajaan otetaan usein ensimmäisenä yhteyttä, kun työpaikalla koetaan sisäilmaongelmia. Työterveyspsykologilla puolestaan on tietoa ja osaamista työn ja työyhteisön kuormitus- ja voimavaratekijöistä.

Työterveyshuollon tehtävänä on terveydellisen merkityksen arvioinnin lisäksi ohjata ja tukea työpaikkaa sisäilmatilanteissa. Myös tähän tarvitaan moniammatillisen tiimin osaamista, yhteisesti jaettua näkemystä tilanteesta ja yhdessä sovittuja toimintatapoja.

Johtopäätökset

Terveydellisen merkityksen arviointia tehdään sisäilmatilanteiden eri vaiheissa, eikä siitä aina tarvita kirjallista lausuntoa. Työnantajan erikseen pyytäessä arviointia lausunto johtopäätöksistä tulee antaa kirjallisena. Tärkeintä kuitenkin on, että työterveyslääkäri tuo johtopäätökset työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista eri tekijöistä sisäilmaryhmään. Sisäilmaryhmässä arvioidaan yhteisesti jatkotoimenpiteitä kokonaisvaltaisesta näkökulmasta siten, että jokainen osallistuja tuo omaan asiantuntijuuteensa kuuluvat seikat keskusteluun.

Lääkäri voi arvioida ja tehdä johtopäätöksiä vain asioista, jotka kuuluvat työterveyshuollon asiantuntemuksen piiriin. Lääkärin ei tule ottaa kantaa mahdollisiin rakennuksen korjaustoimenpiteisiin tai tehdä suosituksia tilojen käytön rajoittamiseksi. Päätökset tilojen käytöstä ja jatkotoimista kuuluvat työnantajan vastuulle, ja työnantajan päätöksiä tukevat sisäilmaryhmän moniammatilliset arviot tilanteesta ja jatkotoimenpiteistä.

Tiloissa mahdollisesti todetut viat ja vauriot on yleensä hyvä korjata osana rakennuksen ja hyvän työympäristön ylläpitoa, vaikka niihin ei liittyisikään lisääntynyttä sairastumisen vaaraa tai muuta haittaa terveydelle. Hyvä sisäympäristö ja ennakoivat toimintatavat tukevat työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä sekä työn tuottavuutta.

Ohje löytyy osoitteesta ttl.fi/sisailma «https://ttl.fi/sisailma»1, ks. Ohjeita ja työkaluja sekä Julkarista www.julkari.fi «https://www.julkari.fi»2. Ohje on tehty osana Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelmaa sekä Terveet tilat 2028 -ohjelmaa.