Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti tukee yhteistoimintaa
Työikäisten kuntoutuksen tulisi nykyistä paremmin kytkeytyä työhön. Uutta työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tietopakettia voidaan hyödyntää työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteistyön kehittämiseen työntekijän kuntoutumisen edistämiseksi.
Työhön kytkeytyvä kuntoutus on käytännön yhteistoimintaa työntekijän kuntoutumisen edistämiseksi työuran eri vaiheissa: joskus työllistymisen tukea tarvitsevalle jo rekrytoinnissa, myöhemmin työssä ollessa, työhön palatessa ja työuran jatkuessa. Se tarkoittaa laaja-alaisen työkykykäsityksen mukaisesti monialaista työkykyä, työssä pysymistä ja työhön paluuta tukevaa työpaikan ja sen kumppaneiden yhteistoimintaa. Kuntoutukseen kytkeytyvät monialaiset toimenpiteet kohdistuvat tavoitteen ja tarpeen mukaisesti yksilöön ja/tai työyhteisöön, työhön/työprosesseihin ja työympäristöön. Toimintaan voi osallistua työntekijä, työyhteisö, esihenkilö tai muu työpaikan toimija sekä työterveyshuollon ja kuntoutuksen palveluntuottaja. Työntekijä ei ole kohde vaan aktiivinen toimija. Onnistumisen edellytyksenä on aikaisempaa tiiviimpi yhteistyö eri toimijoiden välillä. Työhön kytkeytyvä kuntoutus onkin ennen kaikkea yhteistoimintaa.
Kuntoutuksen tarpeen havaitseminen ja aloite työntekijän ohjaamisesta kuntoutukseen voisi tulla nykyistä useammin työpaikalta, eikä vasta työterveyslääkärin vastaanoton yhteydessä. Tällöin työkykyongelma on saattanut jatkua jo pitkään. Työpaikoilla etenkin esihenkilöt ja henkilöstöhallinto tarvitsevat lisää tietoa ja osaamista kuntoutuksesta osana työkykyjohtamista ja työntekijöiden työkyvyn tukemista.
Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti tukee työpaikan ja työterveyshuollon toimijoiden kykyä tunnistaa työkyvyn tuen tarpeita varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tavoitteena on edistää kuntoutuksen hyödyntämistä ja työkykyä tukevien toimenpiteiden kohdistamista yksilöön, työyhteisöön ja työympäristöön jo nykyistä aiemmin. Kun työkyvyn tuen osaaminen työpaikoilla paranee, myös työterveysyhteistyö sujuvoituu ja työpaikka saa kaiken työvoimapotentiaalin käyttöönsä.
Työpaikoilla arvioidaan työterveysyhteistyön toimivan hyvin. Esihenkilöt kokevat saavansa yhteyden työterveyshuoltoon ja saavat ohjausta ja neuvontaa työkyvyn tukemisesta. Myös työkyvyn arviointiin liittyvät prosessit toimivat pääosin hyvin. Työterveysyhteistyössä on kuitenkin kehitettävää kuntoutustarpeen tunnistamisessa, kuntoutuksen koordinaatiossa sekä työssä jatkamiseen liittyvien ratkaisujen osalta. Työpaikat eivät myöskään koe saavansa riittävästi ohjausta työterveyshuollosta kuntoutukseen liittyen, sillä osaamista ja resursseja työhön kytkeytyvästä kuntoutuksesta on rajallisesti.
Työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tietopaketti
Tietopaketti perustuu tutkimustietoon sekä asiantuntijoiden ja työpaikkojen toimijoiden yhteiskehittämisen tuloksiin. Tietopaketti sisältää viisi osiota: 1) Kehitä toimivia käytäntöjä, 2) Edistä työkykyä, 3) Tue varhain, 4) Tue työhön paluuta ja työssä jatkamista, ja 5) Muokkaa työtä (Kuvio 1 «»1).
Osioissa on yleistietoa siitä, mitä toimia työpaikoilla tulisi tehdä, jotta kuntoutus kytkeytyisi nykyistä paremmin työhön. Osiossa 4 ja 5 on tietoa työterveyshuollossa toimiville lääkäreille työkyvyn tukikeinojen suunnitteluun ja työhön paluuseen liittyvien ongelmien ratkaisuun.
Kehitä toimivia käytäntöjä -osiossa kuvataan työkyvyn tuen toimintamalleja ja toimivia käytäntöjä. Ne antavat työkyvyn tukemiselle raamit ja kokoavat yhteen työpaikalla sovitut käytännöt. Tämä auttaa työpaikan toimijoita ymmärtämään, mitkä ovat kunkin toimijan tehtävät, vastuut ja oikeudet.
Edistä työkykyä -osiossa kuvataan työkykyä edistäviä toimenpiteitä eri näkökulmista, kuten osaaminen, terveyden edistäminen, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden kehittäminen sekä työn suunnittelu. Mitä paremmin ennakoiva työ toteutuu, sitä vähemmän tarvitaan korjaavia toimenpiteitä ja työntekijöiden yksilöllistä työkyvyn tukemista.
Tue varhain -osiossa kuvattu työkyvyn varhainen tuki edellyttää työntekijöiden, esihenkilöiden, työterveyshuollon ja muiden työpaikan toimijoiden sujuvaa yhteistyötä. Sen lähtökohtana on, että työkyvyn tuen tarve tunnistetaan.
Tue työhön paluuta ja työssä jatkamista -osiossa kuvataan onnistuneen työhön paluun keinoja ja toimintatapoja, kuten yhdessä laadittua suunnitelmaa, yhteistä tavoitetta sekä moniammatillista ja monialaista yhteistyötä. Työhön paluussa voidaan hyödyntää erilaisia työkyvyn tuen palveluja, keinoja ja etuuksia.
Muokkaa työtä -osiossa kuvataan kuusivaiheinen työn muokkauksen toimintamalli. Se sisältää työn muokkauksen vaiheet sekä eri tahojen roolit ja vastuut. Toimintamallin toivotaan auttavan työpaikan johtoa ja esihenkilöitä ennakoimaan tulevia tilanteita sekä toimimaan niissä johdonmukaisesti ja tasapuolisesti. Toimintamalliin sisältyy käyttöönottoa helpottava video sekä myöhemmin julkaistava työn muokkauksen opas ja suunnittelulomake.
Tietopaketti tehtiin yhteiskehittämällä
Kehittäminen aloitettiin tietopaketin tavoitteiden kirkastamisella sekä työpaikkojen rekrytoinnilla. Yhteiskehittämisen vaiheet on kuvattu kuviossa 2 «»2. Yhteiskehittämisen menetelmiä olivat työpajat, johdon ja henkilöstön kyselyt, haastattelut ja työpaikkojen kehittämistyön tuki. Yhteiskehittämistä tehtiin moniammatillisesti ja monialaisesti.
Tietopaketti työterveysyhteistyöhön
Työpaikat ja työterveyshuollot voivat hyödyntää tietopakettia sekä omassa toiminnassaan että työterveysyhteistyössä. Työterveyshuollon työn ytimessä on riittävä tieto työpaikan nykyhetken olosuhteista, jotta kuntouttavia toimenpiteitä voidaan työterveysyhteistyössä suunnitella. Työterveyslääkäri voi hyödyntää tietopakettia työterveysyhteistyötä suunniteltaessa, asiakastyössä, tai vuosittaisissa yhteistyöneuvotteluissa keskustelun virittämiseksi.
Tietopaketti sisältää työkyvyn tukemiseen tarkoitetut muutoksen tuen työkalut sekä jatkossa myös työn muokkauksen oppaan ja suunnittelulomakkeen. Lisäksi tietopaketti sisältää videoita, joita voi hyödyntää uusien työntekijöiden perehdytysmateriaalina sekä työterveyshuollon tietojen annon ja neuvonnan materiaalina työyhteisöille.
Tietopaketti on kehitetty Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeessa Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä (KUURA). Hanketta toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu sekä 24 työpaikkaa.
Työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tietopaketti on avoimesti saatavilla osoitteissa: «https://oppimateriaalit.jamk.fi/tyohonkytkeytyvakuntoutus»1 ja «https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyohon-kytkeytyva-kuntoutus»2
TtM, lehtori
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, kuntoutusinstituutti
anja.tanttu@jamk.fi
Irmeli Pehkonen
FT, vanhempi asiantuntija
Työterveyslaitos
irmeli.pehkonen@ttl.fi
Minna Haapakoski
FM, TtM, lehtori
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, kuntoutusinstituutti
minna.haapakoski@jamk.fi
Maija Paukkunen
Fysioterapeutti (ylempi AMK), väitöskirjatutkija
Oulun yliopisto, Väestöterveyden tutkimusyksikkö
maija.paukkunen@oulu.fi
Kirsi Unkila
YTL, erityisasiantuntija
Työterveyslaitos
kirsi.unkila@ttl.fi
Heidi Ruotsalainen
TtT, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala
heidi.ruotsalainen@oamk.fi
Lisbeth Forsman-Grönholm
LKT, työterveyshuollon erikoislääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys
Työterveyslaitos
lisbeth.forsman-gronholm@ttl.fi
Nina Nevala
LitT, dosentti, AmO, johtava asiantuntija
Työterveyslaitos
nina.nevala@ttl.fi
Kirjallisuutta
- Ervasti J, Kausto J, Leino-Arjas P ym. Työkyvyn tuen vaikuttavuus. Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:7. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki.
- Juvonen-Posti P. Work-related rehabilitation for strengthening working careers. A multiperspective and mixed methods study of its mechanisms. Acta Universitas Ouluensis D Medica 1468. University of Oulu, Oulu 2018.
- Nevala N, Pehkonen I, Koskela I ym. Workplace Accommodation Among Persons with Disabilities: A Systematic Review of Its Effectiveness and Barriers or Facilitators. Journal of Occupational Rehabilitation 2015;25(2):432–448.
- Paukkunen M, Tammelin M, Juvonen-Posti P ym. Miten kehittää työkyvyn tukemista työpaikoilla? Työterveyslääkäri 2022;40(1):38–43.