Parempaa mielenterveyttä yhdessä kehittäen

Yhdessä kehittäen

Olemme keskellä suurta muutosta väestön ikääntymisen, tekoälyn ja automaation muuttaessa työelämää. Alustatalous, muu etänä toteutettu työ ja epätyypilliset työsuhteet haastavat työpaikkoja ja työterveyshuoltoa. Nyt käynnissä olevaa murrosta on verrattu ensimmäiseen teolliseen vallankumoukseen. Työhön liittyvän vapauden ja itseohjautuvuuden lisääntyminen haastavat työterveyslääkärin perinteisen toimintatavan ja menetelmät. Tämä edellyttää työterveyslääkäriltä osaamista työyhteisöjen kehittämiseen mielenterveyttä tukevaksi.

Vuoropuhelun laatu sekä vastuiden ja roolien selkeys määrittelevät yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta. Hankkeessa mielenterveyden haasteisiin vastaaminen onnistui uudistamalla työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön toimintatapoja ja rooleja.

Työterveyshuollon toimijat ovat mielen hyvinvoinnin toimintatapojen vahvistajia ja kehittäjiä tarjoten apuaan yhteistyökumppanina työpaikalle. Tämä vaatii työterveyslääkäriltä kokeilevaa asennetta ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Toiminta-ajatuksena hankkeessa oli yhdessä kehittäminen perustuen työterveyslääkärin ja työpaikan tasavertaiseen kumppanuuteen sekä avoimeen dialogiin. Tällöin asiantuntijuus oli molemmilla osapuolilla, ei vain työterveyshuollossa. Työterveyslääkäri osana työterveyshuollon moniammatillista tiimiä löysi yhdessä työpaikan kanssa tavoitteet ja niihin sopivat toimenpiteet, joilla tuettiin työyhteisön mielen hyvinvointia. Työterveysyhteistyössä tunnistettiin vanhat mielenterveyden tuen toimenpiteet, jotka eivät enää työpaikalla toimineet, ja niitä kehitettiin. Uusi toiminta viestittiin, vakiinnutettiin ja arvioitiin sen toimivuutta. Osallistava yhdessä kehittäen -toiminta-ajatus soveltuu hyvin mielenterveyden tuen kehittämiseen työterveysyhteistyössä ja työterveyslääkärin arjen työkaluksi.

Työyhteisön tukeminen

Ennen kehittämistyötä hankkeeseen osallistuneille kohdistettiin kysely, jonka tulosten mukaan kaikki työterveyshuollot arvioivat mielenterveyden tuen toteutuvan työterveysyhteistyössä. Vain kolme neljäsosaa työpaikoista oli samaa mieltä. Lisäksi pyysimme työpaikkojen arvioita työpaikkaselvitysten ja toimintasuunnitelmien hyödyllisyydestä. Puolet työpaikoista koki työpaikkaselvityksen ja 40 prosenttia toimintasuunnitelman hyödyllisenä mielenterveyden tukemisessa.

Nykyinen työterveyslääkärin toimintatapa perinteisenä riskienarviointina haitallisiksi tunnettavina pitoisuuksina ei ole riittävä tunnistamaan voimavaroja, henkistä kuormitusta ja kuormittuneisuutta. Riskiperusteinen keskustelu työterveysyhteistyössä johtaa yksilölähtöiseen ongelmiin reagoivaan toimintaan, kuten työkyvyn tuen prosesseihin silloin, kun työkyky on jo alentunut. Perinteisesti työterveyslääkärin toimenpiteet kohdistetaan yksilöön, vaikka työyhteisön hyvinvointi ja siihen kohdennetut toimet ovat työnantajalle tärkeää tietoa. Tästä syystä työpaikat eivät arvioi mielenterveyden toimintamalleja yhtä toimiviksi kuin työterveyshuollot. Lisäksi yksilötason toimenpiteiden vaikuttavuudesta on tehty eniten tutkimusta, joka kuvastaa niiden vakiintunutta käyttöä. Kuitenkin suuntaamalla mielenterveyttä tukevaa toimintaa työyhteisötasolle saavutetaan yksilöä laajempia vaikutuksia.

Hankkeessa työpaikkaselvityksiä kehitettiin paremmin tunnistamaan psykososiaalisia voimavara- ja kuormitustekijöitä. Etenkin voimavaralähtöisyyttä tulee tietoisesti lisätä yhteistyön eri toiminnoissa. Työterveyslääkärin tulee arvioida yhdessä työpaikan kanssa mitkä työn tai työyhteisön piirteet toimivat hyvin ja tukevat työn tekemistä ja siinä onnistumista. Työterveyslääkäri voi etsiä työpaikan vahvuuksia erilaisten kyselyiden tuloksista, tilastoista tai aiemmin työpaikan kanssa käydyistä keskusteluista. Voimavarojen tunnistamisen jälkeen työterveyslääkäri suunnittelee toimenpiteitä yhdessä työpaikan kanssa niiden vahvistamiseksi.

Eräs työpaikka arvioi hankkeen kehittämistyötä seuraavasti: "Perusasiat tulee laittaa kuntoon, kuten työpaikkaselvitykset ja terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä, mukaan lukien yötyö. Liiketoimintamme ei nähnyt hankkeen aikana näitä toimintoja ylimääräisenä kulueränä kuten aiemmin. Huomioimme ensimmäistä kertaa niiden yhteyden mielenterveyskysymysten tunnistamisessa työssä." Hankkeeseen osallistunut työterveyslääkäri kärjisti vanhan toimintasuunnitelman ennakkoluulottomasti sekä lähti yhdessä henkilöstöhallinnon ja liiketoimintajohdon kanssa suunnittelemaan tarvelähtöisiä toimenpiteitä.

Esihenkilötyön tukeminen

Esihenkilötyö on mielenterveyden tuen keskiössä. Työpaikkojen työkykyä tukevilla arkikäytännöillä, kuten hyvällä johtamisella ja psykososiaalisen työympäristön kehittämisellä, saavutetaan psykososiaalisesti turvallinen työympäristö tukien työyhteisöjen ja työntekijöiden mielen hyvinvointia. Työterveyslääkärin käymät matalan kynnyksen keskustelut niin työyhteisön ja esihenkilön kuin myös yksittäisen työntekijän kanssa on tähän oiva keino. Mielenterveyden toimintatapojen käytännön toteuttamisessa esihenkilöt tarvitsevat tukea niin omalta organisaatiolta kuin myös työterveyshuolloista. Työterveystiimin tukea esihenkilölle tulee vahvistaa ja muodostaa yhteinen näkemys siitä, miten työterveyslääkäri tukee esihenkilöitä työyhteisöjen mielen hyvinvoinnin tukemisessa.

Ratkaisuja arkeen

Mielenterveyden kysymykset nousevat esille työterveyslääkärin vastaanotolla yhä enenevästi. Työterveyshuollon toiminnan painopistettä tulee siirtää yksilöstä työyhteisöön ja riskien reagoinnista niiden ennakointiin, mikä vaatii toimintatapakulttuurin muutosta. Toimintamallilla mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön työterveyslääkäri voi edistää työpaikan psykososiaalisten voimavaratekijöiden havaitsemista ja löytää arjen keinoja työyhteisön mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen osallistavalla yhdessä kehittäen -toimintatavalla. Kokeilkaa rohkeasti toimintamallia arjen työssä ja antakaa palautetta artikkelin kirjoittajille. Malliin voi tutustua www.ennenkuin.fi-sivustolta «https://www.ennenkuin.fi»1.