Yritysyhteistyötä tehdään olemalla läsnä

Toisaalla tässä lehdessä on haastattelujuttu yritysyhteistyöstä yritysten omien työterveyslääkäreiden silmin – minäkin päätin pohtia sitä.

Yrityksen ja sen työntekijän välissä on vahva side. Heitä yhdistää työsopimus, jonka periaatteena on, että se hyödyttää molempia – työnantaja saa työpanoksen ja työntekijä palkkion työpanoksestaan. Työterveyshuollon tehtäväksi jää toimia asiantuntijana, joka pyrkii omalla toiminnallaan estämään työsuhteen aikaisia katkoksia – sairastumisia, tapaturmia ja poissaoloja – pyrkien löytämään sekä työn että henkilön riskit ja poistamaan niistä aiheutuvat uhat. Tästä siis työterveyshuollossa pitäisi olla kysymys.

Toinen lakisääteinen side on yrityksen ja työterveyshuollon välinen side, jota kuvataan työterveyshuoltolaissa. Työnantaja on velvoitettu järjestämään työterveyshuolto omalla kustannuksellaan. Tätä investointia ohjailemaan on asetettu Kela, jonka korvausedellytykset "kertovat" yritykselle, mitä kuuluu ja mitä ei kuulu tehdä. Joskus tämän korvausedellytysten perässä juoksemisen tähden unohdetaan käyttää omaa järkeä, mikä olisi yritykselle ja sen henkilöstölle tarkoituksenmukaista toimintaa. Joskus saattaa olla jopa niin, että työterveyshuolto ja yritys ovat ajautuneet niin kauas toisistaan, että työterveyshuolto ajautuu ajamaan omaa agendaansa eikä yrityksen ja sen henkilöstön tarpeet tule kuulluksi. Olen itse ollut onnellisessa asemassa, kun olen saanut työskennellä yrityksen omassa työterveyshuollossa, jossa yrityksen läsnäoloa ei voi unohtaa. Yritysyhteistyötä ei tehdä mielestäni kyselyillä ja kampaviinerikokouksissa vaan olemalla läsnä, ruohonjuuritasolla hoitaen ja ehkäisten sairauksia ja tapaturmia, työntekijöiden ja esimiesten kanssa.

Työterveyshuollon ja työntekijän välinen suhde on meille työterveyslääkäreille se tutuin tapa tutustua ei pelkästään työntekijään vaan myös yritykseen. Ehdotettu malli, jossa sairaudenhoito jotenkin keinotekoisesti rajattaisiin pois työterveyshuollosta, on käytännössä toimimaton ja huono. Tärkein tieto yrityksestä työterveyshuollolle syntyy nimenomaan vastaanottotoiminnassa. Vastaanotolla on mahdollisuus löytää ne varhaiset merkit työkyvyttömyydestä, jotka eivät ole toistaiseksi kirjautuneet mihinkään järjestelmään. Työn riskien tunnistamista pitää toki tehdä myös työpaikalla, mutta merkittävien riskien tunnistamisessa auttaa vastaanottotyö – se on sitä riskin merkittävyyden arviointia, mitä meiltä toivotaan.

Nyt kun yhteiskunta järjestäytyy terveydenhuollon osalta uudestaan, on työterveyshuollon ymmärrettävä vaikutusmahdollisuutensa ja pidettävä kiinni roolistaan ja merkittävästä asemastaan yhteiskunnassa. Jos yritys ja sen henkilöstö pysyvät toimintakykyisinä, saa yhteiskunta verotusoikeutensa kautta oman osuutensa tästä hyvinvoinnista. Jos olen ymmärtänyt oikein, on yhteiskunnan ainoa mahdollisuus selviytyä maiden välisessä kilpajuoksussa ylläpitämällä vientiteollisuutta, keskinäinen hyväntekeminen ja palveluiden tuottaminen ja myyminen toisillemme ei yksistään riitä. Jos onnistumme pitämään yritykset sekä niiden henkilöstön toimintakykyisenä, on se koko kansakunnan etu.