Vaikuttavuutta monelta kantilta

Vaikuttavaa monesta suunnasta

Yksinkertaisimmillaan hoidon vaikuttavuus viittaa onnistuneeseen hoitotulokseen. Koska potilaan akuuttiin ongelmaan löydettiin ratkaisu, hoitotoimenpiteen voidaan katsoa olleen onnistunut ja vaikuttava. Tilanne kuitenkin monimutkaistuu, mikäli hoitotoimenpiteestä, vaikkapa polvileikkauksesta, seuraa komplikaatioita sairaalabakteeritartunnan kautta. Ilman leikkausta bakteeri ei olisi aiheuttanut ongelmia, joten polvileikkauksen vaikuttavuuden arviointi monimutkaistuu tapahtumaketjun ja tarkastelunäkökulman laajetessa. Leikkaavan lääkärin mielestä polvileikkaus voi edelleen olla onnistunut, vaikka potilaan kokemus on negatiivinen hänen liittäessään leikkauksen ja sairaalabakteerin yhteen. Kirurgi saattaa siis tarkastella vain yksittäistä operaatiota ja työterveyslääkäri tavoitella potilaan palauttamista työelämään, kun taas potilas itse toivoo elämänsä kokonaislaadun parantumista. Sairaalabakteeritartunta muuttaa "yksinkertaisen" vaikuttavuuden arvioinnin moniulotteiseksi ilmiöksi.

Jokainen työterveyshuollon ammattilainen tarkastelee vaikuttavuutta omasta näkökulmastaan, omilla kriteereillään. Vastaavasti potilas ja potilaan työnantaja ja työterveysyrityksen johto tarkastelevat vaikuttavuutta omista perspektiiveistään. Potilaan palaaminen tuottavaksi työntekijäksi on hänen työnantajansa intressi. Potilaan elämänlaadun kohentuminen on tällöin välillinen tavoite työterveyshoidon toimenpiteen vaikuttavuuden arvioinnissa. Hoito oli vaikuttavaa, sillä työntekijä palasi työelämään.

Työterveyspalvelujen tarjoajayrityksen johto puolestaan tarkastelee hoitotoimenpiteiden vaikuttavuutta taloudellisten ja tuotannollisten kriteerien näkökulmasta: olivatko tehdyt toimenpiteet tarpeellisia ja tehokkaita, käytettiinkö resursseja tarkoituksenmukaisesti ja riittävästi ja pystyttiinkö asiakkaalle (ja hänen laskunsa maksajalle) tuottamaan positiivinen asiakaskokemus. Työterveyshuollon vaikuttavuutta arvioidaan siis muun muassa taloudellisten yksityiskohtien, hoitoprosessin läpimenoajan ja vasteaikojen, yritysbrändin muodostumisen ja henkilöstön jaksamisen näkökulmista.

Koko yhteiskunnan näkökulmasta yksittäisten toimijoiden vaikuttavuusmittarit ovat vähämerkityksellisiä. Yhteiskunnan tasolla tarkasteltuna vaikuttava työterveyshuolto auttaa kansalaisia palaamaan työelämään tuottaviksi, veroa maksaviksi ja yhteiskunnan palveluita vähän käyttäviksi toimijoiksi. Vaikka yksilöiden elämänlaadun parantuminen ja työnantajien ja työterveyshuoltoyritysten vaikuttavuuskriteerit ovat erittäin tärkeitä kansalaisten hyvinvoinnin kautta rakentuvan yhteiskuntarauhan ja yksittäisten toimijoiden näkökulmasta, yksittäiset kokemukset ja näkökulmat tiivistyvät tällöin "isossa kuvassa" tilastolliseksi numeroksi.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna hoitotoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi tapahtuu laajemmassa kontekstissa. Aivan kuten sairaalabakteeritartunta vaikeutti yksittäisen hoitotoimenpiteen vaikuttavuuden arviointia, näkökulman laajentaminen monimutkaistaa tilannetta entisestään. Mistä esimerkiksi tiedämme, johtuvatko vähentyneet sairauspoissaolot parantuneista työolosuhteista ja tehokkaammasta työterveyshuollosta eivätkä muuttuneiden ravitsemusasenteiden, talouden noususuhdanteen, työtehtävien kuormittavuuden tai työntekijäjoukon ikärakenteen muutoksista? Näkökulman laajentaminen väistämättä monimutkaistaa syy-seurausketjujen ja eri tekijöiden merkitysten arviointia.

Vastaavasti aikajänteen venyttäminen vaikuttaa vaikuttavuuden arviointiin. Hoitotoimenpiteen vaikuttavuuden arviointi välittömästi operaation jälkeen on huomattavasti helpompaa kuin potilaan elämänlaadun parantumisen arviointi viisi vuotta operaation jälkeen. Yksittäisen hoitotoimenpiteen merkitys liudentuu ajan kuluessa muiden tekijöiden vaikuttaessa potilaan vointiin ja elämään. Arviointiaikajänteen ja tuntemattomien tekijöiden merkitys vaikuttavuuden arvioinnissa korostuu erityisesti pitkäaikaisvaikuttavuutta arvioitaessa. Mistä tiedetään, että juuri tietty taannoinen toimenpide paransi tilannetta?

Varsin vaikuttavaa

Työterveyshuollon vaikutusten arviointi on varsin vaikeaa. Mitä yksinkertaisempi toimenpide ja mitä nopeammin se arvioidaan, sitä helpompi on todeta sen vaikuttavuus. Toisaalta yksilöitä, organisaatioista tai yhteiskunnallisesta tasosta puhumattakaan, harvoin kiinnostaa vain tietyn toiminnan välitön vaikutus. Kirurgi ei ole (toivottavasti) kiinnostunut ainoastaan uuden polvinivelen mekaanisesta toimimisesta vaan myös sen merkityksestä potilaan hyvinvoinnille laajemmin – ehkäpä jopa potilaan kyvystä palata aikaisempaan työtehtävään. Kuitenkin tarkastelun aikajänteen pidentäminen monimutkaistaa vaikutusten arviointia – mahdollisen sairaalabakteerin aiheuttamia komplikaatioita on vaikea erottaa leikkaukseen suoraan liittyvistä tekijöistä.

Vastaavalla tavalla yksittäisen toimenpiteen vaikutukset työterveyshuollon palveluita tuottavan yrityksen tuottavuuteen, kannattavuuteen tai brändiin vaikeita todentaa – joitakin yksittäisiä katastrofeja lukuun ottamatta.

Vaikuttavuus ja sen arviointi tapahtuvatkin yksittäisiä tapahtumia ja niiden mittaamisesta saatuja tuloksia yhdistelemällä. Tällöin vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista muodostuu väistämättä sumeampaa, jopa subjektiivisempaa. Tehdyt tarkastelunäkökulma- ja mittarivalinnat muodostavat vaikuttavuusarvion perusteet. Näitä valintoja ei kuitenkaan välttämättä avata eikä perustella. Tällöin vaikuttavuusarviosta ei saada laaja-alaista kuvaa.

Vaikuttavuuden arvioinnissa tärkeää on myös arvioida se prosessi, jolla valittu tulos saatiin ja jolla se jalkautetaan päätöksentekoon ja käytäntöön. Mikäli tätä asetelmaa ei esitetä ja arvioida kriittisesti, voidaan päätyä tilanteeseen, jossa saadaan toimintapolitiikan sanelemaa näyttöä näyttöön perustuvan toimintapolitiikan sijaan.

Vaikuttavuuden arviointi, mitä kauemmaksi potilaasta ja yksittäisestä hoitotoimenpiteestä mennään, onkin hyvin subjektiivista tarkastelijan valintojen tulosta.

Vaikuttimet arvioinnin takana

Juice Leskisen lista musiikkialan vaikuttajista on hänen mielipiteensä ja näkemyksensä. Listan oikeellisuudesta voi ja pitää perustellusti käydä keskustelua. Vastaavasti vaikuttavuuden arvioinneista voi ja pitää käydä keskustelua. Millä perusteella eri mittarit ja näkökulmat on valittu, ja millaisia vaikutuksia näillä valinnoilla on arvioon?

Luotettava vaikuttavuuden arviointi ja raportointi vaatiikin pohjana olevan näkökulman ja sen eri rajoitteiden avaamista. Tällöin vaikuttavuusarviot itsessään voivat olla vaikuttavia, eivät pelkästään helpon kritiikin kohteita.