Vaikuttavuusseura edistämässä vaikuttavuusperustaista toimintaa

Vaikuttavuusseura on foorumi ja verkosto

Vaikuttavuusseuran tarkoituksena on verkottaa aiheesta kiinnostuneita henkilöitä ja järjestää erilaisia foorumeita, joilla tuodaan esiin paitsi tutkittua tietoa myös parhaita esimerkkejä tai käytäntöjä eri puolilta sosiaali- ja terveyspalveluita. Tällaisia foorumeita ovat esimerkiksi ministeriöiden kanssa järjestettävä vuosittainen Kansallinen vaikuttavuusseminaari sekä Vaikuttavuusteko-kilpailu. Lisäksi järjestämme webinaareja, työpajoja ja muita tilaisuuksia. Seuraan kuuluu henkilöitä hyvin moninaisilla taustoilla: ammattilaisia, tutkijoita, yrittäjiä, sote-johtoa ja poliittisia päättäjiä. Foorumien yhteydessä syntyy usein eteenpäin vieviä moniäänisiä keskusteluja.

Työterveyshuollon vaikutukset ja vaikuttavuus

Työterveyshuollolle on kehittynyt Suomessa monitahoinen rooli. Makrotasolla työterveyshuollon tavoitteena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työyhteisön toimintaa (työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383). Työvoiman työkyvyn edistäminen, työkyvyn menetyksen ehkäisy ja työstä johtuvien sairauksien ehkäisy ja hoito muodostavat jo kolme osin erilaista kokonaisuutta. Lisäksi osalla työntekijöistä on laajemmat sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvät palvelut.

Kustannusvaikuttavuus voidaan arjen sairauksien hoitotyössä kiteyttää kahteen peruskysymykseen: millaisia hoitotuloksia saavutamme ja millaiset ovat kokonaiskustannukset. Toki vaikuttavuuden ymmärtäminen vaatii myös vertailuasetelmia: ovatko toteutetut interventiot saaneet aikaan havaitun tuloksen, vai johtuuko se jostakin muusta tekijästä. Käytännössä varsin pitkälle päästään niin sanotulla laaturekisteritoiminnalla: verrataan relevanteissa asiakas- tai potilasryhmissä hoitotuloksia ja kustannuksia eri toimintayksiköiden välillä. Laaturekisterien puute ei kuitenkaan estä vaikuttavuuden arviointia. Voidaan lähteä liikkeelle karkeammasta tiedosta.

Vaikuttavuuden arviointi osissa ja kokonaisuutena

Työterveyshuollon kokonaisuuden näkökulmasta vaikuttavuuden peruskysymykset ovat: miten palvelu lisää työkykyä ja onko työkyvyn muutos saavutettu kustannustehokkaasti. Suomessa sekä sairauspäivärahapäivissä että työkyvyttömyyseläkkeissä on ollut laskevaa trendiä 2010-luvulla. (Kuva 2 «»2.) Näihin ilmiöihin vaikuttavat toki monet muutkin muuttujat kuin työterveyshuolto, mutta systeemitarkastelussa päästään hahmottamaan kokonaiskuvaa: mihin erityisesti tulisi vaikuttavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä keskittyä. Huomiotamme tulisi suunnata esimerkiksi sairauspoissaolojen kääntyneeseen trendiin erityisesti mielenterveysongelmien osalta.

Korvausjärjestelmän ohjausvaikutus ja vaikuttavuus

Toinen tapa on tarkastella vaikuttavaan toimintaan ohjaamisen kehittämistarpeita alhaalta ylöspäin. Teimme Kelan rahoittamana tutkimuksen työterveyshuollon korvausjärjestelmän kehittämisestä (Hynninen ym. 2023).

Kyselytutkimus työnantajille nosti esiin toiveita Kelan korvaamien työterveyspalveluiden kehittämiseksi. Keskeisimmät toiveet liittyivät ennalta ehkäisevien mielenterveys- ja TULES-palveluiden saatavuuteen ja korvattavuuteen, mielenterveyspalveluiden käytön helpottamiseen (muun muassa työterveyspsykologin suoravastaanoton mahdollistaminen) sekä laajempaan mielenterveyspalveluiden valikoimaan. Esimerkiksi lyhytterapia tai mielenterveys-chat-palvelut eivät kuulu työterveyshuollon korvattavuuden piiriin, vaikka niiden vaikuttavuudesta on näyttöä.

Työterveyshuollon korvausjärjestelmällä ja erityisesti korvauksen piirissä olevien palvelujen valikoimalla näyttäisi olevan vaikutus siihen, millaisia palveluja työnantajat ostavat. Esimerkiksi kokonaan korvauksen ulkopuolella olevien työterveyspalvelujen käyttö on hyvin vähäistä, mutta samalla työnantajat toivoivat korvattavaksi monia tärkeiksi kokemiaan ennaltaehkäiseviä palveluita, kuten esimiesten koulutuksia ja muutosvalmennuksia. Korvauksenalaisten työterveyspalveluiden uudelleen tarkastelulle olisi siis tarvetta, ja sen toteuttamiseen tarvittaisiin läpinäkyvä prosessi. Korvauksenalaisia palveluita olisi syytä myös tarkastella säännöllisin väliajoin, ja keskeisenä valintakriteerinä tulisi olla tieteellinen näyttö niiden vaikutuksista.

Tietoyhteiskunnan työkykyhaasteisiin vastaaminen

Perinteisesti työterveyshuollon vastuulla on ollut terveyden ja toimintakyvyn tukeminen ja jossain määrin työoloihin vaikuttaminen. Muut työkyvyn osa-alueet ovat olleet työnantajan ja työntekijöiden vastuulla. Tietotyö yleistyy koko ajan, ja sen myötä työkyvyn suurimmaksi haasteeksi ovat nousseet henkinen kuormitus ja mielenterveydelliset ongelmat. Toisin kuin fyysiseen terveyteen, joissa työolojen merkitys on suurin, psyykkiseen terveyteen vaikuttavat merkittävästi myös muut työkyvyn osa-alueet: työntekijän osaaminen suhteessa työtehtävien vaatimuksiin, johtaminen ja työyhteisön ilmapiiri sekä työntekijän että työkavereiden arvot, asenteet ja motivaatio. Työterveyshuollon ytimessä oleva työn ja terveyden välinen yhteys tulisikin entistä selvemmin nähdä myös koko työyhteisöä koskettavana asiana, jonka kehittämiseksi olisi olemassa laaja valikoima niin johtamiseen, työyhteisössä toimimiseen kuin itsensä kehittämiseen tarkoitettuja välineitä.

Yksi keskeinen ongelma on, että nykyisin kannusteet työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja vähentymiseen ovat hajautuneet eri toimijoille ja kukaan ei vastaa kokonaisuudesta (pois lukien työtapaturmapotilaat). Korvaus- ja ohjausmalleja kehitettäessä avainkysymys onkin: miten kannusteita ja muita ohjauskeinoja rakentamalla voidaan lisätä toimijoiden itseohjautuvuutta työkyvyn ylläpitoon ja toisaalta työkyvyttömyysjaksojen vähentämiseen ja lyhentämiseen? Miten työterveyshuollon palvelut aidosti integroidaan osaksi kokonaisuutta hyvinvointialuemallissa? Integroivissa malleissa (esimerkiksi työtapaturmat, TYÖOTE-hanke) on selkeät vaikuttavuustavoitteet asettaen voitu vähentää sairauspoissaoloja jopa kymmeniä prosentteja varsin lyhyessä ajassa ja vastaavia asiakas- ja potilasryhmiä löytyy vielä useita. Vaikuttavuusperustaisuus tuonee siis työterveyshuollossakin isoja hyötyjä asiakkaille ja koko yhteiskunnalle tulevaisuudessa.

Mukaan Vaikuttavuusseuran toimintaan?

Jokainen sote-palveluiden vaikuttavuudesta kiinnostunut on tervetullut mukaan Vaikuttavuusseuraan pohtimaan esimerkiksi yllä olevia näkökulmia tai laajemminkin vaikuttavuutta ja sen kehittämistä sote-palveluissa.

Lisätietoa saat ja jäseneksi voit liittyä «https://www.vaikuttavuusseura.fi»1.