Työkyvyttömyyden kustannukset

Työterveyspalvelujen rooli hyvinvointialueilla

Suomalainen työterveyshuollon järjestelmä, jossa valtion rahoituksen osuus on alle 1 prosentti, luo merkittäviä mahdollisuuksia sairauspoissaolojen ja niistä aiheutuvien kustannusten vähentämiseen. Työkyvyn tukitoimet, joita hyödynnetään muun muassa TYÖOTE-toimintamallissa, ovat työterveyshuollon ydintä. Suomessa työkyvyttömyyden kesto eräiden yleisten ja työkykyyn vaikuttavien sairaalahoitojen jälkeen oli 2–4 kertaa pidempi kuin vertailukelpoisissa maissa. Työterveyshuollon rooli työkyvyn ylläpitämisessä ja palauttamisessa on keskeinen, eikä sitä voida perusterveydenhuollossa korvata, ellei työterveyshuollon ammattihenkilöitä ole käytettävissä.

TYÖOTE-toimintamallin juurruttamisessa on saatu useilla hyvinvointialueilla esimerkiksi selkäpotilaiden ja tekonivelleikattujen osalta merkittäviä muutoksia työkyvyttömyyden keston lyhenemisessä sairaalahoidon jälkeen. Uudella toimintamallilla voitiin nopeuttaa noin puolella selkäleikattujen potilaiden työhön paluuta ja vähentää poissaolojen kustannuksia. Työtä toimintamallin laajentumisen ja vakiinnuttamisen eteen on tehtävänä. Lisäksi toimintamallia ulotetaan koskemaan myös perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä sekä kuntoutuksen kanssa tehtävää yhteistyötä. TYÖOTE-toimintamallista tullaan julkaisemaan Itä-Suomen yliopiston toimesta lisää rekisteriaineistoihin perustuvaa tutkimustietoa mallin vaikuttavuudesta.

Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tulevaisuuden haasteita

Kelan työnantajille maksamaa työterveyshuollon korvauksen tasoa muutettiin vuonna 2011. Korvaustason muutosten vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan työkyvyn hallintamallin ja sairaanhoidon järjestävillä työnantajilla tehdään eniten ennaltaehkäisevää toimintaa ja sairaanhoitoa verrattuna muihin työnantajiin. Pelkästään työkyvyn hallintamalli ja siihen sidottu korkeampi korvausprosentti ei kannusta työnantajia yhteistyön ja ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämiseen, vaan tutkimustulosten mukaan tarvitaan sairaanhoitoa tukemaan työterveysyhteistyötä. Työterveyshuollon vuoden 2011 korvausuudistuksella arvioitiin olevan selkeä ohjaava vaikutus. Ennaltaehkäisevä toiminta työterveyshuollossa lisääntyi, mutta sairaanhoitokäynnit eivät lisääntyneet.

Viimeisin korvausuudistus, työterveyshuoltoa koskeva sairausvakuutuslain muutos, tuli voimaan vuoden 2020 alussa. Tavoitteena on entisestään lisätä ehkäisevän toiminnan korvattavuutta ja vähentää sairausvastaanottoja. Uudistuksen vaikutuksia arvioidaan parhaillaan Kelan rahoittamassa tutkimuksessa (Tampereen korkeakoulusäätiö 2021). Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, miten korvausuudistus ja työterveyshuoltosopimusten laajuus vaikuttavat Kelan etuuksien käyttöön, kuntoutustuelle siirtymiseen tai työeläkelaitosten järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen. Näihin kysymyksiin ja tarkempiin selvityksiin tarvitaan yksilökohtaisia tietoja potilasrekistereistä. Kelassa työterveyspalvelujen käyttötietoihin voisi yhdistää työntekijöiden työkykyyn liittyviä etuustietoja esimerkiksi sairauspäivärahojen ja kuntoutuksen käytöstä. Yksilötasoisen tiedon avulla työkyvyttömyyden kustannukset ja ehkäisevän toiminnan vaikutukset saataisiin selville tarkemmin kuin nyt käytettävissä olevilla yleisen tason aineistoilla.

Työikäisten tuottavuusvakioidut elinvuodet

Suomen väestö harmaantuu ja huoltosuhde muuttuu yhä epäedullisemmaksi, jolloin työikäisillä työllisillä on kannettavanaan entistä suurempi taakka, josta seuraa tarve yhteiskunnallisen tuottavuuden lisäämiselle. Vaikka toimintakyky ja elämänlaatu ovat laajoja käsitteitä ja niiden mittaaminen monimutkaista, ne eivät ota koko laajuudessaan huomioon työikäisten haasteita, työn tai sen puutteen ja työkyvyn merkitystä. Väestötasolle uuden täydentävän mahdollisuuden sairaustaakan kokonaisvaltaiseen mittaamiseen tuottavuuden näkökulmasta tuo tuottavuusvakioidun elinvuoden (Productivity-Adjusted Life-Year, PALY) konsepti. PALY-konseptin avulla on mahdollista arvioida samanaikaisesti sairauksien vaikutusta alentuneeseen työkykyyn, työstä poissaoloihin, työttömyyden riskiin, ennenaikaiseen eläköitymiseen ja kuolleisuuteen sekä edellä mainituista tekijöistä aiheutuviin yhteiskunnallisiin tuotannon menetyksiin.

Tutkimusta PALY-konseptin toimivuudesta ja mahdollisuuksista sairaustaakan arvioinnissa ja vaikuttavuusmittarina ollaan juuri käynnistämässä Suomessa osana Kelan aloittamaa tutkimuskonsortiota. Kelan, Tampereen ja Itä-Suomen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja TYKSin tutkimushankekonsortion tavoitteena on tutkia työterveyshuollon integroitumista uuteen hyvinvointialueiden kokonaisuuteen sekä työikäisten sairaanhoidon kokonaiskustannuksia ja tuottavuutta. Tutkimuskonsortion yhtenä tavoitteena on edistää yhteiskunnan näkökulmasta optimaalista työkyvyn ylläpitoa ja työkyvyttömyyden ehkäisyä, kokonaiskustannusten hillitsemisen lisäksi.

Työkyvyn tuen vaikuttavuutta ja siihen liittyviä mittareita tulisi kehittää edelleen. Vaikuttavuusperusteinen korvausjärjestelmä kannustaisi kehittämään kustannusvaikuttavia hoito-, tutkimus- ja kuntoutusmenetelmiä. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen toimijoiden kanssa. Vaikuttavuuteen perustuvan ja kannustavan työterveyshuollon korvausjärjestelmän kehittäminen toisi kustannussäästöjä ja auttaisi suuntaamaan resursseja työkyvyttömyyden ehkäisyyn.