Työterveyslääkäri

Työkyvyttömyyden kustannukset

Työterveyslääkäri
2023;41(1):21-25
Riitta Luoto, Riitta Sauni, Janne Martikainen, Hanna Hakulinen, Kaj Husman ja Ilkka Vohlonen

Menetetty työpanos tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Kustannukset muodostuvat lyhyistä ja pitkistä työkyvyttömyysjaksoista, sairaanhoidosta, sairaana työssäolosta sekä sosiaalivakuutuksen tuista. Työterveyshuollon toiminta ja Kelan korvausjärjestelmä ovat kustannusten hallinnassa tärkeitä, ja niitä on tarpeen kehittää edelleen.

Sairauspoissaolot ovat iso kustannus suomalaiselle yhteiskunnalle. Kela korvaa sairauspoissaolojen päiviä vuodessa lähes 900 miljoonan euron edestä. Kun tähän summaan lisätään tapaturmavakuutus- ja eläkeyhtiöiden sekä työnantajien suoraan korvaamat poissaolot, kustannukset nousevat 3,4–4,3 miljardiin euroon vuodessa. Sairauspoissaoloja on vuosittain noin 60 prosentilla työntekijöistä, Kelan korvaamia yli 10 päivän sairauspoissaolojaksoja alle 10 prosentilla työntekijöistä. Sairauspäivärahoja saaneiden henkilöiden määrä on vähentynyt, mutta kustannukset ovat kasvaneet 50 vuodessa nelinkertaiseksi. Lyhyet sairauspoissaolot eivät näy Kelan sairauspäivärahojen tilastoissa. Elinkeinoelämän keskusliiton selvitysten perusteella lyhyiden sairauspoissaolojen takia menetetään vuodessa noin 10 miljoonaa työpäivää ja työpanosta noin 3,6 miljardin euron arvosta.

Sairastamisesta syntyvät yhteiskunnalliset taloudelliset vaikutukset, sekä sosiaaliturvan etuuksien kustannukset, ovat moninkertaiset verrattuna sairastamisesta aiheutuviin terveyspalvelujen käytön suoriin kustannuksiin. Suomessa on tutkittu selkäpotilailla tuottavuuskustannusten suhdetta Kelan maksamiin etuihin. Menetetyn työpanoksen kokonaiskustannuksiksi Suomessa on arvioitu vuonna 2014 noin 24 miljardia euroa vuodessa. Huomattavaa on, että sairaanhoidon kustannukset kattavat tästä summasta vain alle kolmanneksen – suurin kustannus tulee siitä, kun työikäiset eivät ole töissä. Lisäksi sairaana töissä olo (presenteismi) lisää työkyvyttömyyden kustannuksia (kuva 1 «»1).

Työikäisessä väestössä sairauden kokonaiskustannuksia arvioitaessa tulisi huomioida myös toiminta- ja työkykyyn liittyvät tuottavuuden menetykset, joita syntyy paitsi sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten, myös ennenaikaisten estettävissä olevien kuolemien takia.

Kun kokonaiskustannusten tarkastelussa huomioidaan tuottavuuskustannukset, suurin osa sairauden aiheuttamista kustannuksista erityisesti työikäisellä väestöllä tulee sairastamisesta, ennen ja jälkeen toimenpiteen, eikä itse hoitotoimenpiteestä. Tämän vuoksi on tärkeää, että sairauden aiheuttamien kokonaiskustannusten syntymiseen pyritään vaikuttamaan sekä ennen että jälkeen sairaalahoitojaksoa esimerkiksi työterveyshuollon koordinoimien tukitoimien avulla. Lisäksi terveysturvan kokonaisrahoituksen sekä palvelu- ja etuusjärjestelmien tuottavuuden ja tehokkuuden näkökulmista olisi tärkeää, että eri rahoitusjärjestelmien osaoptimoinnin sijasta optimoidaan kokonaisuutta.

Työterveyspalvelujen rooli hyvinvointialueilla

Suomalainen työterveyshuollon järjestelmä, jossa valtion rahoituksen osuus on alle 1 prosentti, luo merkittäviä mahdollisuuksia sairauspoissaolojen ja niistä aiheutuvien kustannusten vähentämiseen. Työkyvyn tukitoimet, joita hyödynnetään muun muassa TYÖOTE-toimintamallissa, ovat työterveyshuollon ydintä. Suomessa työkyvyttömyyden kesto eräiden yleisten ja työkykyyn vaikuttavien sairaalahoitojen jälkeen oli 2–4 kertaa pidempi kuin vertailukelpoisissa maissa. Työterveyshuollon rooli työkyvyn ylläpitämisessä ja palauttamisessa on keskeinen, eikä sitä voida perusterveydenhuollossa korvata, ellei työterveyshuollon ammattihenkilöitä ole käytettävissä.

TYÖOTE-toimintamallin juurruttamisessa on saatu useilla hyvinvointialueilla esimerkiksi selkäpotilaiden ja tekonivelleikattujen osalta merkittäviä muutoksia työkyvyttömyyden keston lyhenemisessä sairaalahoidon jälkeen. Uudella toimintamallilla voitiin nopeuttaa noin puolella selkäleikattujen potilaiden työhön paluuta ja vähentää poissaolojen kustannuksia. Työtä toimintamallin laajentumisen ja vakiinnuttamisen eteen on tehtävänä. Lisäksi toimintamallia ulotetaan koskemaan myös perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä sekä kuntoutuksen kanssa tehtävää yhteistyötä. TYÖOTE-toimintamallista tullaan julkaisemaan Itä-Suomen yliopiston toimesta lisää rekisteriaineistoihin perustuvaa tutkimustietoa mallin vaikuttavuudesta.

Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tulevaisuuden haasteita

Kelan työnantajille maksamaa työterveyshuollon korvauksen tasoa muutettiin vuonna 2011. Korvaustason muutosten vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan työkyvyn hallintamallin ja sairaanhoidon järjestävillä työnantajilla tehdään eniten ennaltaehkäisevää toimintaa ja sairaanhoitoa verrattuna muihin työnantajiin. Pelkästään työkyvyn hallintamalli ja siihen sidottu korkeampi korvausprosentti ei kannusta työnantajia yhteistyön ja ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämiseen, vaan tutkimustulosten mukaan tarvitaan sairaanhoitoa tukemaan työterveysyhteistyötä. Työterveyshuollon vuoden 2011 korvausuudistuksella arvioitiin olevan selkeä ohjaava vaikutus. Ennaltaehkäisevä toiminta työterveyshuollossa lisääntyi, mutta sairaanhoitokäynnit eivät lisääntyneet.

Viimeisin korvausuudistus, työterveyshuoltoa koskeva sairausvakuutuslain muutos, tuli voimaan vuoden 2020 alussa. Tavoitteena on entisestään lisätä ehkäisevän toiminnan korvattavuutta ja vähentää sairausvastaanottoja. Uudistuksen vaikutuksia arvioidaan parhaillaan Kelan rahoittamassa tutkimuksessa (Tampereen korkeakoulusäätiö 2021). Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, miten korvausuudistus ja työterveyshuoltosopimusten laajuus vaikuttavat Kelan etuuksien käyttöön, kuntoutustuelle siirtymiseen tai työeläkelaitosten järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen. Näihin kysymyksiin ja tarkempiin selvityksiin tarvitaan yksilökohtaisia tietoja potilasrekistereistä. Kelassa työterveyspalvelujen käyttötietoihin voisi yhdistää työntekijöiden työkykyyn liittyviä etuustietoja esimerkiksi sairauspäivärahojen ja kuntoutuksen käytöstä. Yksilötasoisen tiedon avulla työkyvyttömyyden kustannukset ja ehkäisevän toiminnan vaikutukset saataisiin selville tarkemmin kuin nyt käytettävissä olevilla yleisen tason aineistoilla.

Työikäisten tuottavuusvakioidut elinvuodet

Suomen väestö harmaantuu ja huoltosuhde muuttuu yhä epäedullisemmaksi, jolloin työikäisillä työllisillä on kannettavanaan entistä suurempi taakka, josta seuraa tarve yhteiskunnallisen tuottavuuden lisäämiselle. Vaikka toimintakyky ja elämänlaatu ovat laajoja käsitteitä ja niiden mittaaminen monimutkaista, ne eivät ota koko laajuudessaan huomioon työikäisten haasteita, työn tai sen puutteen ja työkyvyn merkitystä. Väestötasolle uuden täydentävän mahdollisuuden sairaustaakan kokonaisvaltaiseen mittaamiseen tuottavuuden näkökulmasta tuo tuottavuusvakioidun elinvuoden (Productivity-Adjusted Life-Year, PALY) konsepti. PALY-konseptin avulla on mahdollista arvioida samanaikaisesti sairauksien vaikutusta alentuneeseen työkykyyn, työstä poissaoloihin, työttömyyden riskiin, ennenaikaiseen eläköitymiseen ja kuolleisuuteen sekä edellä mainituista tekijöistä aiheutuviin yhteiskunnallisiin tuotannon menetyksiin.

Tutkimusta PALY-konseptin toimivuudesta ja mahdollisuuksista sairaustaakan arvioinnissa ja vaikuttavuusmittarina ollaan juuri käynnistämässä Suomessa osana Kelan aloittamaa tutkimuskonsortiota. Kelan, Tampereen ja Itä-Suomen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja TYKSin tutkimushankekonsortion tavoitteena on tutkia työterveyshuollon integroitumista uuteen hyvinvointialueiden kokonaisuuteen sekä työikäisten sairaanhoidon kokonaiskustannuksia ja tuottavuutta. Tutkimuskonsortion yhtenä tavoitteena on edistää yhteiskunnan näkökulmasta optimaalista työkyvyn ylläpitoa ja työkyvyttömyyden ehkäisyä, kokonaiskustannusten hillitsemisen lisäksi.

Työkyvyn tuen vaikuttavuutta ja siihen liittyviä mittareita tulisi kehittää edelleen. Vaikuttavuusperusteinen korvausjärjestelmä kannustaisi kehittämään kustannusvaikuttavia hoito-, tutkimus- ja kuntoutusmenetelmiä. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen toimijoiden kanssa. Vaikuttavuuteen perustuvan ja kannustavan työterveyshuollon korvausjärjestelmän kehittäminen toisi kustannussäästöjä ja auttaisi suuntaamaan resursseja työkyvyttömyyden ehkäisyyn.

Riitta Luoto
LT, dosentti, SoteMBA, terveydenhuollon ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Ylilääkäri, Kelan tutkimusyksikkö
riitta.luoto@kela.fi
Riitta Sauni
LT, professori, Tampereen yliopisto
riitta.sauni@tuni.fi
Janne Martikainen
Professori, Itä-Suomen yliopisto
janne.martikainen@uef.fi
Hanna Hakulinen
Tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos
hanna.hakulinen@ttl.fi
Kaj Husman
LKT, M.Sc.(Can)
professori emeritus, Itä-Suomen yliopisto
kajhusman16@gmail.com
Ilkka Vohlonen
FT, professori emeritus,
Itä-Suomen yliopisto
ilkka.vohlonen@uef.fi

Kirjallisuutta

  1. Ademi Z, Ackerman I.N, Zomer E. ym. Productivity-Adjusted Life-Years: A New Metric for Quantifying Disease Burden. PharmacoEconomics 39, 271–273 (2021). «https://doi.org/10.1007/s40273-020-00999-z»1
  2. Asklöf T, Martikainen J, Kautiainen H ym. Paid expenditures and productivity costs associated with permanent disability pensions in patients with spinal disorders: Nationwide Finnish Register-based Study, 1990–2010 | SpringerLink
  3. Pitkämäki S. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki- miten korvaustason lainsäädännön muutos vaikutti? TOPSOS S 2019. «https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A/media/file/Sari_Pitk%C3%A4m%C3%A4ki.pdf»2
  4. Rissanen M, Kaseva E, Menetetyn työpanoksen kustannus, selvitystyö, STM, Työsuojeluosasto 2014
  5. Tanskanen A. Sairauspoissaolo maksaa työnantajalle jopa kaksi euroa minuutilta - Elinkeinoelämän keskusliitto ( «https://ek.fi»3), luettu 24.1.2023
  6. Tampereen korkeakoulusäätiö: Työterveyshuollon korvausuudistuksen vaikutukset Rahoitetut tutkimukset (KKRL 12: §:n mukaiset tutkimusvarat) | Kelan Tietotarjotin
  7. Piitulainen K, Korhonen I, Husman K ym. Tukimalli työhönpaluuseen selkäleikkauksen jälkeen. Suomen Lääkärilehti, 2019;74(17):1048-51