Työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuuden arviointi – esimerkkinä TYÖOTE-toimintamalli

Rekisteripohjainen vaikuttavuuden arviointi

Tavoitteena on tutkia TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuutta sairaalahoitojakson jälkeisen sairauspoissaolon kestoon alueellisten potilastietojärjestelmien ja kansallisten rekistereiden avulla. Rekisteritutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan vaikuttavuutta Keski-Suomen, Etelä-Karjalan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien alueilla, joissa jalkauttaminen on pisimmällä. Kohdejoukkoina ovat 18–65-vuotiaat työlliset lannerankaleikatut sekä polven ja lonkan tekonivelleikatut potilaat. Potilaat tunnistetaan sairaanhoitopiirien potilastietojärjestelmistä, ja heille poimitaan toimenpiteen jälkeiseen toipilasaikaan liittyvät tiedot Kelan ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Tietojen yhdistämisestä ja pseudonymisoinnista vastaa kansallinen tietolupaviranomainen Findata. Vaikuttavuuden arviointi toteutetaan katkaistun aikasarja-analyysin asetelmalla mielenkiinnon kohteena olevissa myöhemmin tarkemmin määriteltävissä potilasryhmissä. Siinä käytetään kontrollialueina sairaanhoitopiirejä, joissa TYÖOTE-toimintamallin jalkauttaminen ei ole vielä alkanut tarkasteluaikavälillä.

Sairauspoissaolopäivien yksikkökustannukset Suomessa

Työntekijän sairauspoissaolot aiheuttavat kustannuksia sekä työnantajalle että yhteiskunnalle. Suomessa sairauspoissaoloihin liittyviä tuottavuuskustannuksia arvioidaan usein työnantajan näkökulmasta sisällyttäen niihin vähintään työntekijän palkka, koska työntekijä ei poissa ollessaan tuota työnantajalleen arvonlisää. Myös palkan sivukulut sekä mahdolliset vuosiloma-ajan ja vapaapäivien palkat sisällytetään usein sairauspoissaolon välittömiin kustannuksiin. Kustannuksiin voidaan sisällyttää myös välillisiä kustannuksia, kuten hallinnollisen työn kustannuksia, ylityökorvauksia sekä sijaisen palkkakuluja.

TYÖOTE-toimintamallin aikaansaamien sairauspoissaolojen lyhentymisen tuottavuuskustannusvaikutusten arvioimiseksi koostettiin kansallinen sairauspoissaolopäivän yksikkökustannus eli konsensusestimaatti. Koostaminen toteutettiin käymällä läpi kansallisia arvioita sairauspoissaolopäivän kustannuksesta. Arviointihetkellä löydettiin seitsemän kansallisen tahon arviot sairauspoissaolopäivän kustannuksesta. Nämä vaihtelivat 350 ja 593 euron välillä. Arvioista neljä oli kiinteitä arkipäiväkohtaisia kustannuksia, käytetyimpänä Elinkeinoelämän keskusliiton arvio, joka oli 370 euroa vuonna 2022. Kolme arvioista oli palkkaan suhteutettuja. Esimerkiksi If Vahinkovakuutus Oyj ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma esittivät arvionsa internet-pohjaisten laskureiden avulla. Laskuripohjaisten arvioiden kohdalla sovellettiin kansallista vuoden 2021 keskipalkkaa 3 734 euroa kuukaudessa. Konsensusestimaatiksi eli seitsemän eri arvion keskiarvoksi tuli 420 euroa jokaista sairauspoissaolon aikaista arkipäivää kohti. Kansallisissa arvioissa tätä konsensusestimaattia voidaan käyttää kiinteänä arviona yhden sairauspoissaolopäivän kustannukselle, mikä parantaa eri interventioiden vaikutusten vertailtavuutta.

TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuuden ennakkoarviointi

TYÖOTE-hankkeen vaikuttavuustutkimusosiossa toteutettiin vaikuttavuuden ennakkoarviointeja tukemaan TYÖOTE-toimintamallin jalkauttamistoimia eri sairaanhoitopiirien alueilla. Näiden ennakkoarviointien pohjalta kehitettiin internetissä saatavilla oleva TYÖOTE-laskuri, jolla voi arvioida alueellisesti tai kansallisesti tiettyjen potilasryhmien toipilasajan kustannuksia ja vaikuttavuuspotentiaalia. Laskurin nykyversio sisältää potilasryhminä lannerangan välilevyleikatut sekä lonkan ja polven tekonivelleikatut potilaat. Laskurin käyttäjä voi valita laskuriin haluamansa potilasryhmän työikäisten potilaiden määrän, alueen ja arvioida TYÖOTE-toimintamallissa mukana olevien potilaiden osuuden sekä odotetun muutoksen toipilasajan sairauspoissaoloissa. Ennakkoarviointien tulokset on havainnollistettu visuaalisesti helpottamaan niiden perusteella tehtäviä päätelmiä. Laskuri on tällä hetkellä saatavissa ( «https://uef-phoru.shinyapps.io/tyoote/»1) suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Laskurista julkaistaan uusia versioita rekisteripohjaisen vaikuttavuustutkimuksen edetessä, mikä mahdollistaa laskurin tuottamien ennusteiden tarkentamisen arviointinäytön lisääntyessä.

Alustavia havaintoja TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuudesta

Alustavia havaintoja TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuudesta on saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Avohilmo-rekisterin tietojen kautta. Esimerkiksi lannerangan välilevyleikatuilla potilailla keskimääräinen toipilasaika oli vuonna 2021 Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 45 päivää, kun se muualla Suomessa oli keskimäärin 74 päivää. Polven (ja lonkan) tekonivelleikatuilla potilailla vastaavat luvut olivat Keski-Suomessa 79 (72) ja koko maassa 105 (103) päivää. Kun laskennassa käytetään oletuksina havaittuja sairauspoissaolopäivien vähentymisiä ja kansallista konsensusestimaattia, niin laskennallinen tuottavuuden muutos näissä kolmessa potilasryhmässä on kolmen miljoonan euron luokkaa vuodessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Tämän tyyppiset tulokset antavat rohkaisevia viitteitä toimintamallin vaikuttavuudesta, kun toimintamalli on saatu jalkautettua ja toimimaan suunnitellusti.

Toimintamalli suunnitellaan otettavaksi käyttöön noin 15 hyvinvointialueella vuoden 2023 aikana eri potilasryhmissä, kuten esimerkiksi rintasyöpä- ja sepelvaltimotautipotilailla. Tällöin toimintamallin vaikutusten potentiaali kasvaa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä TYÖOTE-toimintamalli on nykyään käytössä jo lähes 20 potilasryhmässä.

Lopuksi

Vaikuttavuusnäytön avulla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rajallisia voimavaroja voidaan kohdentaa tutkitusti vaikuttaviin toimintatapoihin. TYÖOTE-toimintamallin osalta vaikuttavuusnäytön tuottaminen on käynnissä ja jo alustavat ensihavainnot ovat rohkaisevia. Toipilasajan sairauspoissaolon kestoa voidaan lyhentää merkittävästi, kunhan toimintamalli jalkautetaan kunnolla ja toimintamallin prosessit toimivat saumattomasti. TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuusnäytön kehittymistä voit seurata TYÖOTE-laskurin päivitysten avulla. Jokainen päivitysversio tuo mukanaan uutta näyttöä toimintamallin vaikuttavuudesta ja tuottavuusvaikutuksista helposti sovellettavassa muodossa.