Mistä toimiva työterveysyhteistyö koostuu?

Tutkittua tietoa toimivasta työterveysyhteistyöstä

Työterveysyhteistyö on melko tutkimaton aihe. Tämän osoittivat tekemämme kirjallisuuskatsaukset. Tekemämme kansainvälisen katsauksen mukaan toimivassa työterveysyhteistyössä korostuvat aikaan ja paikkaan, vuorovaikutukseen ja rooleihin liittyvät tekijät. Aikaan ja paikkaan liittyvinä merkittävinä tekijöinä nousivat esille joustavuus, fyysinen läheisyys ja pitkäaikainen yhteistyö. Vuorovaikutukseen liitettiin yhteinen tavoite, dialogi, säännöllinen yhteydenpitäminen ja luottamus. Selkeiden roolien lisäksi korostettiin työterveyshuollon asiantuntemusta. Kotimaisessa katsauksessamme toimivaan työterveysyhteistyöhön liitettiin sekä toimijoihin että yhteiseen toimintaan liittyviä sisältöjä. Toimiva työterveysyhteistyö pohjautui työpaikan tarpeisiin, suunnitelmallisuuteen, yhteiseen tavoiteasetantaan sekä yhteiseen seurantaan ja arviointiin. Myös työpaikan toiminnan tunteminen liitettiin toimivaan työterveysyhteistyöhön.

Tuotimme TYKYTUO-hankkeessa tutkimustietoa monimenetelmällisellä tutkimusasetelmalla, joka sisälsi laadullisia ja määrällisiä tutkimusosioita. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat työterveystoimijoiden lisäksi työpaikkojen eri toimijat johdosta operatiiviseen johtoon ja työsuojeluun. Yksi tutkimusosioista oli vuoden 2020 syksyllä tehty kysely työterveyshuolloille (N=86) työterveysyhteistyöstä ja sen toimivuudesta. Kyselyyn vastasivat lähinnä työterveyshoitajat (71 prosenttia) ja työterveyslääkärit (26 prosenttia). Vastaajista 44 prosenttia arvioi yhteistyötä suurten yritysten (henkilömäärä 250 henkilöä tai enemmän) kanssa ja 34 prosenttia arvioi yhteistyötä keskisuurten yritysten kanssa (50–249 henkilöä tai enemmän).

Vastaajat arvioivat yhteistyön sujuvan pääsääntöisesti hyvin. Kehittämiskohteeksi nousi yhteistyö työsuojelun kanssa. Yhteistyötä edistivät etenkin sujuva yhteydenpito, aktiivinen ja säännöllinen yhteistyö sekä yhdessä sovitut toimintatavat. Myös työpaikan tuntemus edisti työterveysyhteistyön toimivuutta. Työterveysyhteistyötä heikentävinä tekijöinä nostettiin esiin vähäiset resurssit sekä työpaikan sitoutumattomuus yhteistyöhön. Myös työpaikan työterveys- ja työkykyosaaminen sekä tiedonkulun haasteet nostettiin esille.

Kyselyn mukaan työterveysyhteistyötä arvioitiin monin eri tavoin, pääosin määrällisillä mittareilla. Useammin kuin kerran vuodessa arvioitiin etenkin sairauspoissaolojen määrää ja kustannuksia, työterveysneuvotteluissa sovittujen ratkaisujen onnistumista sekä työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Harvemmin käytettyjä mittareita (ei lainkaan tai harvemmin kuin kerran vuodessa käytettyjä) olivat eläkemaksuluokan muutos, varhaisen tuen keskustelujen onnistuminen ja työtapaturmien määrä ja kustannukset.

Miten työterveysyhteistyötä voi kehittää toimivammaksi?

Olemme kehittämistyössä havainneet, että työterveysyhteistyön kehittäminen vaatii etenkin aikaa, hyvää vuoropuhelua ja kehittämistyön palastelua. Joskus ulkopuolinen herättelijä tai hanke laukaisee kehittämisinnon, jota ei välttämättä muuten arjen kiireissä synny. Toisinaan, esimerkiksi toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä, tarvitaan tilanneanalyysia yhteistyön toimivuudesta. Yhteistyön kehittämiseksi onkin hyvä yhdessä pohtia, mikä yhteistyössä toimii ja mitä parannettavaa siinä on. Työterveysyhteistyötä tulisi voida myös arvioida ja sen vaikutuksia ja vaikuttavuutta mitata. Tämä on myös yhteistyön syvenemisen edellytys. Työterveysyhteistyön mittaaminen pohjautuu asetettuihin tavoitteisiin ja niiden pohjalta sovittuihin selkeisiin ja konkreettisiin mittareihin.

Olemme tuottaneet työterveysyhteistyön kehittämisen tueksi työterveysyhteistyön mallin, jota tukee kaksi oppimateriaalia: Työterveysyhteistyön keinoin parempaan työkykyjohtamiseen ja Työterveysyhteistyön kehittämisellä vaikuttavuutta. Niissä on tietoa, konkreettisia hyviä käytäntöjä sekä toimintamalleja toimivasta ja vaikuttavasta työterveysyhteistyöstä ja työkykyjohtamisesta. Olemme julkaisseet myös Näin kehität työterveysyhteistyötäsi -oppaan, jossa on konkreettisia esimerkkejä yhteiseen keskusteluun ja käytännön vinkkejä työterveysyhteistyön kehittämiseen. Oppimateriaalit ja opas on tarkoitettu työterveysyhteistyöhön osallistuville työpaikan ja työterveyshuollon edustajille sekä kenelle tahansa aihepiiristä kiinnostuneelle.

Toimivuudesta vaikuttavuuteen

Olennaista työterveysyhteistyössä on työpaikan tarpeiden tunnistaminen ja tavoitteiden sekä toiminnan suunnittelu tarpeiden pohjalta. Työterveysyhteistyössä opitaan toimimaan yhdessä tehokkaasti ja suunnitelmallisesti, kun yhteistyön toimintatavoista ja vastuista on sovittu. Tämä puolestaan lisää luottamusta ja sitä kautta syventää ja sujuvoittaa yhteistyötä entisestään.

Työterveysyhteistyö on käsitteenä melko tuore ja tutkimaton. Lisää tutkimusnäyttöä etenkin työterveysyhteistyön ja sen kehittämisen vaikuttavuudesta tarvitaan. Kehittämistyön anteja jakamalla lisätään myös työpaikkojen työterveystietämystä ja tuodaan työterveysyhteistyö entistä vahvemmin osaksi työkykyjohtamista tuomaan työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen ehkäisemisen ja työhyvinvoinnin parantamisen näkökulmia.

Työterveysyhteistyön vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohtana ovat työpaikan tarpeiden pohjalta asetetut yhteiset tavoitteet. Lisäksi työterveysyhteistyön vaikuttavuutta on etenkin isoilla työpaikoilla mitattu sairauspoissaolojen tai eläkemaksuluokan kehittymisellä. Näiden lisäksi tulisi olla myös laadullisia ja ennakoivia mittareita. Esimerkiksi työpaikan ja työterveyshuollon tietoa henkilöstön työkyvyn tilasta voisi aktiivisemmin hyödyntää tässä. Työterveysyhteistyön minimikriteerit voisivat auttaa vaikuttavuuden mittaamisessa ja työterveysyhteistyön suuntaamisessa.