Työterveysyhteistyö luo merkittävää ja mitattavaa arvoa yritykselle tekemättömän työn kustannuksissa

Tavoitteena työkykyjohtamisen ja työterveyden yhteensopiva toimintamalli

StaffPoint-konserni on Suomen suurimpia työnantajia. Sen suurin liiketoiminta-ala on henkilöstövuokraus, jossa erilaiset työvoimakustannukset ovat merkittävin kuluerä. Konsernissa työskentelee joka vuosi noin 12 000 työntekijää joko vakituisissa, määräaikaisissa tai osa-aikaisissa tehtävissä, vuokratyösuhteessa asiakkaiden tiloissa tai toimihenkilönä omissa toimipisteissä. Työvoimaa välitetään vuodessa yli 10 000 työntekijän työpanoksen verran, mutta vuokratyön luonteeseen kuuluen osa voi tehdä vain yksittäisiä työvuoroja vuoden aikana. Tekemättömän työn kustannukset jäävät vuokratyöyrityksen itse maksettavaksi, sillä asiakasyritys maksaa vain henkilöstövuokrausyrityksen kautta tehdyistä työtunneista. Yritykselle merkittäviä tekemättömän työn kustannustekijöitä ovat muun muassa sairauspoissaolot, työeläkekustannukset, työtapaturma- ja ammattitautikustannukset sekä tietysti myös työterveyden kustannukset (Kela-korvaukset huomioiden).

Yhteistyön ja yhdessä oppimisen vuodet

Vuonna 2014 yritys asetti tavoitteeksi tekemättömän työn kokonaiskustannusten pienentämisen, eri toimijoiden yhteistyön sujuvoittamisen ja sitä kautta yrityksen kilpailukyvyn parantamisen. Näihin tavoitteisiin olimme vakuutusyhtiöiden kanssa valmiita sitoutumaan. Yritys investoi suurasiakaslääkärin aktiiviseen yritysyhteistyöhön, ja yhdessä räätälöitiin työkykyjohtamiseen ja työterveyteen yhteensopiva toimintamalli. Yhdessä määriteltiin selkeät rajat, mitä hoidetaan yrityksessä, mitä työterveydessä ja mitä julkisella sektorilla.

Yritys palkkasi työkykykoordinaattorin, joka oli kokenut työterveyshoitaja. Varhainen välittäminen, työtapaturmien hallitseminen ja oikea hoitoonohjaus osoittautuivat tärkeäksi, ja pian yritys palkkasi toisen työkykykoordinaattorin, jonka vahva osaamisalue oli sairaanhoito. Yritys perusti oman sairaanhoitajien puhelinpalvelun, joka ottaa vastaan poissaoloilmoitukset ja tarvittaessa ohjaa lääkärin vastaanotolle julkiselle sektorille tai työkykyarvioon työterveyteen.

Sairausvastaanotoissa, joissa ei tarvita varsinaista työterveyden osaamista, konserni hyödynsi pääsääntöisesti julkista sektoria. Konsernin eri yritykset käyttävät työterveyshuoltoa eri tavalla perustuen työterveyden ja yrityksen omaan tarveharkintaan ja työntekijöiden toimenkuvaan.

Työtapaturmille luotiin ohituskaista: heti työterveyteen lääkärin vastaanotolle ja ilmoitus vakuutusyhtiöön. Nopea erikoislääkärin arvio ja hoito järjestettiin tarvittaessa. Tavoitteena on työntekijän nopea työhön paluu sekä aina kun mahdollista, korvaavan työn tarjoaminen.

Alkutarkastukset aloitettiin tekemään systemaattisesti aina, kun arvioitiin, että työtehtävissä esiintyy lakisääteisiä altisteita (esimerkiksi yötyö ravintola-alalla tai asbesti rakennusalalla). Määräaikaistarkastukset tehtiin systemaattisesti työhön, jossa on lakisääteisiä altisteita. Vastuu toiminnan ohjauksesta oli yrityksen työkykykoordinaattoreilla.

Sähköinen työkykyjohtamisen järjestelmä otettiin aktiiviseen käyttöön mahdollisimman kattavasti kaikkien työkykyriskien seurantaan. Kaikki sairauslomat tallennettiin järjestelmään, ja varhaisen välittämisen hälytykset lähtivät suoraan työkykykoordinaattoreille sähköpostiin. Työkykykoordinaattorit arvioivat, koska tarvitaan varhaisen välittämisen keskustelu, lähete työkykyarvioon ja/tai työkykyneuvotteluun tai muita terveystarkastuksia. Tarvittaessa tehtiin myös laaja osaamiskartoitus, joissa haettiin osatyökykyiselle työntekijälle soveltuvia työtehtäviä, oikeita ammatillisen tai muun kuntoutuksen polkuja.

Tärkeintä toimintamallissa oli yrityksen johdon sitoutuminen ja selkeä yhteinen tavoite

Työkykyjohtamisen ohjausryhmä tapasi neljä kertaa vuodessa. Työeläkevakuutusyhtiö toimi aktiivisesti ammatillisen kuntoutuksen edistämisessä ja varhaisessa tarpeen arvioissa. Työtapaturmavakuutusyhtiö pyrki toiminnallaan koko ajan ennalta ehkäisemään ammattitautiriskejä ja edistämään varhaisen työkykyarvioiden tarpeita. Työpaikkaselvitysten avulla ammattitautiriskit arvioitiin jo etukäteen toimialakohtaisesti. Tehokas ammatillinen kuntoutus järjestettiin nopealla aikataululla. Suosituksia tehtiin toimialoista, joissa tarvitaan erityistä huolellisuutta ammattitautiriskin hallinnassa (muun muassa asbesti ja epoksityö). Työkykykoordinaattori piti yhteyttä vakuutusyhtiöön ongelmatapauksista.

Saavutetut tulokset

Yhteistyön tuloksena saavutettiin merkittävää arkivaikuttavuutta eli euromääräisiä säästöjä yrityksen tekemättömän työn kustannuksiin. Uuden yhteistyömallin lähtökohta ja aito, yhteinen tavoite oli, että kaikki lakisääteinen työterveystoiminta tehdään adekvaatisti ja kustannustehokkaasti, vähennetään yrityksen tekemättömän työn kustannuksia ja haetaan kustannustehokkaita, nimenomaan vuokratyöhön sopivia toimintamalleja. Lisäksi haluttiin tekoälysovellus sairauspoissaoloseurantaan, josta saadaan automaattiset hälytteet varhaisen välittämisen rajojen ylityksestä ja työterveyteen sähköiset työkykyarviolähetteet. Työterveysyhteistyön ja yrityksen työkykyjohtamisen kehittäminen oli säännöllistä ja aktiivista. Kaikki osapuolet sitoutuivat siihen yrityksen korkeinta johtoa myöden. Muun muassa AVIn ja Kelan tarkastuksissa vuonna 2020 todettiin viranomaistaholta, että toiminta on asianmukaista.

Yhteistyössä on myös todettu yrityksen liiketoiminnan kannalta tärkeitä oivalluksia: muun muassa rakennusalalla ja teollisuudessa esiintyy paljon ammattitauti- ja työtapaturmakustannuksia. Niitä pitää suunnitelmallisesti hallita ja hillitä jo siinä vaiheessa, kun tehdään asiakasyrityksen kanssa sopimuksia (esimerkiksi sovitaan lakisääteisistä tarkastuksista yksityiskohtaisesti). Rekrytointi sekä muun muassa koeaikaseuranta ja hyvä arkijohtaminen ovat avainasemassa tekemättömän työn kustannuksien minimoinnissa. Tämä on täysin yrityksen omissa käsissä. Sitä ei voi ulkoistaa. Yhteistyössä on käyty läpi ammattitauti- ja työtapaturmariskin kannalta, mihin hintaan vuokratyövoimaa kannattaa asiakasyritykseen myydä.

Eri toimialoilla pitää toimia eri tavalla, ja yritys itse on paras asiantuntija. Lakisääteisten altisteiden lisäksi myös psykososiaaliset kuormitustekijät saattavat aiheuttaa runsaasti sairauspoissaoloja (esimerkiksi call center -työ). Keinoja ja ratkaisuja riskien hallintaan käydään läpi työterveysyhteistyössä. Yrityksen pitää aina itse toimia, mutta työterveys voi ammattilaisena auttaa arvioiden tekemisessä työsuojelua. Kysymys ei ollut yhdestä projektista tai yhden toimijan toimenpiteistä vaan yritysjohdon ohjaamasta muutosprosessista, joka koski kaikkea työkykyjohtamista. Ensin määritettiin nykyinen toiminta ja sen kustannukset. Sen jälkeen yhteistyössä kaikkien osapuolten välillä tehtiin muutoksia, joiden tiedettiin (tai uskottiin) olevan vaikuttavia. Muutoksien vaikutuksia seurattiin jatkuvasti yrityksessä ja aina yhdessä kvartaalipalavereissa. Tarvittaessa muokattiin jälleen uudestaan yhteistyömalleja.

Konsernin henkilöstöjohtaja Tiina Forsbom on arvioinut yhteistyötä erittäin onnistuneeksi: kahdeksassa vuodessa yritys on säästänyt yli miljoona euroa vuosina 2015–2021 tekemättömän työn kokonaiskustannuksissa mukaan lukien työtapaturma- ja sairauspoissaolokustannukset. Tulevaisuudessa merkittävää on johtaa työkykyä arjen päätöksissä aina myyntivaiheesta työntekijän työsuhteen eri vaiheisiin sekä tarjota oikea-aikaisesti tarvittavaa hoitoa. Tämän artikkelin tarkoituksena on luoda uskoa meille kaikille toimijoille, että "arkivaikuttava" työterveysyhteistyö on mahdollista ja tuloksellista!

Kiitokset

Kiitokset StaffPointin työkykytiimille, henkilöstöjohtaja Tiina Forsbomille ja toimitusjohtaja Anu Ahokkaalle. Kiitos työeläkevakuutusyhtiö Varman Carita Finnille, työtapaturmavakuutusyhtiö OP Pohjolan Matti Raukolle ja Terveystalon suurasiakastyöterveyshoitaja Katri Paavilaiselle sekä asiakkuuspäällikkö Marjo Kajanderille. Kiitokset Ilmarisen Kari-Pekka Martimolle rakentavista kommenteista tähän artikkeliin.