Osasairauspäivärahaan liittyvät muutokset 1.1.2023 lähtien

Osa-aikainen työskentely omavastuuajalla ei estä omavastuuajan kulumista

Oikeus osasairauspäivärahaan voi alkaa vasta omavastuuajan jälkeen, ja omavastuuaika alkaa kulua työkyvyttömyyden alkamishetkestä lukien. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Omavastuuaika on kuitenkin 1 päivä, jos työkyvyttömyys alkaa saman sairauden perusteella uudelleen 30 kalenteripäivän kuluessa edellisen sairauspäivärahan tai osasairauspäivärahan maksamisesta. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäivärahaan oikeuttava työkyvyttömyys alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.

Lainmuutoksen myötä osa-aikainen työskentely voi alkaa jo omavastuuajalla, eikä se estä omavastuuajan kulumista. Eli sopimus osa-aikaiseen työhön siirtymisestä voi tulla voimaan heti työkyvyttömyyden alkamisesta lukien tai kesken omavastuuajan. Omavastuuajan aikainen työskentely on mahdollista tilanteessa, jossa osa-aikainen työskentely alkaa aikaisintaan 1.1.2023. On kuitenkin hyvä huomioida, että osa-aikainen työskentely omavastuuajalla sekä osasairauspäivärahaan liittyvä järjestely perustuvat aina vapaaehtoisuuteen. Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi työntekijällä on jatkossakin oikeus olla kokoaikaisesti pois työstään ja saada sairausajan palkkaa sekä sairauspäivärahaa omavastuuajan jälkeen.

Jos osa-aikainen työskentely aloitetaan omavastuuajalla, sen täytyy toteutua osasairauspäivärahan myöntämisen edellyttämällä tavalla. Tällöin osasairauspäivärahaa varten laadittavassa lääkärintodistuksessa on todettava myös omavastuuajalle ulottuva aika. Osa-aikaisen työn aloittaminen heti työkyvyttömyyden toteamisen jälkeen on mahdollista vain, jos työnantaja ja työntekijä ovat näin sopineet eikä osa-aikainen työ vaaranna työntekijän terveyttä ja toipumista. Osa-aikatyön aloittaminen omavastuuajalla voi olla mahdollista esimerkiksi silloin, kun henkilön työkyky on ollut pidemmän aikaa alentunut ja hänellä on ollut useita lyhyitä sairauspoissaolojaksoja.

Omavastuuajalla tapahtuva osa-aikatyöhön siirtyminen ei myöskään aiheuta tulojen menetystä, eli omavastuuajalla työskennellessään työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan työehtosopimusten ja työsopimuslain mukaisesti. Kela ei valvo omavastuuajan palkan määrää eikä selvitä tai ohjeista sitä. Omavastuuajan ylittävältä ajalta sen sijaan Kela tarvitsee tiedon, maksaako työnantaja täyttä vai osa-aikatyön mukaista palkkaa.

Kokoaikatyön määritelmä 1.1.2023 lukien

Osasairauspäivärahaa voidaan myöntää vain asiakkaalle, jolla on kokoaikainen työsuhde tai asiakkaalle, jonka työsuhteen työaika on muutoin ollut kokoaikatyön mukainen, tai asiakkaalle, joka samanaikaisesti työskentelee kahdessa tai useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa. Myös yrittäjänä työskentelyä pidetään edelleen kokoaikaisena, jos hänellä on YEL/MYEL-vakuutus eikä hänellä ole muuta kokoaikaista työsuhdetta.

Osasairauspäivärahan edellytyksenä oleva kokoaikatyön määritelmä muuttui siten, että asiakas, jolla ei ole kokoaikaista työsuhdetta, täyttää kokoaikatyön edellytyksen, jos yhden työsuhteen säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Työaika voi olla tätäkin vähäisempi, jos työaika vastaa kyseisen alan kokoaikatyöntekijän työaikaa. Muutos tuli lisäksi siihen, että samanaikaisesti kahdessa tai useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevällä on riittävää, että töiden yhteenlaskettu työaika on vähintään 30 tuntia viikossa.

Muutoksen myötä osasairauspäivärahaa voivat saada myös työntekijät, joiden sovittu työaika ei vastaa alan työehtosopimusten mukaista kokoaikaisen työntekijän säännöllistä työaikaa tai työaikalaissa tarkoitettua säännöllistä työaikaa. Muutos tukee heidän työelämässä pysymistään ja paluuta kokoaikaiseen työhön sairauspoissaolon jälkeen.

Uutta kokoaikatyön edellytystä sovelletaan sellaisessa tilanteessa, jossa osa-aikainen työskentely alkaa aikaisintaan 1.1.2023.

Enimmäisaika 1.1.2023 lukien

Lainmuutoksen myötä osasairauspäivärahan enimmäisaika piteni 120 arkipäivästä 150 arkipäivään. Osasairauspäivärahan enimmäisajan pidentäminen parantaa mahdollisuuksia palata kokoaikaiseen työhön henkilöille, joille aikaisempi enimmäisaika ei riitä työkyvyn palautumiseen. Huomioiden usein menossa oleva sairauden toipumisvaihe useinkaan ei ole perusteita hakea suoraan koko enimmäisaikaa. Useimmiten on parempi hakea osasairauspäivärahaa jaksoittain seuraamalla toipumisen edistymistä ja edellytyksiä palata kokoaikatyöhön. Uutta lakia sovelletaan silloin, kun osasairauspäivärahan aikaisempi enimmäisaika 120 arkipäivää ei ole täyttynyt ennen 1.1.2023.

Osasairauspäivärahan enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät kahden edeltäneen vuoden ajalta eikä se ei ole sairauskohtainen. Enimmäisajan jälkeen osasairauspäivärahaa voi saada uudelleen, jos työntekijä tai yrittäjä on välillä ollut yhtäjaksoisesti 12 kuukauden ajan työkykyinen. Lisäksi, jos työntekijä palaa enimmäisajan jälkeen ansiotyöhön ja sairaus uusiutuu työssäolon jatkuttua yhtäjaksoisesti vähintään 30 kalenteripäivää, osasairauspäivärahan lisäpäivät voivat tulla kyseeseen. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa lisäpäiviltä yhdessä tai useammassa jaksossa enintään 50 arkipäivältä. On tärkeä huomioida, että enimmäisaika tulee olla käytettynä ennen kuin uusi kausi voidaan avata tai lisäpäiviä voi tulla myönnettäväksi.

Lopuksi

Osasairauspäivärahaoikeuden piiriin arvioidaan muutosten myötä tulevan aikaisempaa enemmän asiakkaita. Vuonna 2022 osasairauspäivärahan saajia oli noin 28 500. Uusia osasairauspäivärahan saajia tulee arvion mukaan noin 2 200, joista yli puolen arvioidaan hakevan osasairauspäivärahaa täyden sairauspäivärahan sijaan. Osasairauspäivärahan enimmäisajan pidennys lisää osasairauspäivärahapäivien määrää, ja muutoksen arvioidaan koskevan noin 6 600:aa osasairauspäivärahan saajaa. Osasairaus päivärahasta tulee näin ollen entistä parempi keino työhön paluun tukemiseen.