Työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu ja Kelan kuntoutusraha 1.1.2023 lähtien
Työkokeilu työterveyshuollon kuntoutuspäätöksellä on tarkoitettu varhaisen vaiheen kuntoutustoimenpiteeksi työntekijälle, jolla on työterveyshuollossa havaittu ongelmia työkyvyssä ja jolla ei ole oikeutta työeläkeyhtiön tukemaan ammatilliseen kuntoutukseen.
Työterveyshuolto voi järjestää työterveyshuoltolain perustella varhaisen vaiheen ammatillisena kuntoutuksena työkokeilua, joka toteutuu kuntoutujan omalla työpaikalla. Työntekijän kuntoutuksentarve perustuu silloin työterveyshuollossa havaittuihin työ- tai ansiokykyongelmiin. Työkokeilun aloittaminen ei kuitenkaan vaadi edeltävää sairauspoissaoloa. Työterveyshuolto vastaa yhdessä työnantajan kanssa kuntoutussuunnitelman laatimisesta ja työkokeilun seurannasta. Työkokeilun ajalta maksettavasta palkasta ja muihin työsuhteeseen liittyvistä asioista sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Asianomainen työterveyshuolto puolestaan vastaa siitä, miten ja kuka kyseisessä työterveyshuollon yksikössä voi tehdä työkokeilua koskevan kuntoutuspäätöksen.
Kela voi maksaa työterveyshuollon järjestämän työkokeilun ajalle kuntoutusrahaa tietyin edellytyksin. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin (566/2005, myöhemmin Kelan kuntoutuslaki) tuli muutoksia työterveyshuollon järjestämän työkokeilun ajalta maksettavaan kuntoutusrahaan 1.1.2023 lähtien. Kuntoutusrahan yleiset myöntämisedellytykset ovat: asiakas on 16–67 -vuotias, kuntoutus kestää vähintään 4 tuntia matkoineen ja estää siten työskentelyn tai toimeentulon saamisen koko- tai osapäiväisesti, kuntoutuksen tarkoituksena on työelämään tulo, työelämässä pysyminen tai sinne palaaminen ja kuntoutusta järjestetään Kelan kuntoutuslaissa mainitulla perusteella. Työterveyshuoltolain perusteella järjestetyn työkokeilun ajalta kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutusta annetaan työterveyshuollossa havaittujen työ- tai ansiokykyongelmien perusteella. Lisäksi työnantajan tulee osallistua kuntoutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantaja maksaa kuntoutujalle palkkaa työkokeilun ajalta. Tällöin puolestaan Kela maksaa kuntoutusrahan työnantajalle kuntoutujalle maksettua palkkaa vastaavalta osalta.
Työtehtävien muuttaminen
Kuntoutusrahan myöntämiseksi edellytetään lisäksi, että työkokeilun aikana työntekijän työtehtävät muuttuvat. Kuntoutusraha voidaan myöntää, kun työkokeilu toteutuu kokonaan uusissa työtehtävissä, entisissä työtehtävissä erityisjärjestelyiden avulla (esimerkiksi henkilökohtaiset työnapuvälineet, työnopastajan tuki tai yksilölliset työaikajoustot) tai olennaisilta osin muutetuissa entisissä työtehtävissä (esimerkiksi kuormitustekijöiden vähentäminen tai työtehtävien muokkaaminen). Työkokeilussa työntekijän työtehtäviä muutetaan terveydentilan tarpeita vastaavaksi. Kuntoutusrahaa ei voida esimerkiksi myöntää, kun työkokeilu toteutuu entisissä työtehtävissä niin, että vain työaikaa on lyhennetty.
Suhde työeläkeyhtiön järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen
Kuntoutusrahaa voidaan maksaa työkokeilun ajalta silloin, kun on kyse varhaisen vaiheen kuntoutuksesta. Varhaisen vaiheen kuntoutuksessa tavoitteena on työntekijän työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, joilla tähdätään työssä jatkamiseen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen. Toisaalta jos havaittuihin työ- tai ansiokykyongelmiin on jo esimerkiksi pyritty vaikuttamaan työeläkelaitoksen järjestämällä ammatillisella kuntoutuksella taikka työkyvyn menettämisen uhkaa voidaan pitää todennäköisenä tai kuntoutujan työkyky on olennaisesti heikentynyt, ei olisi enää kyse varhaisen vaiheen kuntoutuksesta. Kuntoutusrahan maksamiseksi työntekijällä ei saa myöskään olla oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen työeläkelakien perusteella.
Tämän edellytyksen täyttyminen arvioidaan kuntoutusrahan myöntämisharkinnan yhteydessä. Tämän vuoksi työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen hakeminen tai siitä saatu hylkäävä päätös ei välttämättä ole edellytys kuntoutusrahan myöntämiselle työterveyshuollon kuntoutuspäätöksellä toteutettavan työkokeilun ajalta.
Enimmäisaika ja hakuaika
Koska työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu on luonteeltaan varhaisen vaiheen kuntoutusta, sen on perusteltua olla kestoltaan melko tiivis. Kuntoutusrahaa maksetaankin työterveyshuoltolakiin perustuvan työkokeilun ajalta 1.1.2023 alkaen enintään 45 arkipäivää ja lähtökohtaisesti ainoastaan niiltä päiviltä, joina työtekijä osallistuu työkokeiluun. Kuntoutusrahan hakuaika piteni nykyisestä 4 kuukaudesta 6 kuukauteen 1.1.2023 alkaen. Jos Kela on myöntänyt kuntoutusrahan mutta työkokeilu keskeytyy tai se päättyy suunniteltua aikaisemmin, muutoksesta on ilmoitettava viipymättä Kelaan. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä työntekijää että työnantajaa. Mikäli työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu tai muut työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäviä työntekijän työkyvyn tukemiseksi, työterveyshuollosta ohjataan häntä tarpeen mukaan muun tahon järjestämään kuntoutukseen.
Lopuksi
Lainmuutoksia valmisteltaessa on arvioitu, että ne voisivat selkeyttää työkokeilun käyttöä ja sen järjestämisen oikea-aikaisuutta. Lainmuutosten tavoitteena toisaalta oli kuntoutusrahaoikeuden selkeyttäminen työkokeilun ajalta. Työterveyshuoltolakiin perustuva työkokeilu sopii tilanteisiin, joissa työterveyshuollossa havaittujen työkykyongelmien vuoksi arvioidaan olevan varhaisen tuen tarve työssä jatkamiseksi tai työhön palaamiseksi. Työkokeilun aikana työntekijä saa mahdollisuuden kokeilla terveydentilalleen paremmin soveltuvaa työtä.
LISÄTIETOA
- HE 181/2022
- Kuntoutusraha muun kuntoutuksen ajalta | Henkilöasiakkaat | Kela
- Muu kuin Kelan kuntoutus - Työnantajat | Työnantajat | Kela
- Kelan valtakunnallinen Lääkärilinja: Kelan asiantuntijalääkärit vastaavat lääkäreiden kysymyksiin ma–pe klo 12–15 numerossa 020 371015.
LT, vastaava asiantuntijalääkäri
Työterveyshuollon erikoislääkäri
Kela, vakuutuslääketieteellinen keskus
virpi.liukkonen@kela.fi
Johanna Repo
LL, vastaava asiantuntijalääkäri
Työterveyshuollon erikoislääkäri
Kela, vakuutuslääketieteellinen keskus
johanna.repo@kela.fi
Marjut Hevosmaa
Sosionomi YAMK, esh, vastaava suunnittelija
Kela, työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus
marjut.hevosmaa@kela.fi
Hanna Tervahauta
OTM, juristi
Kela, työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus
hanna.tervahauta@kela.fi
Kirsi Vainiemi
LL, vastaava ylilääkäri
Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Kela, vakuutuslääketieteellinen keskus
kirsi.vainiemi@kela.fi