Työkykyammattilaisilla suksi luistaa!

Työterveyshuollon kasvot

Työ ei ole sidottu yhteen paikkaan eikä totisesti myöskään yhteen yhteistyötahoon. Yhteistyökumppaneina ovat hyvinvointialueen johto, työterveysväki, erikoissairaanhoidon tekijät ja perusterveydenhuollon edustajat Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Maakuntakierrokset perusterveydenhuoltoon ovat tulleet tutuiksi, samoin yhteistyötahoilta tulevan palautteen välittäminen työterveyshuolloille. Kervinen kokee ilokseen olevansa jo jollain tapaa "työterveyshuollon kasvot" erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Häneen osataan jo ottaa yhteyttä, kun yleisellä tasolla halutaan käsitellä jotain Keski-Suomen työterveyshuoltoa koskevaa asiaa.

Aloitteellisuutta ja uskallusta

Fysioterapeuttitaustainen, terveystieteistä väitellyt työkyvyn asiantuntija Kirsi Piitulainen on saanut käyttää aloitteellisuutta ja rohkeutta mutta myös henkisiä tuntosarvia ja nöyryyttä rakentaessaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Sinnikkyys ja sitoutuneisuus ovat auttaneet pitkälle, ja Piitulainen voi jo kokemuksesta sanoa, että vastaanotto on ollut myönteistä. TYÖOTE-toimintamallissa Keski-Suomessa on nyt mukana sairaalan yhdeksän erikoisalaa ja kaikki kuusi Keski-Suomessa toimivaa työterveyshuoltoa. Ammattilaiset näillä yhdeksällä erikoisalalla tuntevat Piitulaisen ja osaavat ottaa häneen yhteyttä. Uusille erikoisaloille mentäessä TYÖOTE-mallin kanssa työ luonnollisesti jatkuu.

Työpöydällä asioita päihdepalveluyhteistyöstä merimieskelpoisuuteen

Kervinen ja Piitulainen ovat työpari. Muita työyhteisöön kuuluvia ovat muut Jyväskylän TYÖOTE-hanketyöntekijät, työlääketieteen poliklinikalla sihteeri, sairaanhoitaja ja erikoistuva lääkäri. Viime aikoina Kervisellä on ollut työpöydällä muun muassa palautetta, risuja ja ruusuja työterveyshuollolle. On tehty aloite sähköisen lähetteen rakentamisesta perusterveydenhuollosta työterveyshuoltoon ja mietitty työttömien työkykyasioita. Erikoissairaanhoidon puolella Kervinen on toiminut palautteen välittäjänä, pitänyt koulutustapahtumia ja kertonut uusista hoitoketjuista työterveyshuolloille.

Piitulainen on muun muassa rakentanut työterveyshuoltoyhteistyötä mielenterveys- ja päihdepalveluiden psykiatristen sairaanhoitajien kanssa ja erikoissairaanhoidossa ratkonut toimintamalliin tai potilaan tiedonkulkuun liittyviä ongelmia. Kervinen kertoo esimerkin työkykyasiasta, josta häntä konsultoitiin neurologian poliklinikalta. Kysymys oli, milloin epilepsiaan sairastunut merimies voi palata työhönsä valtamerialukselle. Kervinen, jolla on merimieslääkärin oikeudet, tiesi vastata, ettei milloinkaan, ja neuvoi ohjaamaan potilaan omaan työterveyshuoltoon ammatillisen kuntoutuksen käynnistämiseksi.

Verkostot laajenevat

Kummallakin oli tätä työtä aloittaessa ennestään tuttuja kollegoita sairaalassa ja vanhoja verkostoja. Uusia verkostoja syntyy sitä mukaa, kun yhteistyömallia viedään uusiin potilasryhmiin ja muihin hyvinvointialueisiin TYÖOTE-hankkeen laajentuessa koko Suomeen. Ihailtavaa ja todennäköisesti työhyvinvointia tuottavaa asennetta näissä ammattilaisissa kuvaa se, että he eivät osanneet nimetä haastattelussa mitään kurjaa omissa töissään, vaikka haasteita onkin tullut vastaan.

Palautumisen keinot keskisuomalaisittain

Sekä Piitulainen että Kervinen hakevat palautumista, rentoutumista ja kunnon ylläpitoa luonnosta. Piitulaiselle murtomaahiihto on sekä harrastus että ilonaihe. Keskisuomalaiseen tyyliin myös Kervinen nauttii murtomaahiihdosta ja sen lisäksi luonnossa liikkumisesta ja metsätöistä. Käden taitoja ja yhteys luontoon kummallakin työkykyammattilaisella tuntuu olevan: Piitulainen kertoo, että hän olisi floristi ja Kervinen metsänhoitaja, jos he eivät olisi nykyisissä töissään.

Kollega on paitsi virkatoveri, sivistyssanakirjan mukaan myös kumppani, työtoveri tai partneri.