Ravitsemusterapia osana moniammatillista työterveyshuoltoa

Ravitsemusosaamista voidaan hyödyntää laajasti työterveyshuollossa

Ravitsemusterapeutin työ on ennen kaikkea sairauksia ehkäisevää elintapaohjausta, jota työterveyshuollossa useimmiten toteutetaan muutaman ohjauskäynnin sarjoina pysyvien muutosten tukemiseksi.

Työterveyshuollon asiakasvastaanoton lisäksi ravitsemusterapeutin osaamista voidaan hyödyntää myös osana työpaikkaselvityksiä ja toimintasuunnitelmia erityisesti silloin, kun työnantaja haluaa edistää henkilökunnan terveyttä edistävää työaikaista ruokailua. Ravitsemusterapeutilla voi olla myös työterveyshuollon muita ammattilaisia kouluttava rooli, jolla vahvistetaan ja yhtenäistetään eri ammattilaisten ravitsemusohjausta. Taulukkoon 1 «»1 on koottu, kuinka laaja-alaisesti ravitsemusterapeutti voi osallistua työterveyshuollon toimintaan.

Ravitsemusterapeutti on osa moniammatillista tiimiä

Ravitsemusterapeutin työssä tärkeää on moniammatillinen yhteistyö muun muassa työterveyslääkärin, -hoitajan ja -fysioterapeutin kanssa. Yhteisenä tavoitteena on asiakkaan kokonaisvaltainen hoito työkyvyn ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Työterveyslääkärit, -hoitajat ja -fysioterapeutit arvioivat ravitsemusterapian tarpeen ja tekevät lähetteen ravitsemusterapeutille.

Lääkäri ohjaa ravitsemusterapeutille muun muassa asiakkaita, joilla on vatsavaivoja (IBS), kohonnut verensokeri (prediabetes), kohonneet kolesteroliarvot, aloitettu laihdutuslääke tai laihtumistavoite ilman lääkitystä. Usein asiakas hyötyy ravitsemusterapiasta sitä enemmän, mitä varhaisemmassa vaiheessa ravitsemusterapeutti otetaan mukaan hoitopolkuun. Työterveyshuollossa ravitsemusterapia kuuluu korvattavuusluokkaan 1, joka osaltaan ohjaa panostamaan ravitsemusterapiaan osana sairauksia ehkäisevää ja työkykyä ylläpitävää toimintaa. Ravitsemusterapeutin yksilövastaanottotyö on tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta (TANO).

Varhaisella avulla voidaan ehkäistä vakavampien ongelmien syntyä, ja näin ylläpidetään asiakkaan työkykyä. Ravitsemusterapeutin mukaan ottaminen moniammatilliseen hoitoyhteistyöhön usein myös vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Myös terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) suosittelee ravitsemusterapeutin asiantuntijuuden hyödyntämistä osana elintapaohjauksen moniammatillista tiimiä.

Ravitsemusterapeutin osaamista tarvitaan, kun asiakkaalla on:

• Sairastumisen vaaraa aiheuttava työ
  • Esimerkiksi yö-, vuoro-, kylmä- ja kuumatyö
• Hyvää terveyttä ja vireystilaa vaativa ammatti
  • Esimerkiksi ammattikuljettaja sekä palo- ja pelastusala
• Työ, joka voi myötävaikuttaa virheravitsemuksen kehittymistä
  • Esimerkiksi ruoka-alan ammatti, ammattikuljettaja
• Tilanne, jossa työaikaisen ruokailun järjestäminen on haastavaa
  • Esimerkiksi ulkotyö, ammattikuljettaja
• Todettu sairastumisen riskitekijöitä, joita hyvällä ravitsemuksella voidaan ehkäistä tai hoitaa
  • Esimerkiksi ylipaino, prediabetes, dyslipidemia, kohonnut verenpaine
• Tilanne, jossa ravitsemushoitoa vaativa sairaus haittaa työntekoa
  • Esimerkiksi toiminnalliset vatsavaivat

Lähetetiedot auttavat valmistautumaan vastaanottoon

Usein ravitsemusterapeutin ennakkotiedot asiakkaasta rajoittuvat lähetteessä kerrottuihin tietoihin. Nämä ennakkotiedot ovat tärkeitä, jotta ravitsemusterapeutti osaa varautua tulosyyhyn sopivalla ohjausmateriaalilla.

Myös ravitsemusterapian vaikuttavuuden edistämiseksi lähetteeseen on hyvä kirjata seuraavia tietoja:

• Lähetettävä syy ravitsemusterapiaan
  • Mihin asiakkaan ongelmaan kaivataan apua ravitsemusohjauksesta
  • Sairaus/sairaudet ja niiden hoito
• Terveyteen ja syömiseen vaikuttavat tekijät, esim. lääkitykset ja leikkaukset
• Tärkeimmät laboratorio- ja testitulokset
  • Painotiedot, jos oleellisia tulosyyn kannalta
  • Esim. kolesteroli-, verensokeri- ja maksa-arvot, keliakiatulokset, poissuljetut suolistosairaudet
• Seurantatiedot
  • Kuinka monta ravitsemusterapiakäyntiä kuuluu sopimukseen. Esim. "Asiakkaan sopimukseen kuuluu 1–3 ravitsemusterapeutin vastaanottoa."

Käytännössä lähetettävää syytä täydentävät tiedot voivat olla hyvin lyhyesti, kuten "sokerit koholla, ei lääkitystä" tai "BMI 35, Ozempic aloitettu 1/23".

Mitä ravitsemusterapeutin vastaanotolla tapahtuu?

Usein vaikuttavaan ravitsemusohjaukseen tarvitaan useampi kuin yksi tapaamiskerta. Tämä johtuu siitä, että vastaanotolla usein käynnistetään elintapamuutosprosessi, joka tarvitsee tukea. Riittävä ohjauskertojen lukumäärä onkin arvioitava asiakaskohtaisesti. Yleisimmin työterveyshuollon sopimukset kattavat 1–3 vastaanottokäyntiä per lähetettävä syy.

Ravitsemusterapeutin vastaanoton vaiheet voidaan jakaa neljään (kuva 1 «»2). Ensin käydään läpi tilannekartoitus, jossa huomioidaan asiakkaan taustatiedot, elämäntilanne, terveydentila ja ruokatottumukset. Seuraavaksi asetetaan yhdessä asiakkaan kanssa tavoitteet, joita kohti lähdetään kulkemaan. Tämän jälkeen ohjataan ja tuetaan asiakkaan ruokailun toteutumista ja ruoka-aineiden valintaa, niin että valinnat auttavat tavoitteisiin pääsemisessä. Tavoitteen asettamisessa ja ohjauksessa ravitsemusterapeutit usein käyttävät niin kutsuttua motivoivaa haastattelua. Vastaanoton päätteeksi tehdään konkreettinen jatkosuunnitelma, jossa kerrataan sovitut muutokset ja kalenteroidaan mahdollinen jatkoseuranta.