Työkyvyn edellyttämää hoitoa

Maaliskuun alussa taas purskahti mediassa. THL julkaisi työterveyshuollon sairaanhoitoa koskevan raporttinsa. Raporttia oli tiedetty odottaa, ja kritiikkiin oli valmistauduttu eri tahoilla – työmarkkinajärjestöt julkaisivat vastineensa vain hetki julkaisutilaisuuden alkamisen jälkeen. STLY pitää jatkuvasti esillä työterveyshuoltoon liittyvää rakentavaa keskustelua. Esimerkiksi tämän vuoden Tammiseminaarissa eli STLY:n sidosryhmille ja vaikuttajille suunnatussa kutsuseminaarissa käytiin vilkasta keskustelua tästä aiheesta.

THL:n raportissa on vahvasti esillä palvelujärjestelmän oikeudenmukaisuuden teema. Raportin julkaisutilaisuudessa THL esitti työterveyshuollon sairaanhoidon sitovan runsaasti resursseja mahdollisesti epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Esimerkkinä tästä käytettiin lääkärivetoista hengitystieinfektioiden hoitoa. THL esitti pohdittavaksi, miten työterveyshuollon sairaanhoitoa tekevät resurssit voisivat olla paremmin koko väestön käytössä ja miten työterveyshuollon osaamista voidaan parhaiten hyödyntää koko työikäisen väestön palvelukokonaisuuksissa. THL esitti selvityksessään myös useita tutkimusaihioita työterveyshuollon sairaanhoitoon liittyen.

THL luonnollisesti tarkastelee asioita koko väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta. Terveydentilan edellyttämää hoitoa pitäisi olla saatavilla koko väestölle. Tähän tavoitteeseen on toki helppo yhtyä. Työterveyshuollon näkökulma sairaanhoitoon on kuitenkin hieman toinen. Kytkemme työterveyshuollon sairaanhoidon vahvasti työkyvyn ylläpitoon ja tukemiseen. Pyrkimyksemme on varmistaa työkyvyn edellyttämää hoitoa asiakkaillemme. Sairaanhoidon työterveyspainotteisuus tarkoittaa, että huomioidaan työpaikkojen ja työntekijöiden tarpeet, sairauksien työhön liittyvyys sekä yksilön työ- ja toimintakyvyn tukeminen. Huomioiduksi tulee myös työyhteisö ja työ ympäristöineen. Näkemyksemme arjessa on, että työterveyshuollon sairaanhoito mahdollistaa osaltaan työkyvyttömyysriskien varhaisemman havaitsemisen ja niihin puuttumisen. Kyse on työterveyshuollon erityisosaamisesta, mikä vaatii kouluttautumista ja kokemusta.

Menetetystä työpanoksesta, mukaan lukien muun muassa sairauspoissaolot, presenteismi ja työkyvyttömyyseläkkeet, aiheutuu STM:n arvion mukaan noin 2 miljardin kustannukset kuukaudessa. Kansantalouden menetys on siis yhteensä 24 miljardia vuodessa. Työkykyä tarvitaan tuottavan työelämän ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Työkyvyn tukeminen on vahvasti työterveyshuollon vastuulla ja tehtävää riittää.

Terveydenhuollon resurssipula on todellinen, ja se on nähtävissä myös työterveyshuollossa. Toimintaa on paikallaan tarkastella vaikuttavuusperusteisesti. Lääkäriresurssia työterveyshuollossa kannattaa keskittää työkykyyn vaikuttavaan toimintaan. Julkaisimme nettisivuillamme hiljattain kannanoton, jossa kannatamme työkykyjohtamisessa tehokkaaksi osoitettua esihenkilön myöntämää sairauspoissaolokäytäntöä kaikille työpaikoille. Moniammatillisen toiminnan vahvistaminen sekä työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön kehittäminen edelleen on myös tarpeen, jotta rajalliset resurssit on mahdollista käyttää kustannusvaikuttavasti. Tästä hyvänä esimerkkinä on jo lyhyellä aikavälillä ja vain muutamassa potilasryhmässä noin 70 miljoonan euron säästöt vuodessa tuottanut Työote-toimintamalli. Jatketaan hyvää työtä ja kehitetään toimintaamme suomalaisten työkyvyn tukemiseksi.