Työturvallisuuslaki muuttuu – oletko valmis?

Lakimuutokset ja työterveyshuolto

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Jenny Rintala, mitä nämä muutokset tarkoittavat työterveyshuollossa toimiville?

− Työturvallisuuslain muutoksilla tarkennetaan työnantajan työturvallisuusvelvoitteita, ja muutokset kohdistuvat näin ollen työnantajiin. Työnantaja voi kuitenkin tarvita työterveyshuollon asiantuntemusta velvollisuuksiensa toteuttamiseksi. Muutoksilla on monelta osin myös yhteys lakisääteiseen työterveyshuoltoon.

Keskeinen täsmennys laissa on työnantajan velvollisuus toteuttaa yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä, kun työpaikan yleiset työsuojelutoimenpiteet eivät ole riittäviä. Yksilöllisillä toimenpiteillä tarkoitetaan työntekijöiden edellytysten mukaisia työsuojelutoimenpiteitä sekä työn ja työolosuhteiden mukauttamista vastaamaan työntekijän edellytyksiä. Käytännössä työnantajalla voi olla puutteellinen asiantuntemus tarvittavien työsuojelutoimenpiteiden määrittelemiseksi. Tällöin työterveyshuollon toimenpide-ehdotukset työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin voivat olla tarpeen.

Työnantaja voi myös tarvita työterveyshuollon asiantuntemusta ikääntymisen huomioimiseksi työn vaarojen arvioinnissa. Ikääntymisen huomioon ottaminen ei ole muusta vaarojen arvioinnista erillinen osa-alue, vaan huomioitava näkökulma nykyiseen selvittämiseen ja arviointiin. Työterveyshuollon asiantuntemusta voidaan työpaikoilla tarvita vanhempien työntekijöiden näkökulmasta merkityksellisten vaara- ja haittatekijöiden tunnistamiseksi sekä arvioitaessa vaara- ja haittatekijöiden merkitystä vanhempien työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Esimerkiksi yötyö on vanhemmille työntekijöille haitallisempaa, kun ikääntyessä sopeutuminen yötyöhön heikkenee.

Psykososiaalisten kuormitustekijöiden täsmentäminen työturvallisuuslakiin voi vaikuttaa siihen, että entistä enemmän työpaikoilla kiinnitetään huomiota niiden tunnistamiseen ja arviointiin. Työterveyshuollon asiantuntemus voi olla usealla työpaikalla tarpeen, jotta työn psykososiaaliset kuormitustekijät tulevat riittävän järjestelmällisesti huomioon otetuiksi vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi työterveyshuollon apua kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arviointiin tai kohdennetun selvityksen tekemistä työn kognitiivisista kuormitustekijöistä.

Työn muutosten vaikutukset

Onko lakimuutoksia tehtäessä ajateltu työn muutosta, esimerkiksi digitalisaatiota, ja sen vaikutuksia ikääntyneiden työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen?

− Yksi keskeinen havainto lainvalmistelussa oli se, että vanhempien työntekijöiden on havaittu kuormittuvan nuorempia useammin työn digitalisoitumisen aiheuttamista osaamisvaatimusten muutoksista sekä työtahdin kiihtymisestä ja työn intensiivisyyden lisääntymisestä. Tutkimustiedon mukaan haitallisia vaikutuksia vanhempien työntekijöiden terveyteen syntyy, jos teknologian käyttö lisää työkuormitusta ja työtahtia tai jos uutta teknologiaa otetaan käyttöön ilman asianmukaista oppimisprosessia. Lakimuutoksen myötä työnantajan on otettava huomioon ikääntyminen osana työn vaarojen arviointia. Digitalisoitumisen aiheuttamat osaamisvaatimukset ovat yksi ikääntymiseen liittyvä vaara- ja haittatekijä, joka tulee tunnistaa ja arvioida.

Lain valmistelussa arvioitiin myös, että digitaalisiin työvälineisiin liittyvä opetuksen ja ohjauksen tarve voi olla vanhemmilla työntekijöillä erilaista kuin nuoremmilla. Tämä oli yhtenä perusteena sille, että opetusta ja ohjausta koskevaan 14 §:ään lisättiin työntekijän muut henkilökohtaiset edellytykset huomioon otettavaksi seikaksi opetusta ja ohjausta annettaessa. Muutoksella korostetaan vanhenemisen myötä ihmisessä tapahtuvien muutoksien huomioon ottamista opetusta ja ohjausta annettaessa. Säännös edellyttää, että työnantaja ottaa huomioon ikääntymisen myötä syntyvät oppimiseen liittyvät erityispiirteet. Työnantaja voi esimerkiksi digitaalisten työvälineiden muutostilanteissa tarvittaessa huomioida oppimisen edellyttämän ajan.

Psykososiaaliset kuormitustekijät

Voitko hiukan avata, nähtiinkö laki aikaisemmin käytännön työelämässä ongelmallisena, kun siinä ei tarkemmin määritelty, mitä työn kuormitustekijöillä tarkoitetaan?

− Työsuojeluviranomaisen valvonnassa on havaittu melkein joka kolmannella työpaikalla, että psykososiaalisia kuormitustekijöitä ei ole tunnistettu ja arvioitu työpaikoilla kattavasti tai lainkaan. Osalla työnantajista on epäselvyyttä psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvissä käsitteissä. Psykososiaaliset kuormitustekijät voidaan myös käytännön työelämässä mieltää vain tietyillä toimialoilla esiintyviksi tai katsoa vaikeammaksi tunnistaa ja arvioida. Lainsäädännön nykytilan ongelmana pidettiin siksi sitä, ettei työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevasta säännöksestä käy ilmi, että työn kuormitustekijät voivat olla sekä fyysisiä että psykososiaalisia.

Ikääntymisen vaikutukset huomioitava

Miksi lakitekstiin haluttiin lisätä ikääntyminen, vaikka ikä oli jo mainittu seikkana, joka pitää huomioida työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa?

− Lain valmistelussa arvioitiin, ettei ilmaisu ikä tuo ikääntymisen näkökulmaa riittävästi esille. Ikä voidaan työpaikoilla ymmärtää tarkoittavan pelkästään tiettyä kronologista ikää. Käytännössä on tällöin voinut korostua vain nuoriin työntekijöihin liittyvät vaara- ja haittatekijät, kun taas ihmisen ikääntymiseen liittyviä vaara- ja haittatekijöitä on voinut jäädä tunnistamatta. Tiedämme, että vanhenemisen myötä ihmisessä tapahtuu useita toimintakyvyn muutoksia muun muassa lihasten suorituskyvyssä, hengityselimistössä, motoriikassa ja aistitoiminnoissa. Työolosuhteissa voi siksi esiintyä sellaisia vaara- ja haittatekijöitä, joilla on merkitystä vain tai korostetusti ikääntyvien työntekijöiden näkökulmasta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteellinen valaistus, fyysisesti raskas työ, pitkät työajat ja vuorotyö. Vanhempien työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi on välttämätöntä, että nämä vaara- ja haittatekijät tunnistetaan työpaikoilla.

Äskettäin synnyttäneet ja imettävät

Äskettäin synnyttäneet ja imettävät työntekijät kuulostavat melko marginaaliselta työntekijäryhmältä. Miksi heidät haluttiin lisätä säädöstekstiin?

Työturvallisuuslain raskaussuojelun perussäännöksen sanamuodon perusteella saattoi virheellisesti muodostua sellainen käsitys, että säännös koskisi vain raskaana olevaa työntekijää. Säännöksen taustalla on raskaussuojeludirektiivi, joka määrittelee raskaana olevat, äskettäin synnyttäneet sekä imettävät työntekijät ryhmäksi, joka kohtaa erityisiä riskejä työpaikalla. Muutoksen myötä työturvallisuuslain säännöksestä käy selkeämmin ilmi se, että raskaana olevan työntekijän lisäksi äskettäin synnyttäneet ja imettävät työntekijät kuuluvat säännöksen soveltamisalan piiriin. Käytännössä muutos ainoastaan selkeyttää vallitsevaa oikeustilaa.