Ajantasaista tietoa kemiallisista tekijöistä käytännön työterveyshuollolle
Altisteiset työt eivät ole hävinneet Suomesta. Edelleen maalataan ja liimataan, hitsataan ja hiotaan. Maailmanpolitiikan takia aiemmin Kaukoitään siirtynyt valmistava teollisuus voi jopa palata takaisin Eurooppaan ja Suomeen. Työterveyshuollon on oltava ajan tasalla luotettavasta kemikaalitiedosta.
Vuonna 2017 julkaistussa raportissa todetaan noin miljoonan suomalaisen altistuvan työssään erilaisille pölyille, kaasuille tai muille kemiallisille tekijöille. Teollisuudessa kemikaaleille altistuu 40 prosenttia työntekijöistä ja pölyille 60 prosenttia. Rakennusteollisuudessa vastaavat luvut ovat 38 prosenttia ja 78 prosenttia. Altistuminen aiheuttaa ammattitauteja ja muita työperäisiä sairauksia ja jopa kuolemia. EU-tasolla 44 prosenttia työhön liittyvistä kuolemista aiheutuu altistumisesta vaarallisille aineille.
Työterveysyhteistyön onnistumisen kannalta työterveyshuollon tulee tuntea asiakastyöpaikan työn tekemisen olosuhteet, mukaan lukien käytettävät kemikaalit ja muut altistavat kemialliset tekijät. Työterveyslääkärin on tunnettava käytettävien aineiden vaaraominaisuudet. Kemikaalien terveydellisen merkityksen arvioimista varten työterveyslääkärin on osattava arvioida altistumista. Toksikologisen tiedon hyödyntämisestä ja tulkitsemisesta esimerkiksi syy-seuraussuhteiden ja annos-vastesuhteiden arvioimiseen sekä raja-arvojen oikeaan käyttöön kertoi tutkimusprofessori Tiina Santonen edelleen ajankohtaisessa Työterveyslääkäri-lehden artikkelissaan vuodelta 2018.
Kemialliset tekijät työpaikalla
Työpaikalla esiintyviä kemiallisia tekijöitä on helpointa selvittää työnantajan vastuulla olevan kemikaaliluettelon avulla. Työpaikkoja on ohjeistettu lisäämään luetteloon muut tunnistetut kemialliset altisteet, kuten työssä syntyvät haitalliset pölyt ja muut prosessipäästöt. Työterveyshuolto hyödyntää työpaikan laatimaa kemikaaliluetteloa ja riskienarvioinnin tietoja työpaikkaselvityksen ja työterveystarkastusten suunnittelussa sekä niiden toteuttamisessa. Riskienarvioinnista tulisi nousta esiin tekijöitä, joiden terveydellistä merkitystä työpaikkaselvityksessä arvioidaan. Työterveyshuollossa tulee olla riittävästi osaamista päätellä työpaikkaselvitysten yhteydessä, ovatko saatavilla olevat tiedot ajantasaisia, oikein koottuja ja laadittuja ja onko esimerkiksi riskinarviointiprosessissa tunnistettu kattavasti kaikki olennaiset vaaratekijät. Työterveyshuolto tekee arvion keskustellen työnantajan kanssa. Kokemuksesta voi todeta epävarmuuden kasvavan mitä kauemmaksi kemikaalien jakelu- tai käyttöketjussa mennään kemikaaleja valmistavasta teollisuudesta eteenpäin tai isoista ja hyvin resursoiduista yrityksistä pienyrityksiin.
Kemialliset aineet ja niistä valmistettavat seokset luokitellaan tarkkojen sääntöjen mukaan (lue lisää Santosen v. 2018 artikkelista). Tämä helpottaa huomattavasti vaarallisuuden arviointia. Tämä pätee kemiallisten aineiden ja tuotteiden kohdalla. Prosessipäästöistä tietoa on haettava muualta. Lisäksi altistumisen arviointia varten on tunnettava työn ja työprosessien ominaisuuksia. Kokemuksen karttuminen auttaa, mutta osaamista tähän osa-alueeseen voi kehittää monenlaisten toimiala- ja työtehtäväkohtaisten tiedonlähteiden avulla. Niistä monia voi myös suositella tietolähteeksi asiakasyrityksille itselleen.
Valikoituja, tuoreita tiedonlähteitä
KemiDigi löytää aineet ja tuotteet
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ylläpitää KemiDigi-verkkopalvelua (www.kemidigi.fi «https://www.kemidigi.fi»1), joka käytännössä kerää tietoa kaikista Suomessa markkinoilla olevista kemikaaleista. Julkisesta järjestelmästä haettaessa haku kohdistuu kerralla kemikaalituoterekisteriin, ainerekisteriin, kasvinsuojeluainerekisteriin ja biosidirekisteriin. Yritysten ei ole pakko toimittaa käyttöturvallisuustiedotteita julkisesti nähtäville KemiDigiin, mutta monet yritykset näin kuitenkin toimivat. Aineista ja tuotteista löytyy vähintään luokitukset ja merkinnät, joiden avulla vaaraa voidaan arvioida. Järjestelmästä löytyy aineiden kohdalla linkki Euroopan kemikaaliviraston tietokantaan.
Apua terveystarkastuksiin
Altistelähtöinen työterveysseuranta -kirjassa kuvataan muiden muassa kemialliset altisteet ja niiden terveyshaitat ja opastetaan arvioimaan, missä tilanteissa terveystarkastuksia on tehtävä.
Neuvoja työterveyshuollolle arvioitaessa raskaana olevien työkykyä, mukaan lukien maksuton Raskaus ja työneuvontapalvelu, löytyy sivulta https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/raskaus-ja-tyo «https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/raskaus-ja-tyo»2. Tuore opas aiheesta kokoaa myös olennaiset tiedot.
Syöpävaarallisiin aineisiin liittyvä lainsäädäntö on muuttunut äskettäin, ja uusia altisteita on tunnistettu syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi. Merkittäviä altisteita syöpävaaran kannalta ovat kvartsipöly ja puupöly, joista molemmista on tuoretta tietoa saatavilla: https://www.ttl.fi/ohjeet-kvartsipolyn-hallintaan «https://www.ttl.fi/ohjeet-kvartsipolyn-hallintaan»3 ja https://www.julkari.fi/handle/10024/145408 «https://www.julkari.fi/handle/10024/145408»4 (puupölyhankkeen raportti).
Tietoa työpaikkaselvitysten tueksi
Taulukkoon (taulukko 1 «»1) on koottu työterveyshuollon näkökulmasta hyödyllisiä esimerkkejä Työterveyslaitoksen ylläpitämistä ja suosittelemista tiedonlähteistä. Näihin ja moniin muihin materiaaleihin pääsee suoraan https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/altistuminen-tyoympariston-haittatekijoille/kemiallisten-tekijoiden-hallinta-tyopaikalla «https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/altistuminen-tyoympariston-haittatekijoille/kemiallisten-tekijoiden-hallinta-tyopaikalla»5 -sivujen kautta.
Lopuksi
Kaikessa tiedonhaussa on syytä olla kriittinen ja tarkka. Kemikaalien valmistajien viestinnässä voi näkyä kaupalliset intressit, ja vaikkapa kuluttajien oikeuksia ajavilla ryhmillä voi olla mustavalkoinen näkemys tietyistä aineista tai tuotteista. Kemiallisten aineiden nimet ovat usein pitkiä ja hankalia, joten tiedonhaussa on syytä mahdollisuuksien mukaan käyttää esimerkiksi kemikaalin yksilöivää CAS-numeroa.
Kemiallisten tekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa ei kannata jäädä yksin. Työtoksikologit ja työhygieenikot ovat aihepiirin ammattilaisia ja auttavat vaaratietojen tulkinnassa ja altistumisen arvioinnissa. Myös täydennyskoulutukseksi soveltuvia kursseja on markkinoilla. Niitä voi suositella asiakasyrityksille, jolloin työpaikkaselvityksen tueksi toivottavasti saa jatkossa kattavampia ja laadukkaampia riskinarviointeja.
FT, erikoistutkija
Työterveyslaitos
milja.koponen@ttl.fi
Kirjallisuutta
- Louhelainen K, Uuksulainen S, Saalo A, ym. (2017) Kemikaaliriskien hallinta kuntoon: Rekisteritietoon perustuva selvitys kemikaaleille altistavista riskitöistä ja –ammateista. Työterveyslaitos, Helsinki.
- Santonen T (2018) Mitä työterveyslääkärin tulee tietää toksikologiasta? Työterveyslääkäri 2018;36(1):10–14.
- Koponen M, Loikala M ja Säämänen A (2018) Kemialliset tekijät hallintaan työpaikalla. Työpaikan kemikaaliturvallisuuden toimintamalli – KEMTIKU. Työterveyslaitos, Helsinki.
- Karvala K, Leino T, Oksa P, ym. (toim.) (2020) Altistelähtöinen työterveysseuranta. Työterveyslaitos ja Duodecim, Helsinki.
- Frilander H, Aitto-oja L, Huuskonen P, ym. (2022) Raskaus ja työn altisteet. Työterveyslaitos, Helsinki.
- Tuomi T, Johnsson T, Heino A, ym. (2022) Kvartsialtistuminen ja sen hallinta rakentamisessa. Työterveyslaitos, Helsinki.
- Liukkonen T, Räsänen T, Toivio P, ym. (2022) Puupöly ja uusi sitova raja-arvo: vaikutetaanko tiedottamisella altistumiseen ja työoloihin? Työterveyslaitos, Helsinki.