Työterveyslääkäri

Akrylaattiallergiaa kokoonpanoliimoista ja kynsi- ja ripsikosmetiikasta

Työterveyslääkäri
2023;41(2):26-30
Katri Suuronen, Maria Pesonen ja Hille Suojalehto

Akrylaatit kuuluvat tärkeimpiin työperäistä allergista ihottumaa aiheuttaviin kemikaaleihin. Ne voivat aiheuttaa myös työperäistä nuhaa ja astmaa. Kokoonpanotyön anaerobiset liimat ovat suurin akrylaattikosketusallergiaa aiheuttava tuoteryhmä, mutta akrylaattiallergioita aiheuttavat myös muun muassa kauneudenhoidossa käytetyt geeli- ja akryylikynsiaineet ja ripsiliimat.

Työterveyslaitos on vastikään tutkinut akrylaattien aiheuttamia allergioita ja akrylaateille altistumista kauneudenhoito- ja kokoonpanoaloilla. Tavoitteena oli muun muassa saada ajankohtaista tietoa akrylaattituotteista ja -työympäristöstä ja laatia ohjeita allergioiden ehkäisemiseksi. Tutkimus toteutettiin vuosina 2019–2022, ja se koostui viidestä osasta: 1) havainnointi, haastattelut ja altistumisselvitykset kynsi- ja ripsihoitoloissa ja kokoonpanoyrityksissä, 2) akrylaattituotteiden kemialliset analyysit ja tulosten vertaaminen aineosalistoihin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin, 3) suojakäsineiden läpäisevyystestit ja 4) Työterveyslaitoksen potilasaineiston analysointi ja 5) oppimateriaalin laatiminen ja tiedotus.

Akrylaatit leviävät helposti iholle ja työpaikan pinnoille

Akrylaateille altistumista selvitettiin neljässä kauneushoitolassa ja kolmessa kokoonpanotyöpaikassa. Työpaikoilla havaittiin useita tilanteita, joissa akrylaattituotteita pääsi iholle tai levisi tuotepakkausten ja työympäristön pinnoille. Jokaisella työpaikalla akrylaatteja löytyi myös pyyhkäisytestien perusteella useilta pinnoilta. Ilmanlaatu oli aistinvaraisesti hyvä, ja akrylaattien ilmapitoisuudet olivat hyvin pienet geelikynsi-, ripsi- ja asennusliimaustyössä. Akryylikynsityössä ilmapitoisuus oli kohtalainen. Hengityksensuojaimet tai käsineet eivät aina olleet akrylaateille soveltuvia, ja käyttöohjeet olivat osin puutteelliset.

Akrylaattituotteiden pakkausmerkinnöissä ja käyttöturvallisuustiedotteissa on puutteita

Kemiallisissa analyyseissa todettiin, että kaikki tutkitut anaerobiset liimat, geelikynsiaineet ja akryylikynsiaineet sisälsivät useita metakrylaatteja. Tunnistettuja metakrylaatteja ei välttämättä ollut ilmoitettu liiman käyttöturvallisuustiedotteessa tai kosmetiikkapakkauksen aineosalistassa. Myös erityisen turvallisena tuotesarjana markkinoidut anaerobiset liimat, joiden käyttöturvallisuustiedotteissa ei ollut listattu mitään vaarallisia aineosia, sisälsivät merkittävän määrän metakrylaatteja. Ripsiliimojen ja asennustyön pikaliimojen pääkomponentti oli etyylisyanoakrylaatti – se oli myös ilmoitettu kaikkien analysoitujen tuotteiden aineosalistassa ja/tai käyttöturvallisuustiedotteissa.

Käyttöturvallisuustiedotteiden puutteiden pääsyy on se, että läheskään kaikkia herkistäjiksi tunnettuja akrylaattiyhdisteitä ei ole luokiteltu EU:ssa herkistäviksi, jolloin valmistajalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa niistä. Tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että lähes kokonaan akrylaattiyhdisteistä koostuvan anaerobisen liiman käyttöturvallisuustiedotteessa ei ole lueteltu lainkaan vaaraa aiheuttavia aineosia. Kynsi- ja ripsiaineet taas kuuluvat kosmetiikkaan, josta ei vaadita käyttöturvallisuustiedotteita mutta joiden pakkauksessa täytyy olla täydellinen ainesosalista. Ainesosalistoissa kyllä oli ilmoitettu akrylaattiyhdisteitä muttei välttämättä niitä, joita analyyseissa löytyi. Kosmetiikkapakkauksissa ei tyypillisesti ole mitään tietoa tuotteiden vaaraominaisuuksista, minkä lisäksi esimerkiksi kynsikosmetiikkaa saatetaan markkinoida luonnollisena ja terveyttä edistävänä.

Kertakäyttöinen neopreenikäsine soveltuu useimpiin akrylaattitöihin

Suojakäsineiden läpäisevyyskokeissa testattiin kolme kertakäyttökäsinettä (nitriilikuminen, neopreenikuminen ja vinyyli- eli PVC-muovinen käsine) ja kolme asentajankäsinettä (uretaanipinnoitettu, nitriilivaahtokumipinnoitettu ja tiivis nitriilikumipinnoitettu käsine). Neopreenikuminen kertakäyttökäsine soveltui geelikynsiaineille, ripsiliimoille, pikaliimoille ja anaerobisille liimoille. Anaerobisille liimoille soveltui myös nitriilikertakäyttökäsine sekä tiiviillä nitriilikumilla pinnoitettu asentajankäsine. Käsinemateriaalista riippumatta kertakäyttökäsineitä tulee vaihtaa tiheästi, eli käyttöaika saa olla enintään 20 minuuttia. Akryylikynsitekniikan nesteosa läpäisi kaikki testatut kertakäyttökäsineet hyvin nopeasti, joten akryylikynsityöhön ei löytynyt sopivaa käsinettä; tässä työssä siisti ja huolellinen työskentely ovat erityisen tärkeitä ihokosketuksen välttämiseksi.

Akrylaattien käsittelyyn liittyy ihon ja hengitysteiden ammattitautien riski

Akrylaattien tärkein terveysvaikutus on niiden kyky aiheuttaa allergista kosketusihottumaa. Työterveyslaitoksen potilasaineiston perusteella kokoonpanotyön anaerobiset liimat olivat yleisin allergista kosketusihottumaa aiheuttanut akrylaattituoteryhmä vuosien 2010–2019 aikana. Ne aiheuttivat kahdeksan tapausta yhteensä 55:stä akrylaattien aiheuttamasta ammatti-ihotaudista. Muita ammatti-ihotauteja aiheuttaneita akrylaattituotteita olivat tuulilasiliimat, hammaspaikka-aineet, painovärit, teollisuuspinnoitteet ja kauneudenhoitoalan aineet. Kynsityöstä todettiin vain kaksi ammatti-ihotautia, vaikka kansainvälisen kirjallisuuden perusteella kynsiakrylaatit ovat tavallisia kosketusallergian aiheuttajia. Tämä johtunee siitä, että suurella osalla alan yrittäjistä ei ole vakuutusta ammattitaudin varalta, eivätkä he siten ohjaudu ammattitautitutkimuksiin. Ripsityöstä ei todettu yhtään ammatti-ihotautia. Neljällä ripsityöntekijällä todettiin kuitenkin syanoakrylaatti-ihokosketusallergia, joka oli syntynyt itselle laitetuista ripsenpidennyksistä. Nämä henkilöt olivat saaneet ihottumaa ensin silmäluomille omien ripsienpidennysten laittamisen jälkeen, ja vasta myöhemmin ihottumaa työnsä yhteydessä.

Akrylaattien aiheuttamia ammattiastmoja diagnosoitiin Suomessa vuosina 1997–2018 eniten teollisessa työssä (11 tapausta), jossa liimat olivat yleinen aiheuttaja-aine. Kauneudenhoitoalalla ammattiastmoja (6 tapausta) aiheuttivat rakennekynsiaineet ja ripsiliimat. Syanoakrylaattipohjaiset pikaliimat sekä ripsiliimat ovat aiheuttaneet myös useita ammattinuhia. Erityisesti syanoakrylaattiliimoihin liittyy hengitystiesairauksien riski, vaikka mitatut ilmapitoisuudet ovat pieniä. Samoin kuin ihotaudeissa, ammattitautivakuutusten puuttumisesta johtuen osa tapauksista ei ohjaudu tutkimuksiin.

Riskien tunnistamista allergian torjuntaan

Tutkimuksemme perusteella kokeneenkin työntekijän on vaikea estää akrylaattien leviämistä iholle ja pinnoille, jos työpaikalla ei kiinnitetä erityistä huomiota siisteihin työtapoihin ja ihon suojaamiseen. Kohdeilmastointia ja/tai hengityksensuojaimia saatetaan tarvita ripsityössä ja tehtäessä kynsiä akryylitekniikalla. Ripsienliimaustyössä syanoakrylaattien pitoisuudet ovat todennäköisesti hyvin pieniä, mutta torjuntaa saatetaan silti tarvita. Tähän voi soveltua tavallinen pöytätuuletin, joka suunnataan puhaltamaan liimahuuru pois työntekijän kasvojen edestä.

Tutkimuksen aikana vahvistui käsitys siitä, että työntekijät, perehdyttäjät ja kouluttajat molemmilla aloilla tarvitsevat tietoa tuotteiden allergiariskeistä ja käytännöllisistä keinoista torjua allergioita. Tehokas allergioiden torjunta edellyttää sitä, että geeli- ja akryylikynsiaineiden ja anaerobisten kokoonpanoliimojen vaaraominaisuudet tunnistetaan työpaikoilla pakkausmerkintöjen ja käyttöturvallisuustiedotteiden puutteista huolimatta. Työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten yhteydessä tähän kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Kokoonpano- ja kauneudenhoitoalan akrylaattiallergioiden torjumiseksi hankkeessa laadittiin ohjeita ja malliratkaisuja, jotka löytyvät hankkeen pohjalta perustetulta internetteemasivustolta.

TYÖPAIKKASELVITYKSESSÄ JA TERVEYSTARKASTUKSESSA MUISTETTAVIA ASIOITA:

  • Tarkkaile huolellisesti ympäristön tahraantumista ja ihoaltistumista eli suoria ja välillisiä kosketuksia aineisiin. Ihokosketus kovettumattomaan akrylaattituotteeseen aiheuttaa ihokosketusallergian kehittymisen riskin.
  • Anaerobisten liimojen käyttöturvallisuustiedotteita lukiessasi muista, että akrylaatteja ei välttämättä ole ilmoitettu lainkaan.
  • Kaikissa anaerobisissa liimoissa (ruuvilukitteissa, tasotiivisteissä) sekä geeli- ja akryylikynsituotteissa on (met)akrylaatteja, vaikka joskus toisin väitetään. Tuotesarjaa vaihtamalla ongelma ei poistu.
  • Neopreenikumiset kertakäyttökäsineet soveltuvat kokoonpanoliimaukseen sekä geelikynsi- ja ripsitöihin, kunhan niitä vaihdetaan usein. Niitä voi käyttää myös asentajankäsineen alla tai päällä.
  • Kokoonpanotyössä hengitystiealtistuminen akrylaateille on todennäköisesti vähäistä. Työpaikalla on selvitettävä myös muut altisteet kuin liimaustyön päästöt.
  • Hengitystiealtistuminen ripsienliimaustyössä voi vaikuttaa hyvin vähäiseltä, mutta se voi silti olla riittävää aiheuttamaan nuhaa tai astmaa.
  • Määräaikaistarkastuksia suositellaan hengitystiesairauksien riskin vuoksi töissä, joissa käsitellään säännöllisesti syanoakrylaattiliimoja tai akrylaattipitoisia pinnoitteita.
  • Työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa tarvitaan neuvontaa tuotteiden allergiariskeistä.
Katri Suuronen
FT, dosentti, vanhempi asiantuntija
Työterveyslaitos, työlääketieteen poliklinikka
katri.suuronen@ttl.fi
Maria Pesonen
LT, dosentti, ihotautien erikoislääkäri
Työterveyslaitos, työlääketieteen poliklinikka
maria.pesonen@ttl.fi
Hille Suojalehto
LT, dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri
Työterveyslaitos, työlääketieteen poliklinikka
hille.suojalehto@ttl.fi

Kirjallisuutta

  1. Teemasivu, jossa tietoa ja ohjeita: «https://www.ttl.fi/akrylaattiallergia»1
  2. Suuronen K, Mäkelä E, Ylinen, K, ym. Akrylaattiallergioiden ehkäiseminen kauneudenhoitoalalla ja kokoonpanoteollisuudessa, loppuraportti 2023. ( «https://www.julkari.fi/handle/10024/145958»2)
  3. Aalto-Korte K ja Suuronen K. Ten years of contact allergy from acrylic compounds in an occupational dermatology clinic. Contact Dermatitis. 2021 Apr;84(4):240-246.
  4. Suojalehto H, Suuronen K, Cullinan P, YM. Phenotyping Occupational Asthma Caused by Acrylates in a Multicenter Cohort Study. J Allergy Clin Immunol Pract. 2020 Mar;8(3):971-979.
  5. Karvala K, Leino T, Oksa P ym. Altistelähtöinen työterveysseuranta, Duodecim ja Työterveyslaitos 2020