Syyhy – vanhan ammattitaudin uudet hoitosuositukset

Syyhyn hoito

Aikuisilla paikallishoitona on permetriinivoide, jota levitetään illalla kaikille ihoalueille. Kasvoja ei tarvitse hoitaa, jos siellä ei ole ihomuutoksia. Muista myös navan sisäalue, ulkoiset genitaalit, sormien ja varpaiden välit sekä kynnenaluset. Voiteen annetaan vaikuttaa yön yli 8–12 tuntia ja pestään pois. Toinen virallisesti hyväksytty vaihtoehto on suun kautta otettava lääke ivermektiini painoon suhteutettuna kerta-annoksena 200 µg/painokilo yli 15 kilogramman painavalle. Tabletit otetaan kerta-annoksina tyhjään vatsaan tai ruuan kanssa.

Mikäli ensimmäinen hoito epäonnistuu, varmistetaan, että kaikki läheiset kontaktihenkilöt on hoidettu samaan aikaan ja vaatteet sekä vuodevaatteet on pesty ohjeiden mukaisesti. Seuraavilla hoitokerroilla voidaan käyttää kombinaatiohoitoa permetriinivoiteella ja oraalisella ivermektiinillä (kaksi hoitokertaa 7–10 päivän välein). Lisääntynyttä permetriiniresistenssiä on havaittu Euroopassa ja muualla maailmassa ja epäilty myös Suomessa. Hoitoresistenteissä tapauksissa käytetään p.o. ivermektiiniä ja aikuisille ex tempore -valmisteena 10 prosentin rikki-vaseliini -hoitoja (päivittäin iltaisin kolmen päivän ajan, pestään aamulla pois, uusitaan 7–14 päivän kuluttua). Resistenssiepäilyissä voidaan käyttää myös muita hoitoja.

Syyhyhoidon jälkeen kutisevia näppylöitä (papuloita) voi esiintyä jopa yli kuukauden ajan. Niitä ei pidä hoitaa enää syyhylääkkeillä, ellei ihosta todella löydy punkkia. Kutinan ja sekundaariekseeman hoitoon sopivat miedot ja keskivahvat glukokortikoidivoiteet sekä tarvittaessa miedon ja keskivahvan glukokortikoidin ja antiseptisen aineen yhdistelmävoiteet. Hoitoaika on yleensä 1–3 viikkoa. Ei ole harvinaista, että huonosti paranevan syyhyn syyksi ilmenee väärä diagnoosi tai kaksi eri ihotautia. Hoidon epäonnistuessa näyttää myös olevan yleistä, että altistuneista onkin hoidettu vain oireiset. Jos potilas tarvitsee toistuvia syyhyhoitoja, tulee varmistaa, että diagnoosi on oikea (onko sittenkin kyseessä muu kutiseva tauti kuin syyhy) ja että myös potilaan lähikontaktit on hoidettu adekvaatisti (toistuva reinfestaatio).

Syyhy ammattitautina

Vuosina 2014–2018 syyhy oli Suomessa kymmenen yleisimmän joukossa sijalla seitsemän (Työperäisten sairauksien rekisterikuva 11.2.2023). Ammateista hoivapalveluiden ja terveydenhuollon työntekijöitä oli eniten kaikista epäillyistä ammattitaudeista, ja suhteutettuna työntekijöiden määräänkin ala oli pronssilla. Ei siis ihme, että moni hoiva-alan työterveyslääkäri on törmännyt osastolla esiintyvään syyhyepidemiaan. Myös lääkärit voivat helposti saada hoitamaltaan potilaalta syyhyn ammattitautina. Suomessa vuonna 2018 työikäisten vahvistetuista ammattitauti-ihoinfektioista oli syyhyjä 25 tapausta. Koska taudin hoitoon on reseptivapaita valmisteita ja sen esiintyvyyttä on vaikea seurata, tiedossa olevien ammattitautien määrä voi olla vain osa kaikista tapauksista.

Omissa yrityksissäni on ollut kaksi varmaa syyhyepidemiaa. Vuonna 2017 ison hoivayritykseni yhdessä Itä-Suomen vanhusyksikössä oli 10 ammattitautiepäilyä henkilökunnassa. Indeksipotilas oli monisairas ja huonokuntoinen vanhus, joka oli osastolla pitkään hoidettavana ja kärsi pitkään hoitoresistentistä ja kutisevasta ihottumasta. Epideeminen ihottuma levisi laajalle osastolla sekä hoitajiin että potilaisiin. Potilas ja samaan aikaan kaikki sairastuneet, kutisevat ja oireettomat altistuneet hoidettiin (x 2) p.o. ja paikallishoidolla. Myös vuodevaatteet ja vaatteet pestiin huolella samanaikaisesti. Epidemia sammui nopeasti eikä uusia tapauksia enää ilmaantunut. Tein sairastuneista henkilökunnan jäsenistä E-lausunnon vakuutusyhtiöön ja avi-ilmoituksen.

Vuonna 2022 pienessä perhe-/päihdekuntoutusyksikössä todettiin imeväisikäisellä vauvalla hankala ihottuma. Lastenklinikalla tauti varmistui syyhyksi. Samaan aikaan äidillä todettiin vastaava ihottuma. Myös hoitohenkilökunnalla todettiin neljällä altistuneella syyhyyn sopiva kutinaa ja ihottumaa, jotka hoidettiin ammattitautina. Epidemia sammui nopeasti, eikä uusia tapauksia enää ilmaantunut. Aloitin yrityksen työterveyslääkärinä epidemian jälkeen. Päivitimme uuteen toimintasuunnitelman biologisiin altisteisiin syyhyn, ja varmistin että, E-lausunnot ja avi-ilmoitukset oli tehty adekvaatisti.

Miksi syyhy uusii?

Muutamissa kouluissa uusintatartunnat ovat liittyneet siihen, ettei kaikkia altistuneita oltukaan hoidettu. Syitä on ollut lääkkeen kallis hinta ja tartunnan kokeminen häpeälliseksi (joten esimerkiksi seurustelukumppanille ei kerrottu). Uusintatapauksissa tehostin hoitoa yhdistämällä sekä paikallishoidon (rikkivaseliini) että p.o. ivermektiinin. Hoito toistettiin 7 vuorokauden päästä, ja kaikki vähänkin altistuneet hoidettiin myös (x 2). Kollegoilta ja muun muassa Helsingin Sanomissa julkaistuista haastatteluista saamieni tietojen mukaan syyhypunkkia ja uusintatartuntaketjuja on ollut runsaasti eri puolilla Suomea vuonna 2023.

Mitä työterveyslääkärin on hyvä tietää syyhystä?

Kuka tahansa työterveyslääkäri voi törmätä syyhypotilaaseen, ja silloin on tärkeää osata itse suojautua ja hoitaa tauti adekvaatisti uusien hoitosuositusten mukaan (itse hoidan aina sekä potilaat että kaikki altistuneet x 2). Mikäli työpaikalla syntyy epideeminen kutinatauti, se on syyhy, kunnes toisin on todistettu. Erityisesti hoiva-alan yrityksissä pitäisi työsuojelun ohjeissa ja biologisissa altisteissa huomioida myös syyhytaudin mahdollisuus. Syyhytartunta edellyttää yleensä pitkäaikaista, läheistä kosketusta tautia sairastavaan. Hyviä ja yksityiskohtaisia ohjeita syyhyn torjuntaan ja hoitoon löytyy muun muassa THL:n sivuilta. Syyhyn hoito tulee kalliiksi, ja se voi olla potilaille ja lähipiirille kiusallinen ja viheliäinen diagnoosi, mutta aina pitää hoitaa myös oireettomat ja altistuneet sekä muistaa noudattaa erityisiä hygieenisiä toimenpiteitä samanaikaisesti lääkehoidon kanssa.