Mielenterveys ja työkyky aiheina työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa

Työterveyshuollon rooli

Työterveyshuolto vastaa noin kahden miljoonan suomalaisen perusterveydenhuollon järjestämisestä. Näin ollen työterveyshuollolla on merkittävä rooli mielenterveyshäiriöiden hoidossa sekä työhön paluun tukemisessa mielenterveysperustaisen työkyvyttömyyden jälkeen. Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys potilaan työpaikkaan sekä tieto työn vaatimuksista ja vaikutuksista.

Työelämän mielenterveysohjelmassa työterveysyhteistyön toimintamallia kehitettiin yhdessä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen kanssa. Majuri ja Wallius esittelivät toimintamallin Työterveyslääkäri lehden lukijoille joulukuun 2022 numerossa. Työpaikat kokevat, että työterveyshuollon palvelujen tulee olla ennakoivia ja kohdistua yksilön lisäksi työyhteisöön. Valitettavan usein työpaikat eivät koe työterveyshuollon toimenpiteitä mielenterveyden tukemisessa yhtä hyödyllisinä kuin työterveyshuollot. Työelämän mielenterveysohjelmassa ehdotettiinkin yhdessä kehittäen toimintatapaa työyhteisön mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen voimavaralähtöisesti. Voimavarat ja työyhteisön vahvuudet tulee ottaa huomioon työpaikan ja työterveyshuollon välisessä dialogissa toiminnan suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Perinteisesti työterveyshuollot arvioivat riskejä ja niiden terveydellistä merkitystä. Työterveysyhteistyön tulee olla tasavertaista kumppanuutta työpaikan ja työterveyshuollon välillä.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden koulutusta on saatavilla seuraavissa osakokonaisuuksissa: uni ja työ, päihteet ja työterveyshuolto, työhyvinvoinnin psykologiset perusteet, kognitiivinen käyttäytymisterapia, kognitiivinen toimintakyky ja työ. Kurssien sisällöt ovat hyvin monipuolisia koostuen kirjallisuudesta ja videoista mutta myös pienistä testeistä ja tehtävistä. Opetusmenetelmät vaihtelevat riippuen kurssista, ja ne pohjautuvat usein itseopiskeluun yliopistojen tuottamalla DigiCampuksella (www.tthvyo.fi «https://www.tthvyo.fi»1).

Mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden koulutukseen tarvitaan uutta näkökulmaa. Työterveyden oppimisympäristö, eli työelämä, on nopeassa ja jatkuvassa murroksessa. Samaan aikaan on käynnissä erikoislääkärikoulutuksen uudistus kohti osaamisperustaisuutta. Jotta koulutus voidaan toteuttaa jatkossakin laadukkaasti, meidän tulee ensin arvioida nykytilanne koulutuksemme näkökulmasta, ei pelkästään asiakastoiveiden perusteella.

Osaamisen nykytilan arvio

Selvitimme kyselytutkimuksella työterveyshuoltoon erikoistuvien ja heidän kouluttajalääkäriensä mielenterveysosaamista. Keräsimme heidän arvioitaan omasta mielenterveysosaamisestaan kesä-elokuussa 2022. Kysely toteutettiin valtakunnallisesti kaikkien viiden yliopiston alueilla. Kyselyssä väittämiä arviointiin asteikolla 1 (täysin eri mieltä) – 5 (täysin samaa mieltä).

Kyselyn vastausprosentti oli 8,5 (n=101). Kouluttajat (n=58) vastasivat aktiivisemmin kuin erikoistuvat lääkärit (n=42). Vastaajien käsitys mielenterveysosaamisesta oli kouluttajilla parempi (keskiarvo 3,97, SD 0,72) kuin erikoistuvilla lääkäreillä (keskiarvo 3,66, SD 1,08). Mitä kokeneempi erikoistuva lääkäri, sitä enemmän hänellä oli mielenterveysosaamista (keskiarvo 3,67, SD 0,58) verrattuna aloittelijatason erikoistuvaan (keskiarvo 3,50, SD 0,93). Yksilötason mielenterveysosaaminen työkyvyn arviointina (kuva 1 «»1) koetaan paremmaksi kuin yhteisölliset ennakoivat prosessit, kuten työyhteisön psyykkisten ja kognitiivisten voimavarojen edistäminen (kuva 2 «»2).

Koulutusta haetaan eri toimijoilta

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa koulutusta mielenterveys- ja työkykyteemoista oli hankittu pääosin oman työnantajan koulutuksissa, mutta myös yliopistoista ja työterveyshuollon virtuaaliyliopistosta, Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen koulutuksista ja Työterveyslaitoksen koulutuksista. Muina koulutusta tarjoavina toimijoina tunnistettiin lääkeyhtiöt ja erikoissairaanhoito, muutama hyödynsi myös THL:n tarjoamaa koulutusta. Vastaajat etsivät koulutusta aktiivisesti ja osallistuivat useampien tahojen koulutuksiin.

Avoimissa vastauksissa mielenterveys tunnistettiin yhteiskunnallisesti merkitseväksi aihealueeksi. Vastauksissa ehdotettiin jopa psykiatrian sisällyttämistä pakollisena koulutusjaksona työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen. Työterveyshuollon rooli osana työpaikan työkykyjohtamista koettiin tärkeäksi ja siihen tarvitaan lisää koulutusta. Osaamista tarvitaan psykososiaalisen kuormituksen ja kuormittuneisuuden arviointiin sekä työuupumuksen tunnistamiseen niin yksilö- kuin työyhteisötasolla. Työterveyshuolto voisi nykyistä paremmin toimia työpaikkojen tukena työterveysyhteistyötä kehittämällä. Mielenterveys on jatkuvasti läsnä työpaikoilla.

Lopuksi

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Tulosten pohjalta toteutetaan kurssi "Mielen hyvinvointi ja mielenterveys" loka-marraskuussa 2023. Suunnitellun kurssin oppimistavoitteet kohdistuvat niin yksilölle (työntekijä) kuin työyhteisölle (työpaikka) kohdennettuihin toimenpiteisiin. Työterveyslääkärin tulee tuntea mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden merkitys yksilöön ja yhteisöön. Hänen on osattava kohdentaa oikeita toimenpiteitä niin yksittäiselle työntekijälle kuin hänen työyhteisöllensä. Työterveyslääkärin on tunnettava voimavarakeskeisen tuen ja psykologisesti turvallisen työyhteisön periaatteita osatakseen selventää asiakasyritykselle, miksi esihenkilötyö on ensisijaisen tärkeä psykologisesti turvallisen työyhteisön rakentamisessa. Moniammatillisuudella varmennetaan työterveyshuollon palveluiden laadukkuus. Suosittelemme työterveyslääkärille työpaikan kanssa yhdessä työterveysyhteistyön toimintojen, kuten työpaikkaselvityksen, toimintasuunnitelman ja terveystarkastusten, kehittämistä moniammatillisesti ja poikkitieteellisesti.