Erikoistumassa eläkevakuutusyhtiössä
Työkyvyn arviointi- ja kuntoutusjakson suorittamispaikkojen löytäminen on puhututtanut työterveyslääkäreitä. Esittelemme kokemuksia Helsingin yliopiston ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen yhteisestä pilotista, jossa erikoistuva suoritti jakson vakuutusyhtiössä. Kokemuksiaan jakavat erikoistuva lääkäri, vakuutusyhtiön ja yliopiston edustajat.
Keväällä 2022 alkoi Ilmarisen ja Helsingin yliopiston kaksivuotinen pilottihanke, jossa erikoistuvat työterveyslääkärit suorittavat työkyvyn arviointi- ja kuntoutusjakson vakuutuslääketiedeyksikössä. Tarvetta kuvaa, että rekrytointi-ilmoitukseen tuli hakijoita niin paljon, että kaikki paikat täytettiin kerralla. Nyt ensimmäinen erikoistuva lääkäri on suorittanut jakson. Seuraavassa jaamme kokemuksia erikoistujan ja vakuutusyhtiön sekä yliopiston näkökulmista.
Erikoistujan kokemuksia
Vaikka osasin odottaa Ilmarisen rekrytointi-ilmoituksen ja haastattelun perusteella antoisaa jaksoa, ylittyivät odotukset silti. Minut otettiin lämpimästi ja arvostavasti vastaan. Sain osaavan ja kärsivällisen ohjaajan, jonka kanssa tapauksia käsiteltiin. Sain kysyä kaikki tarpeelliset kysymykset. Yksin ei tarvinnut koskaan jäädä, mutta vapauttakin suotiin sopivasti.
Työssäni laadin ratkaisuehdotuksia työkyvyttömyysetuisuushakemuksiin eli kuntoutustukiin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Kaikkien hakijoiden kohdalla otetaan kantaa myös ammatillisen kuntoutuksen tarpeeseen ja mahdollisuuksiin. Onko työkyvyttömyyden uhkaa? Onko ammatillinen kuntoutus oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista? Sain osallistua huikeisiin webinaareihin, tutustua yritysyhteistyöhön sekä kuunnella ratkaisukokouksia, joissa pohdittiin haastavia tapauksia. Asiantuntijalääkärien viisaus ja kliininen osaaminen herätti äärimmäistä kunnioitusta. Eri alojen näkökulmat täydensivät toisiaan, kun yhdessä koetettiin löytää ratkaisu hakijoiden parhaaksi. Minut yllätti positiivisesti, kuinka inhimillisesti kokonaisharkintaa tehdään hakijoiden moninaisissa tilanteissa.
Työ oli näköalapaikka lausuntojen maailmaan, ja luin valtavan määrän B-lausuntoja. Niiden laadussa on suurta vaihtelua, eivätkä kaikki mielestäni täytä asiantuntijatyön määritelmää. Inhokkilausuntoni on määrättömän pitkä copy paste -teos, jossa on epäloogisessa aikajärjestyksessä, käyntejä, konsultaatiovastauksia, kuvantamis- ja labratuloksia ja josta kirjoittajan johtopäätökset puuttuvat. Lyhyin lukemani lausunto taas sisälsi vain 21 sanaa. Etätyön lisääntymistä heijastelivat lausunnot, joista tuore tilakuvaus (status) puuttui. Opin myös, miten tärkeää on lausuntoa laativan, hoitavan lääkärin objektiivisuuden säilyttäminen. Uskon, että työterveyslääkärin työ on jatkossa entistäkin mielekkäämpää, kun ymmärrän ammatillista kuntoutusta, etuisuuksien myöntö- ja hylkyperusteita sekä eläkeyhtiön toimintaa.
Vakuutusyhtiön näkökulma
Ajatus työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkäreiden kouluttamisesta vakuutusyhtiössä ei ole uusi, mutta aika oli nyt kypsä sen toteuttamiseksi. Vastaavaa kokeiltiin muutama vuosi sitten ainakin Kelassa, mutta kokemuksia ei ole julkaistu.
Erikoistumisjakso aloitetaan kattavalla perehdytyksellä, jossa vakuutuslääketieteen lisäksi paneudutaan finanssialan tietosuojaan, turvallisuuteen ja rahanpesun estämiseen. Varsinainen vakuutuslääketieteellinen arviointi opetellaan ensin yhdessä tehden ja sitten matalalla konsultaatiokynnyksellä. Työeläkelaitoksessa arvioidaan työkykyä ja ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia, joten jakson tavoitteita ajatellen työn sisältö on erikoistujalle oiva. Lääkinnällisen kuntoutuksen ja muiden kuntoutustahojen asiat opiskellaan teemakoulutusten ja kirjallisuuden avulla. Työtapaamme Ilmarisessa kuuluu muutoinkin keskinäinen konsultointi, joten erikoistuvan lääkärin kysymykset ja konsultaatiotunnit ovat luonteva osa päivittäistä työskentelyä.
Ohjaajalle erikoistuvan lääkärin kanssa työskentely on palkitsevaa. He ovat tiedonjanoisia, kysyvät aktiivisesti ja oppivat nopeasti. Kouluttajalääkärin tulee miettiä sanansa tarkkaan, jotta asia tulee oikein ymmärretyksi. Yllätyksiäkin tuli. Olemme pitäneet tietojärjestelmäämme kankeana ja vaikeasti omaksuttavana, mutta erikoistuvan nopea oppiminen antoi aiheen epäillä, onko kankeus tietojärjestelmässä vai sen käyttäjissä.
Yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa on ollut sujuvaa, mutta vaatinut toki aikaa ja paneutumista. Meiltä edellytettiin varsin tarkkaa selvitystä siitä, miten työnkuva meillä vastaa erikoistumisjakson tavoitteisiin. Onneksi oppimistavoitteet löytyvät selkeästi Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston sivuilta ja opintosuunnitelmasta, jolloin suunniteltua erikoistujan työnkuvaa oli helppo peilata niihin.
Nyt alkanut pilotti on mielenkiintoinen ja antoisa, mutta hyvin toteutettuna vaativa. Saamme levitettyä vakuutuslääketieteen ilosanomaa kentälle ja kollegoiden arkeen. Työterveydessä tarvitaan kuntoutusosaamista sekä laadukkaiden lääkärinlausuntojen laatijoita. Tämä on myös erinomainen mahdollisuus rekrytoida tulevaisuuden kollegoita alalle.
Ajatuksia yliopiston suunnalta
Kerrataan aluksi työkyvyn arviointi- ja kuntoutusjakson osaamistavoitteet: "Jakson suoritettuaan erikoistuva hallitsee keskeiset työkyvyn arvioinnin ja tukemisen menetelmät, näihin liittyvät lait ja säädökset ja moniammatillisen toiminnan. Hän tuntee ja ymmärtää ammatillisen, lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen teoreettista tietopohjaa, hallitsee niiden palveluprosessit ja moniammatillisen toiminnan. Hän osaa tukea työ- ja työllistymiskykyä kuntoutuksen keinoin oikea-aikaisesti. Hän osaa laatia työ- ja toimintakykyyn ja kuntoutukseen liittyvät vaativat lausunnot."
Työterveyden erikoistumisopintojen pitkittymisestä on pitkään kannettu huolta. Syitä on monia, mutta yksi tunnistetuista on ollut vaikeus löytää paikkaa työkyvyn arviointi- ja kuntoutusjakson suorittamiseen. Kuntoutus on alana murroksessa, ja kun perinteinen laitoskuntoutus on antanut tilaa muille kuntoutusmuodoille, ovat sopivat erikoistumispaikat kuntoutuslaitoksissa hävinneet.
Tilannetta on pyritty korjaamaan etsimällä uusia tapoja suorittaa jakso. Moni työterveyshuollon palveluntuottaja on rakentanut erikoistujille mahdollisuuden olla puoli vuotta työkyvynarviointitiimissä. Lisäksi psykiatrian ja fysiatrian kuntoutuspoliklinikoille on päässyt palvelua suorittamaan. Uudemmista avauksista voi mainita päihdekuntoutuksen palvelut kolmannella sektorilla. Näistä huolimatta osalle ei ole löytynyt hyviä koulutuspaikkoja riittävän nopeasti ja kohtuullisen matkan päässä. Innovatiivisille avauksille on tilaa ja tarvetta.
Koska hyvien koulutuspaikkojen löytäminen ei ole helppoa, oli luontevaa lähteä pilotoimaan tässä esitettyä uutta vaihtoehtoa. Yliopistona olemme kuitenkin hyvin tarkkoja, että opetussuunnitelmassa asetetut oppimistavoitteet toteutuvat ja erikoistuva saa tasokasta ohjausta ja monipuolisen työnkuvan. Olemmehan niistä vastuussa yhdessä koulutuspaikan ja kouluttajien kanssa. Siksi edellytimme Ilmariselta kattavaa selvitystä tulevien erikoistuvien työnkuvasta, ohjauksesta ja koulutuksesta. Iloksemme saimme perusteellisen kirjallisen suunnitelman, jossa saimme vastaukset jaksolle asetettuihin vaatimuksiin. Kun vielä huomasimme, että koulutuksesta siellä vastaisivat meille entuudestaan tutut, kokeneet kouluttajalääkärit, oli helppo lähteä mukaan. Kahden vuoden pilotin aikana saamme hyvää kokemusta, miten tämä palvelee erikoistuvien ja alamme tarpeita.
Lopuksi
Kokemukset pilottihankkeesta ovat kovin myönteisiä kaikkien näkökulmasta. Niin yliopisto, vakuutusyhtiö kun erikoistuva lääkärikin ovat pilottijaksoon tyytyväisiä. Varsinainen win–win–win- tilanne. Haastamme muutkin vakuutusyhtiöt tarjoamaan erikoistujille töitä ja näköalapaikkoja vakuutuslääketieteeseen.
LL, yleislääketieteen erikoislääkäri,
työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri, Ilmarinen
tuulia.isoviita@tasma.fi
Kari Mäkelä
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
asiantuntijalääkäri, Ilmarinen
kari.makela@ilmarinen.fi
Heidi Furu
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
kliininen opettaja, Helsingin yliopisto
johtava asiantuntija, Ilmarinen
heidi.furu@helsinki.fi
Kari Reijula
Työterveyden professori, varadekaani,
Helsingin yliopisto
kari.reijula@helsinki.fi
