Ammatillisen kuntoutuksen uudet tuulet
Työeläkekuntoutus luo nahkaansa ja etsii uusia tapoja tukea kuntoutujia. Jatkossa työeläkekuntoutusta saa aiempaa harvempi ja todennäköisesti tilanteiltaan haastavampi joukko työikäisiä. Mikä on muuttunut ja muuttuu työeläkelaitosten ammatillisessa kuntoutuksessa?
Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus on ollut viime ajat pyörityksessä, joka on auttanut tomuttamaan vanhoja tapoja. Ammatillista kuntoutusta on kritisoitu vaikuttavuusnäytön puutteesta ja erityisesti omalle työpaikalle suuntautuvien työkokeilujen tukemisesta. Tavoite painottaa varhaisempaa työkyvyn tukea on johtanut siihen, että työeläkekuntoutuksella on tuettu työhönpaluutilanteita silloinkin, kun työkyvyttömyyden uhka eläketasoisesti ei ole ollut todennäköinen.
Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta koskeva tutkimustieto on niukkaa, ja se vähä viittaa siihen, että erityisesti lyhyillä työpaikkakuntoutuksilla ei ole näyttöä työelämässä pysymisen tukemisesta pitkällä aikavälillä. Erityisen ongelmallista on, jos omalla työpaikalla tehtävän työkokeilun turvin työtä muokataan tilapäisesti, mutta työkokeilun jälkeen työntekijä palaa likimain entisiin tehtäviinsä. Tällaisella kuntoutuksella on vaikea vähentää työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa, ja silti tätä näkee tapahtuvan.
Perusasiat kuntoon
Palautetaan ensin mieleen perusasioita ammatillisesta kuntoutuksesta. Ammatillinen kuntoutus on ensisijaista työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden, ja eläkelaitoksen tulee aina arvioida ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet myös eläkehakemuksen yhteydessä. Työeläkekuntoutus (työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus) on tarkoitettu työelämään kiinnittyneille työikäisille, joilla on sairauden vuoksi uhka työkyvyttömyydelle (uhka saada eläkelakien mukainen työkyvyttömyysetuus) lähivuosina (seuraavien noin viiden vuoden aikana). Työeläkekuntoutuksella tulee voida vähentää työkyvyttömyyden uhkaa ja säästää eläkemenoa (myöhentää tai estää eläköityminen).
Ammatillisen kuntoutuksen hakuun tarvitaan henkilön oma hakemus ja lääkärin B-lausunto. Jos kuntoutuksen juridiset ja lääketieteelliset kriteerit täyttyvät, annetaan ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätös, joka on voimassa kymmenen kuukautta.
Se, millaisia kuntoutustoimia tuetaan, riippuu yksilöllisestä tilanteesta. Suunnitelma ammatillisen kuntoutuksen keinoista hyväksytetään erikseen, ja vaikka ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätös olisikin annettu, voi olla, että eläkelaitos hylkää suunnitelman, jos se katsotaan epätarkoituksenmukaiseksi. Jos kuntoutus suuntautuu oman työpaikan ulkopuolelle, voidaan kuntoutujalle tarjota avuksi kuntoutuskumppani, joka auttaa suunnitelman teossa ja seurannassa. Työpaikkakuntoutuksissa (työkokeilu omalle työpaikalle) suunnittelu ja seuranta tapahtuu työterveysyhteistyössä.
Muuttuneet kriteerit
Työeläkekuntoutuksen juridisia kriteereitä tarkistettiin vuoden 2023 alusta siten, että ansioita tulee edeltävän 5 kalenterivuoden ajalta olla yhteensä 39 157,84 euroa (v. 2023 tasossa) ja hakijalla tulee olla vakuutettuja työansioita viimeisen 36 kuukauden aikana tai hakija on hoitanut alle 3-vuotiasta lastaan. Entiseen tapaan ikä tulee olla alle alimman vanhuuseläkeiän ja kuntoutuksen oikeutta ei saa olla liikenne- tai tapaturmavakuutuksen kautta. Lääketieteelliset kriteerit ovat säilyneet ennallaan, mutta niiden tulkintaa työeläkelaitoksissa on terävöitetty.
Työeläkekuntoutuksen oikeus voidaan antaa juridisten edellytysten täyttyessä, kun hakijalla on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa todennäköisen uhan työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina. Sen lisäksi työkyvyttömyyden uhkaa tulee voida siirtää tai estää ammatillisella kuntoutuksella. Jos aiempina vuosina työkokeilu on ollut pitkän poissaolon jälkeen työhönpaluun "drug of choice" ainakin joillakin työpaikoilla, jatkossa osasairauspäiväraha on omaan työhön palatessa aina ensilinjan vaihtoehto.
Työeläkekuntoutuksen kriteeri työkyvyttömyyseläkkeen uhasta lähivuosina on tiukka, kun muistetaan, että työkykyä arvioidaan työeläkelaissa yleisesti – mihin tahansa työhön eikä vain hakijan omaan työhön. Iän karttuessa painotetaan ammatillista arviota, mutta varsinkin nuorempien hakijoiden kohdalla arvioidaan uhkaa yleisemmin kuin omaan työhön. Pienen liennytyksen arviointiin tuo se, että eläkkeen uhaksi riittää myös osakuntoutustuen uhka eikä pysyvän täyden eläkkeen uhkaa edellytetä.
Kuka saa työeläkekuntoutusta
Työeläkekuntoutusta saa jatkossa entistä harvempi. Työterveyshuollon on edullista osata kertoa tästä muutoksesta myös työkykyneuvotteluissa ja pyrkiä hakemaan suoraan oikeaa etuutta. Työterveyshuollon päätöksellä tehtävä työkokeilu on oikea ratkaisu varhaisen vaiheen työkykyongelmiin, kun halutaan kokeilla uusia tai muokattuja työtehtäviä, ja osasairauspäiväraha palvelee työajan vähentämisessä omaan työhön palatessa.
Yksi pohdintaa vaativa ryhmä ovat nuoret väärällä alalla. Aiemmin on kuntoutettu jossain määrin nuoriakin työntekijöitä, joiden on todettu päätyneen terveydentilalleen epäsopiviin töihin. Sama on koskenut esimerkiksi epilepsian vuoksi ajokorttinsa menettäneitä ammattikuskeja. Jos sairaus ei aiheuta yleistä työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa, ei tämä ole työeläkekuntoutuksen oikeaa käyttöä. Sosiaalialan asiantuntijoita kannattaa hyödyntää entistä herkemmin näissä tilanteissa, sillä työkykyvalmentajat tuntevat lääkäreitä paremmin muut saatavilla olevat tuet uuden koulutuksen hankkimiseen. Ammatillinen kuntoutus on luonnollisesti houkutteleva vaihtoehto opiskella uusi ala, sillä mikään muu tukimuoto ei ole taloudellisesti yhtä avokätinen. Nuoren työntekijän ei ehkä kuitenkaan ole kohtuutonta opiskella uutta ammattia tavanomaisten tukimuotojen kautta kuten moni itseään pidempään etsiväkin joutuu tekemään. Hallituksen uudet suunnitelmat koskien vuorotteluvapaata ja aikuiskoulutustukea tosin vaikeuttavat näitä reittejä, mikä on osaamisen kehittämisen näkökulmasta sääli.
Jatkossa työeläkekuntoutus keskittyy niille työntekijöille, joilla on niin vaikea sairaus, että sen perusteella voisi lähivuosina tulla myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke. Eläkelaitoksiin tulevissa hakemuksissa painottuu aiempaa enemmän mielenterveyden häiriöt, ja näiden osuus myös kuntoutushakemuksista kasvaa. Kuntoutus painottunee vanhempiin ikäryhmiin, ja keskimäärin kuntoutujat saattavat olla aiempaa sairaampia ja tilanteet monimutkaisempia. Tämä haastaa työeläkelaitoksia pohtimaan entistä enemmän, miten varmistaa kuntoutuksen vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus.
Uudet, paremmat tavat kuntouttaa?
Itse näen, että erityisesti mielenterveyden häiriöistä kärsivät kuntoutujat tarvitsevat erilaista otetta kuntoutukseen. Oikein mitoitettu ja mielekkyyttä tarjoava työ on usein itsessään toipumista tukeva elementti mahdollistamalla onnistumisen kokemukset ja tuomalla rytmiä sekä sosiaalisia kohtaamisia arkeen. Olisi keskeistä, että työeläkekuntoutus mahdollistaisi kiinnittymisen työelämään jo toipumisvaiheessa.
Uusi avaus ammatillisen kuntoutuksen saralla Suomessa on IPS-kuntoutus (individual placement and support), joka on ansaitusti herättänyt kiinnostusta. Toimintamallia pilotoidaan tällä hetkellä ainakin THL:n sekä Varman ja Spring Housen toimesta. THL koordinoi hanketta, jossa painopiste on erityisen vaikeissa psykiatrisissa sairauksissa, kuten psykoosisairauksissa. Varman pilotissa kohderyhmänä on mielenterveyden häiriöistä kärsivät ja tulokset ovat toistaiseksi olleet hyvin rohkaisevia. Verrattuna tavanomaisen ammatillisen kuntoutuksen piirissä olleisiin kuntoutujiin työllistyminen on ollut parempaa. IPS-pilotissa mukana olleista 64 prosenttia oli työllistynyt palkkatyöhön verrattuna kontrolliryhmän 38 prosenttiin. THL:n pilottien tulokset ovat samansuuntaisia.
IPS-kuntoutuksen perusajatus on se, että kuntoutujalle etsitään mahdollisimman nopeasti osaamista ja kiinnostustaan vastaava palkkatyö, johon kuntoutuja siirtyy jo varhain, ja työssävalmentaja jatkaa kulkemista kuntoutujan rinnalla, tarvittaessa työyhteisöäkin tukien. Työtapa on raskaampi verrattuna tavanomaiseen ammatilliseen kuntoutukseen ja sitoo enemmän resursseja sekä tuo kustannuksia. Sen vuoksi onkin jatkossa keskeistä tunnistaa ne kuntoutujat, jotka tarvitsevat näin intensiivistä tukea.
LT, asiantuntijalääkäri
Työeläkevakuutusyhtiö Varma
tiia.reho@varma.fi
Kirjallisuutta
- Leinonen T, Viikari-Juntura E, Husgafvel-Pursiainen K, ym. The effectiveness of vocational rehabilitation on work participation: a propensity score matched analysis using nationwide register data. Scand J Work Environ Health 2019;45(6):651-660
- https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/ips-sijoita-ja-valmenna-kehittamishanke «https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/ips-sijoita-ja-valmenna-kehittamishanke»1
- https://www.varma.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-artikkelit/uutiset/2023-q2/tyoelakekuntoutuksen-ips-pilotin-myonteinen-kehitys-jatkuu–64-prosenttia-kuntoutujista-on-tyollistynyt-palkkatyohon/ «https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/ips-sijoita-ja-valmenna-kehittamishanke»1