Työkyvyttömyyseläke-etuutta koskeva B-lausunto – muista lait ja asiantuntijuutesi
Roolisi lääkärinä työkyvyttömyyseläkettä hakevan henkilön B-lausunnon kirjoittajana on merkittävä, sillä se on hänen tärkein dokumenttinsa osana hakemusta. Hoitavan lääkärin on tärkeä osata informoida potilasta myös työeläkejärjestelmän periaatteista.
Yksityisellä sektorilla työeläkejärjestelmässä on käytössä yleinen työkyvyttömyyden määritelmä. Siinä työkykyä arvioidaan kaikkeen työhön, joka kohtuudella on hankittavissa. Yli 60-vuotiailla hakijoilla sovelletaan sektorista riippumatta pääsääntöisesti ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää huomioiden sairauden lisäksi ansiotyöuran pituus ja työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus ikääntymiseen liittyen. Julkisella sektorilla yleistä työkyvyttömyyden käsitettä sovelletaan, kun työkyvyttömyys on alkanut palvelussuhteen päättymisen jälkeen, mutta palvelussuhteen aikana käytössä on ammatillinen työkyvyttömyys. Tällöin arvioidaan, onko hakija työkyvytön omaan työhönsä sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan.
Työkyvyttömyyttä arvioitaessa yksi keskeinen käsite on eläketapahtuma. Hakijalla täytyy olla sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva toimintakyvyn muutos, joka vaikuttaa hänen työkykyynsä. Eli jos hakija on pystynyt tähän asti hankkimaan elantonsa sairauden aiheuttamista rajoitteista huolimatta, pitää sairauden vaikeutua tai tulla uusi toimintakykyä heikentävä sairaus, jotta hän muuttuisi työkyvyttömäksi tai osatyökyvyttömästä täysin työkyvyttömäksi. Hoitavan lääkärin ei tarvitse osata määrittää, onko eläketapahtumaa vai ei, vaan sen määrittää vakuutuslääkäri. Kun kyseessä on sairaus, vika tai vamma, joka on vaikuttanut toimintakykyyn jo lapsuudesta/nuoruudesta alkaen ja ansiotyössä oloaika on jäänyt vähäiseksi tai sitä ei ole lainkaan (työeläkettä ei ole kertynyt), on henkilöllä mahdollisuus saada kansaneläkelakiin perustuen kuntoutustukea tai kansaneläkettä. Kelan ja työeläkevakuuttajan asiantuntijat neuvovat hakijaa oikealle taholle tarvittaessa.
Usein kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä haetaan sairauspäivärahakauden päättyessä, jolloin työeläke-etuus alkaa ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Sairauspäivärahaoikeutta arvioitaessa arvioidaan työkykyä omaan työhön. Kun sairauspäivärahakausi päättyy 300 päivän kohdalla ja jatkoarvio koskeekin oikeutta eläkkeeseen, muuttuu arvio yksityisellä sektorilla yleiseksi työkyvyn arvioksi. Tämä on iso ero, joka on sekä hakijan että lausuntoa tekevän lääkärin tärkeä hahmottaa varhaisessa vaiheessa. Tämän ymmärtäminen voi lisätä sekä etuuden hakijan ymmärrystä työkyvyttömyyseläkkeen hylkäämisestä että motivaatiota hoitoon ja kuntoutukseen.
Haettavat työkyvyttömyysetuudet ja ratkaisut
Työkyvyttömyyseläke-etuuksia on työeläkejärjestelmässä neljä (taulukko 1 «»1). Etuuden myöntöperusteeseen vaikuttavat ratkaisevasti sairauden vaikeusaste ja ennuste hoitojen ja kuntoutuksen vaikutusmahdollisuudesta. Ratkaisun yhteydessä huomioidaan myös hakijan ikä ja työuran pituus, näillä on vaikutusta erityisesti työuran loppupuolella vanhuuseläkeiän lähestyessä.
Suositeltava lähestymistapa lausunnossa
Potilaan työkyvyttömyyttä koskevassa arviossa ja lausunnossa tarvitaan tietoa anamneesin ja nykytilan osalta. Ensin on keskeistä hahmottaa aikaisempi työkykyyn vaikuttava sairaushistoria ja vaiheet (tutkiminen, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus) sekä niiden vaikutus toimintakyvylle. Toiseksi tarvitaan tietoa sairauden nykytilanteesta liittyen tehtyihin tutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen sekä niiden vaikutuksesta ajankohtaiseen toiminta- ja työkykyyn, joita on hyvä verrata myös aikuisiän parhaaseen toimintakykyyn. Mikäli käytät muiden asiantuntijoiden tekstiä, kirjaa selkeästi päivämäärä ja tekijä. Tutkimushavainnoissa olennaista on keskittyä työkykyyn vaikuttavien sairauksien statukseen ja tutkimustuloksiin. Etävastaanoton lisääntymisestä huolimatta kliinisellä statuksella on tärkeä rooli työkyvyttömyyseläkeratkaisuja tehtäessä. Erota aina selvästi, mikä on potilaan kertomaa, mikä ammattilaisen tekemä objektiivinen löydös. Vaikka potilaan oma arvio ennakoikin työkyvyttömyyttä, työkyvyttömyyden arvioinnissa ei pidä luottaa vain siihen. Tärkeää on lääkärinä kuvata, mitkä ovat rajoitteet ja mihin toiminta- ja työkykyä on jäljellä.
Hoito- ja kuntoutussuunnitelma lausunnossa keskeistä
Hoito- ja kuntoutussuunnitelman perusteella arvioidaan työkyvyttömyyden kestoa. Pysyviä ratkaisuja tehdään yleensä vasta, kun asianmukaiset hoidot ja kuntoutus on läpikäyty. On tärkeää kuvata suunniteltu hoito ja lääkinnällinen kuntoutus aikatauluineen, tavoitteineen ja odotettavissa olevine tuloksineen. Jos sosiaalialan asiantuntija on tavannut potilaan, on kopio käynnistä hyödyksi B-lausunnossa.
Kun työeläkevakuuttaja arvioi työkyvyttömyyseläke-etuutta, otetaan aina samalla kantaa ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksiin – pohditaan, syntyykö työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa ja onko ammatillinen kuntoutus tarkoituksenmukaista ja ajankohtaista. Ammatillisen kuntoutuksen ajankohtaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta pystytään arvioimaan paremmin, kun hoitava lääkäri ottaa myös kantaa ammatillisen kuntoutuksen vaikutusmahdollisuuksista työ- ja toimintakyvyn säilymiseen tai palauttamiseen.
Entä jos näkemyksesi työkyvystä eroaa potilaan näkemyksestä?
Lääkärin velvollisuus on laatia lausunto työkyvyttömyyseläkkeen hakemista varten, vaikka potilaan ja hoitavan lääkärin näkemys työkyvystä eroaisi. Lääkärin tulee kirjoittaa lausunto aina todettuihin faktoihin perustuen. Lääkärin asiantuntijarooliin perustuva arvio on potilaan etu myös silloin, kun lopputulos ei häntä miellytä. Työkyvyttömyyden kriteerit ja periaatteet kannattaa avata myös potilaalle ja kertoa, että pitkäaikaisia ratkaisuja tehdään vasta asianmukaisen hoidon ja kuntoutuksen jälkeen. Tilanne voi lopulta olla esimerkiksi sellainen, että hakija on työkyvytön omaan työhön mutta ei kaikkeen työhön. On huomioitava, että työkyvyttömyyseläkepäätös on juridinen päätös ja työeläkevakuuttaja tekee päätöksen riippumattomana tahona.
Jos hakija saa hylkäävän päätöksen, vaikka olet hoitavana lääkärinä työkyvyttömyyttä puoltanut, älä ota sitä henkilökohtaisesti. Voit pyytää potilaalta työeläkevakuuttajan päätöksen nähtäväksi. Mieti, onko kaikki näyttö toimitettu ja tarvittavat selvitykset tehty (taulukko 2 «»2). Etuutta kannattaa hakea uudestaan siinä vaiheessa, kun käytettävissä on uusia tutkimustuloksia, löydöksiä tai hakijalle on kehittynyt uusi työkykyyn vaikuttava sairaus.
Lopuksi
Yhteenvetona voidaan todeta, että työkyvyttömyysetuuteen liittyvässä lausunnossa hoitavan lääkärin tehtävä on kuvata loogisesti potilaan terveystilanne sekä sairauden aiheuttama muutos työ- ja toimintakykyyn mahdollisimman tarkasti. Haettavan etuuden juridisia ja lääketieteellisiä perusteita arvioi etuuden myöntävä laitos päätöksessään. On hyvä, jos lääkäri informoi potilasta näistä periaatteista. Hoitavan lääkärin ymmärrys ja luottamus Suomen etuus- ja eläkejärjestelmää kohtaan välittyy yleensä myös potilaalle. Jatkamme juttusarjaa tosielämää mukailevilla tapausselostuksilla Työeläkeyhtiö Elon asiantuntijalääkärien toimesta.
Tiesitkö osakuntoutustuesta?
Pääsääntöisesti osakuntoutustukijakson tavoite on palata omaan työhön kokoaikaisesti. Tällaisessa tilanteessa työkyvyn parantuessa työaikaa voidaan nostaa osakuntoutustuen loppupuolella. Hakijan on hyvä olla eläkeyhtiöön yhteydessä tällaisesta suunnitelmasta ennen työajan nostoa, jotta asia on tiedossa työeläkeyhtiössä ansioiden lähtiessä nousuun ja eläkkeen ansiorajat tulee huomioitua. Ei siis tarvita työkokeilua ammatillisena kuntoutuksena.
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
mervi.viljamaa@elo.fi
Liisamari Krüger
LT, fysiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
liisamari.kruger@elo.fi
