Työuraeläke

Tilastotietoa

Työuraeläkkeestä on vuosina 2018– 2022 jätetty 1 059 hakemusta Eläketurvakeskuksesta saadun tiedon mukaan. Ilmariseen samana ajanjaksona jätetyistä 309 hakemuksesta 50 on naisten ja loput miesten tekemiä.

Työuraeläkkeitä on Eläketurvakeskuksesta saadun tiedon mukaan vuosina 2018–2022 myönnetty 358 (Ilmarisesta 98). Työuraeläkkeen hakemusmäärät ovat kasvaneet vuosittain odotetusti (taulukko 1 «»1).

Työuraeläkkeen sijasta on myönnetty 87 (34) vanhuuseläkettä, 93 (50) työkyvyttömyyseläkettä ja 40 (13) osatyökyvyttömyyseläkettä. Työuraeläkkeen hylkäyspäätöksiä on annettu 276 (89). Ilmarisessa oli maksussa 1.1.2023 yhteensä 30 työuraeläkettä. Kyseessä ei siis ole mikään suurten joukkojen etuus, eikä sitä odotettukaan.

Työuraeläkkeen kesto

Työuraeläkkeen alaikäraja on 63 vuotta, ja eläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi alimmassa vanhuuseläkeiässä. Vuonna 2018 eläkkeen kesto oli 3 kuukautta, kun alin vanhuuseläkeikä oli 63 vuotta 3 kuukautta. Alin vanhuuseläkeikä nousee joka vuosi 3 kuukaudella, ja vuonna 2023 eläkkeensaaja ehtii saada työuraeläkettä 1,5 vuoden ajan, kunnes eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.

Siirtymäajan jälkeen vuonna 2026 eläkkeensaaja ehtii nauttia työuraeläkkeestä enimmillään 2 vuotta, kun alin vanhuuseläkeikä on noussut 65 vuoteen. Tästä eteenpäin työuraeläkkeen alaikäraja nousee samassa tahdissa alimman vanhuuseläkeiän kanssa ja työuraeläkkeen enimmäiskesto on siirtymäajan jälkeen 2 vuotta. Tämä saattaa olla yhtenä syynä työuraeläkkeeseen suosion vähyyteen.

Oikeus työuraeläkkeeseen

Työuraeläkkeeseen on oikeus, jos

• hakija on vähintään 63-vuotias eikä ole täyttänyt vielä alinta vanhuuseläkeikää,
• hakija ei ole muulla eläkkeellä (osittainen varhennettu vanhuuseläke ei vaikuta)
• hakijan työkyky on heikentynyt pysyvästi sairauden tai vamman takia
• hakija on tehnyt koko työuransa aikana vähintään 38 vuotta sellaista päätoimista (kokoaikaista) työtä, joka on ollut kuluneisuutta ja rasittuneisuutta aiheuttavaa ja
• viimeisen päätoimisen rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työskentelyn muuttumisesta tai päättymisestä ei ole kulunut enempää kuin 12 kuukautta ennen työuraeläkkeen alaikärajan täyttämistä.

Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava työ

Kun arvioidaan sitä, onko työ rasittuneisuutta tai kuluneisuutta aiheuttavaa, täytyy vähintään yhden seuraavista kriteereistä täyttyä. Työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus arvioidaan objektiivisesti kenen tahansa tekemänä työnä, riippumatta hakijan työkyvystä. Laissa tai soveltamisohjeissa ei ole erikseen lueteltu ammatteja, joista työuraeläkkeen voi saada.

Työ on merkittävässä määrin sisältänyt yhtä tai useampaa seuraavista tekijöistä:

1. Suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä
2. Hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakasta kuormittumista
3. Kuormittavia ja hankalia työasentoja
4. Voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä tai liikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa
5. Työskentelyä erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä
6. Työskentelyä jatkuvaa varuillaanoloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski taikka ilmeinen väkivallan uhka.

Arvioitaessa, sisältääkö työ merkittävässä määrin yhtä tai useampaa kohdissa 1–6 mainittua tekijää, rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävänä tekijänä otetaan huomioon

1. työn poikkeukselliset fysikaaliset tekijät
2. kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö
3. toistuvaa yötyötä sisältävä tai muutoin kuormittava vuorotyö sekä
4. toistuvat pitkät työvuorot
5. yrittäjillä ympärivuorokautinen kuormittava sidonnaisuus tuotantoeläimiin.

Pelkkä lisätekijä ei oikeuta työuraeläkkeeseen. Ensimmäiset neljä kriteeriä kuvaavat fyysisiä rasittavuustekijöitä ja kaksi viimeistä henkisiä rasittavuustekijöitä. Työuraeläkkeen myöntämisen kriteerit ovat hyvinkin tiukkoja, kuten huomataan eri kriteerien tekstien kuvauksista: suurta lihasvoimaa, pitkäkestoisesti kuormittavia, erityisen voimakasta, suurta nopeutta, toistuvia työliikkeitä, erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta sekä erityistä tarkkaavaisuutta.

Työuraeläkkeen käsittely

Työuraeläkkeen käsittelyyn tarvitaan seuraavat asiakirjat:

• työuraeläkehakemus, jossa hakija itse kuvaa työhistoriaansa ja
• työterveyslääkärin B-lausunto, jossa lääkäri ottaa kantaa niin terveydentilaan kuin työuran rasittuneisuuteen ja
• työnantajan täyttämä kuvaus hakijan työstä ja työolosuhteista.

Hakijalle ja työnantajalle tulee usein yllätyksenä, että jokaisen työuraeläkehakemuksen yhteydessä tutkitaan myös hakijan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen ja osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Jos työuraeläkehakemus hylätään, tutkitaan lisäksi hakijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Näillä asioilla voi olla olennainen merkitys sekä hakijalle että työnantajalle. Hallintolaissa viranomaiselle on asetettu neuvontavelvollisuus, jonka mukaan viranomaisen on neuvottava etuuden hakijaa, jos asian käsittelemiseksi toimitettujen selvitysten perusteella hänelle voidaan myöntää haettua parempi etuus. Mahdollinen työkyvyttömyyseläke on määrältään suurempi kuin työuraeläke, koska työkyvyttömyyseläkkeeseen lasketaan mukaan niin sanottu tuleva aika eli eläkekarttuma eläketapahtumavuoden alusta alimpaan vanhuuseläkeikään. Vastaavasti osatyökyvyttömyyseläke saattaa olla hakijan omasta mielestä hänelle parempi tai sopivampi etuus, koska hän saa ansaita osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla enemmän kuin työuraeläkkeen rinnalla, vaikka osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä onkin pienempi. Työnantajan näkökulmasta työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen saattaa nostaa työeläkemaksuja maksuluokkavaikutuksen johdosta.

Lääkärinlausunnon laatiminen

Työuraeläkkeen hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto, jonka tulee sisältää riittävät tiedot hakijan työkykyyn vaikuttavista sairauksista. Terveydentilan kuvauksessa on aina työkyvyttömyysetuuksia haettaessa tärkeä esittää työkykyyn vaikuttavien sairauksien historia tiiviisti, tutkimuksin todetut sairauslöydökset ja miten kyseisiin diagnooseihin on päädytty (ICD-kriteerit), lääkärin tutkimukseen perustuva ajankohtainen tilakuvaus (status), toimintakykykuvaus sekä niiden perusteella laadittu arvio hakijan mahdollisuuksista jatkaa työssä terveydentilansa perusteella. Työuraeläkkeen liitteeksi laaditussa lääkärinlausunnossa ei muista tilanteista poiketen edellytetä kuntoutussuunnitelmaa, joka sairauspäivärahan tai kuntoutustuen hakemuksen liitteeksi laadituissa lääkärinlausunnoissa on hyvin tärkeä osa lausuntoa.

Työuraeläkettä varten kirjoitetussa lääkärinlausunnossa on keskeistä työuran aikaisten työtehtävien kuvaus laissa mainittujen työn kuormittavuustekijöiden kannalta. Lausunnossa tulee kiinnittää huomiota siihen, kuinka rasittavaa ja kuluttavaa työ on kenen tahansa työntekijän tekemänä työnä, ja vastaavasti, mitä edellytyksiä työ asettaa työntekijän työkyvylle riippumatta siitä, kuka kyseistä työtä tekee. Lisäksi tulee kuvata työn sisältöä riittävästi, esimerkiksi prosessityöntekijän työstä tulee kuvata myös valvomotyön ja muiden töiden osuus työajasta ja kuljetusammateissa tarvitaan ajoneuvon kuvaus (esimerkiksi yhdistelmäajoneuvo, kuorma-auto, säiliöauto, pakettiauto), miten lastaus ja purku tehdään ja miten ajankäyttö jakautuu näiden töiden kesken.

Työuraeläkkeen sudenkuopat

Työuraeläkehakemuksia on hylätty eniten syyllä "ei rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työskentelyä vähintään 38 vuotta". Valtaosalla hakijoista vähintään 38 vuoden työuran pituus täyttyy. Sen sijaan suurella osalla ei täyty vaatimus vähintään 38 vuoden työurasta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä.

Monessa hakemuksessa hakija on työuran loppuvaiheessa siirtynyt kevennettyyn tai osa-aikaiseen työhön. Osa-aikatyön tai kevennetyn työn ei katsota olevan rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä. Työuraeläkkeelle pitää jäädä rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavasta työstä tai sen päättymisestä ei saa olla kulunut aikaa enempää kuin 12 kuukautta ennen työuraeläkkeen alaikärajan täyttämistä. Jos tuo 12 kuukauden aika ylittyy, on työuraeläkeoikeus menetetty, vaikka muuten hakijalta löytyisi 38 vuoden työhistoria rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä.

Lopuksi

Työuraeläkkeen terveydentilaedellytykset ovat varsin kevyet, mutta sellaiset kuitenkin on ja niiden tulee täyttyä, jotta työuraeläke voidaan myöntää. Työkyvyn tulee olla heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi, ja hakijan mahdollisuuksien jatkaa työssä tulee olla pysyvästi heikentyneet. Työuran tulee olla rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa vähintään 38 vuoden ajan, ja näiden työuran kuormitustekijöiden kuvaamiseen kannattaa työterveyslääkärin aikaansa käyttää tässä yhteydessä. Lisätietoja eläkkeistä löytyy kaikkien eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen nettisivuilta sekä työeläkelakipalvelusta (telp.fi).