Työterveyslääkäri

Tunnetko TEAKin?

Työterveyslääkäri
2023;41(3):28-30
Ville Suikkari, Mika Puustinen ja Jarmo Heikkinen

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK) on yksi Kelan järjestämä ammatillisen kuntoutuksen muoto. TEAK tarkoittaa työkokeilua, työhönvalmennusta tai niiden yhdistelmää. Artikkeli esittelee Kelan, kuntoutujan/asiakkaan, palveluntuottajan ja työterveyslääkärin näkökulmia tähän kuntoutukseen.

TEAKin kohderyhmä ovat työikäiset, joilla on vaikeuksia siirtyä työelämään. Esimerkiksi sairaudet, muut kuin terveyssyyt tai arjen hallinnan ongelmat voivat johdattaa palveluun piiriin.

Hakeutuminen

Asiakas täyttää Kelan ammatillisen kuntoutuksen hakemuslomakkeen (KU101) ja liittää mukaan lääkärin B-lausunnon, mikäli hakeutumisen syynä on sairauden alentama työkyky. Kuntoutuspäätöksen jälkeen asiakas voi hakea haluamalleen palveluntuottajalle, joita ovat muun muassa Coronaria, Live-säätiö sekä Honkalampi-säätiö. Palveluntuottaja voi järjestää aluksi kuntoutusselvityksen, jossa pienryhmissä osallistutaan luentoihin ja henkilökohtaisiin haastatteluihin. Lopuksi asiakkaan kanssa suunnitellaan sopivin väylä kohti työelämää. TEAK on yksi näistä väylistä – osa asiakkaista päätyy opiskelijaksi tai yrittäjäksi.

TEAKissa on tarjolla kolme linjaa: työkokeilu, työhönvalmennus sekä näiden yhdistelmä. Linja valitaan palveluntarjoajan, Kelan ja asiakkaan yhteistyönä. Asiakkaalle nimetään henkilökohtainen ohjaaja, joka tukee häntä myös mahdollisten työjaksojen aikana.

Työkokeilun ohjepituus on 3–6 kuukautta, mutta lopullinen pituus määrittyy asiakkaan tarpeen mukaisesti. Työviikon pituus kokeilussa on minimissään 18 tuntia (kolme kuuden tunnin päivää), mutta myös täyttä työaikaa voi asiakas tehdä. Kela maksaa asiakkaalle kuntoutuksen ajalta ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahaa. Työnantajalle ei työkokeilusta aiheudu mitään kuluja, ja asiakas on vakuutettu palveluntarjoajan puolesta (tapaturma- ja vahinkovakuutus). Varsinaista työsopimusta ei tehdä, vaan kyseessä on harjoittelusopimus, jolloin työn ajalta ei kerry eläkettä eikä lomia.

Työhönvalmennuksen kesto on puolestaan 3–21 kuukautta. Ohjaaja avustaa asiakasta löytämään työpaikkoja, työllistymään avoimilla työmarkkinoilla ja muodostamaan palkkatyösuhteen. Asiakas voi myös sijoittua yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi.

Näiden kahden väylän yhdistelmä alkaa työkokeilulla, ja jatkuu työhönvalmennuksena kestäen yhteensä 6–26 kuukautta.

Kokemusasiantuntijan näkemys

"Hakeuduin kuntoutukseen psykiatrini suosituksesta. Insinööriopinnot suoritettuani en kokenut olevani valmis täysipäiväiseen työskentelyyn. Kuntoutuspäätöksen saatuani aloitin Coronarian Joensuun yksikössä kuntoutusselvityksen merkeissä.

Ennen kuntoutukseen siirtymistä etsin tietoa ja muiden ihmisten kokemuksia palveluntarjoajista – suuri osa palautteesta oli negatiivista. Lähdin liikkeelle siis melko epävarmalla asenteella. Kuntoutusohjelman alettua kuitenkin huomasin, että henkilökunta oli asiallista ja osaavaa, ja myös muihin asiakkaisiin tutustuminen oli mukavaa. Osa luennoista sisälsi minulle melko itsestään selviä asioita, mutta opin myös paljon uutta muun muassa sosiaalivakuutuksesta.

Ensimmäisen työkokeilupaikkani onnistuin saamaan parin kuukauden jälkeen. Kuntoutusasiantuntijat suosittelivat minua hakeutumaan hankepohjaisiin työpaikkoihin, ja pääsin osaksi Digi2Market-hanketta Karelia-ammattikorkeakoululle oppimateriaalin suunnittelijaksi.

Sain työstäni hyvää palautetta, ja koin työtehtävät mielenkiintoiseksi. Suunnittelin Moodle-ympäristöön verkkokurssia, jolla voitiin tuoda hankkeessa saatua osaamista osaksi koulun tarjoamaa koulutusmateriaalia. Työkokeiluni kesti kolme kuukautta. Hankkeen työntekijät olisivat mielellään jatkaneet sopimustani, mutta jouduin muun kuin TEAKiin johtaneen syyn vuoksi sairauslomalle.

Sairauslomani jälkeen olin valmis palaamaan takaisin Coronarialle, ja aloittamaan uuden työkokeilupaikan etsimistä. COVID-epidemian vuoksi seuraavan paikan löytämiseen meni melkein vuosi. Sinä aikana lähetin arviolta 50 työhakemusta, joista vastauksia sain ehkä viiteen. Lopulta sain yhteyden Tuula Oksaseen Itä-Suomen yliopistosta, ja päädyimme työkokeiluun MYÖTE-hankkeessa.

Hankkeessa työskentely on ollut mukavaa. Työ on ollut toiveeni mukaisesti etätyöpainotteista Teams-kokouksineen. Työtehtäviini kuuluu muun muassa opetusmateriaalin tekstittämistä, käännöstöitä (suomesta englanniksi) sekä Virtuaaliyliopistossa työskentelyä suunnittelun ja toteutuksen merkeissä.

Olen ollut tyytyväinen siihen, mitä TEAK on minulle mahdollistanut. Vaikka työsopimukseni hankkeissa eivät johtaisikaan vakituiseksi työntekijäksi päätymiseen, saan hyvää työkokemusta ja kartutan osaamistani. Suosittelen TEAKiin tutustumista kaikille, jotka kokevat, että tulevaisuuden työkuviot ovat epävarmoja sairauden tai muun elämäntilanteen takia. TEAK ja sen kuntoutusselvitysjakso ovat hyvin matalan kynnyksen toimintaa kuntoutujalle."

Palveluntuottajan näkökulmaa

Työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen voidaan hakeutua useamman eri tahon kautta. Yleisesti TEAKissa aloittava asiakas on käynyt ammatillisen kuntoutusselvityksen, mistä hän on saanut jatkotoimenpiteenä yksilöllisen suosituksen sopivimmasta kuntoutusvaihtoehdosta (työkokeilu 60 pv, työhönvalmennus 60 tai työkokeilu + työhönvalmennus). Lähettävänä tahona voivat toimia TE-palvelut, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, vakuutusyhtiö tai jokin muu Kelan järjestämän kuntoutuksen muoto. Kuntoutusta haetaan Kelalta, ja päätös tehdään yleensä lähettävän tahon suositusten mukaisesti.

Joensuussa Coronarialla TEAKin aloittaa joka kolmas viikko 8–12 asiakasta. Kaikista aloittavista asiakkaista noin 95 prosenttia pääsee aloittamaan työkokeilun. Moni heistä haluaa ja pääsee kuntoutuksen aikana kokeilemaan työskentelyä useammissa työtehtävissä ja eri työnantajien palveluksessa. Kuntoutuspolku on yksilöllinen, jonka onnistumista määrittää asiakkaan työkyky,kiinnostuksen kohteet sekä aktiivisuus omien asioiden edistämisessä.

Joensuussa palvelun kautta työllistyy noin 40 prosenttia kuntoutukseen osallistuneista.

Valtakunnallisesti Coronarialla TEAKin käyneistä työllistyy noin kolmannes ja kuntoutuksen jälkeen koulutuksen aloittaa noin neljännes asiakkaista. Palvelun päättymisen jälkeen toteutetaan seurannat kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä.

Seurannoilla pyritään varmistamaan asiakkaalle tarvittava tuki työelämässä pysymiseen tai työllistymissuunnitelman toteuttamiseen.

Työterveyslääkärin näkökulmaa

Suuri osa Kelan järjestämästä ammatillisesta kuntoutuksesta (taulukko 1 «»1) on suunnattu henkilöille, jotka eivät ole vielä vakiintuneesti työelämässä eivätkä siis täytä työeläkekuntoutuksen ehtoja. Kohderyhmän ohella Kelan ammatillisen kuntoutuksen muodot, sisällöt ja tavoitteetkin voivat erota paljonkin työeläkevakuutusyhtiöiden järjestämästä ammatillisesta kuntoutuksesta. Työterveyslääkärin on hyvä tuntea eri kuntoutusmuodot, jotta voi ohjata henkilöä sopivan palvelun piiriin (neuvonta ja ohjaus) tai tarvittaessa tehdä osuvan B-lausunnon sinne hakemisen tueksi. Työterveyslääkäriä voi hämätä, että työkokeilua järjestää neljä eri tahoa erilaisin ehdoin ja järjestelyin: työeläkevakuutusyhtiöt, Kela, työterveyshuolto omalla päätöksellään ja TE-keskukset. Kelan TEAK on yksi hyvä mahdollisuus pysyvään työelämään.

Ville Suikkari
Tietotekniikan insinööri
ville.suikkari@uef.fi
Mika Puustinen
Opinto- ja uraohjaaja, KM
Ammatillinen kuntoutusohjaaja
mika.puustinen@coronaria.fi
Jarmo Heikkinen
Työterveyshuollon erikoislääkäri
kliininen opettaja
jarmo.k.heikkinen@uef.fi

Kirjallisuutta

  1. www.kela.fi/ammatillinenkuntoutus «https://www.kela.fi/ammatillinenkuntoutus»1
  2. https://www.coronaria.fi/kelan-kuntoutukset-ja-valmennukset/teak-tyollistymista-edistava-ammatillinen-kuntoutus/ «https://www.coronaria.fi/kelan-kuntoutukset-ja-valmennukset/teak-tyollistymista-edistava-ammatillinen-kuntoutus/»2
  3. https://www.keva.fi/henkiloasiakkaalle/kuntoutus/ «https://www.keva.fi/henkiloasiakkaalle/kuntoutus/»3