Ovatko kuolemaan johtaneet työtapaturmat lisääntyneet Suomessa 2022?

Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien historiaa

TVK:n tilastotietojen mukaan vuonna 2019 työpaikkatapaturmissa kuoli 22 ihmistä, vuonna 2020 19 ihmistä ja vuonna 2021 kuolemaan johtaneita tapauksia oli 13.

Vaikka pitkällä aikavälillä kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien määrä on laskenut selvästi, työpaikkakuolemien historia on synkkä. 1970-luvulla joka vuosi kuoli yli 100 työntekijää erilaisissa työtapaturmissa (vaihteluväli 138–194) (kuvaaja 1 «»1). Tuolloin eniten työpaikkakuolemia sattui korkeariskisillä aloilla (teollisuus, rakentaminen ja kuljetus). Trendi on onneksi ollut laskeva, ja 2010-luvulta tähän päivään asti vuosittain on sattunut noin 20 työpaikkakuolemaa (vaihteluväli 13–37) (kuvaaja 1 «»1). Edellä mainitut korkeariskiset alat ovat yhä niitä, joissa kuolemaan johtaneita työtapaturmia sattuu eniten.

Työpaikkakuolemien lukumäärän jyrkkää laskua selittää muun muassa se, että osa korkeariskisistä ammateista on joko poistunut kokonaan tai niiden luonne on muuttunut työmenetelmien, -välineiden ja automaation kehittymisen myötä. Myös tietoisuus työtapaturmista ja niiden ennaltaehkäisystä on lisääntynyt työpaikoilla (muun muassa Nolla tapaturmaa -foorumi). Nykytilanteessa työtapaturmat ovat oletettavasti jo sattuessaan lievempiä ja työkyvyttömyyden kesto on todennäköisesti lyhentynyt kuntoutuksen kehittymisen myötä. Työtapaturmien ehkäisyssä työsuojeluviranomaisilla, työnantajien työsuojelulla ja työntekijöillä itsellään on keskeinen rooli. Työtapaturmavakuutusyhtiöt ovat kehittäneet kokonaisvaltaista henkilöstöriskien hallintaa, millä on myös osansa positiivisessa työturvallisuuden kehityksessä.

Työtapaturmien lisäksi ammattitauteihin kuolee edelleen vajaat 100 henkilöä vuosittain. Ammattitautikuolemista 95 prosenttia on mineraalipölyjen aiheuttamia, ja näistä lähes kaikissa on ollut taustalla henkilön altistuminen asbestille. Lähes kaikki altistumiset ovat tapahtuneet 1960–1970-luvuilla.

Erityisesti liikenteessä tapahtuneet työtapaturmakuolematapaukset ovat vähentyneet merkittävästi. 1970–1980 luvulla työntekijöitä kuoli työliikenteessä jopa 30/vuosi. 2000-luvulla muutamina vuosina työntekijöitä ei ole kuollut lainkaan työliikenteessä. Tähän voi vaikuttaa myös autojen parantunut turvatekniikka. Vuoden 2022 kaikkien tieliikennekuolemien määrä (118 kpl) oli ennätysvähäinen verrattuna koko 2000-lukuun (yli 200/vuosi). Osasyynä vähentyneisiin liikenneonnettomuuksiin voi olla korona-aikana lisääntynyt etätyö, jonka myötä työmatkaliikenne on vähentynyt.

Työterveyden rooli

Yksi tärkeä tekijä kuolemaan johtaneiden työtapaturmien ja työliikennetapaturmien vähenemiseen voi olla työterveyden aktiivinen rooli työntekijöiden terveystarkastuksissa, työkyvyn seurannassa ja arvioinnissa sekä sairaanhoidossa. Ammattikuljettajien ajokorttitarkastuksia tehdään paljon työterveyshuolloissa. Työturvallisuudesta huolehtiminen on yksi tärkeä osa työterveysyhteistyötä.

On hyvä huomata, että työterveys ei aina saa tietoa yrityksen vakavistakaan työtapaturmista. Näin voi käydä, jos työntekijää on hoidettu muualla kuin työterveyspalveluita tuottavassa hoitolaitoksessa ja jos yritys ei aktiivisesti välitä tietoa työterveyteen. Jos yritys on työtapaturmariskialalla (esimerkiksi rakennusala) tai työtapaturmaluvut ovat korkeita, on tärkeää tehdä yhteistyötä työtapaturmavakuutusyhtiön kanssa yritystasolla. Vakava työtapaturma pitäisi aina käydä läpi yhdessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa ja pohtia, miten työn turvallisuutta voisi parantaa jatkossa. Yksittäisessä työtapaturmaepäilyssä E-lausunto työtapaturmavakuutusyhtiölle on tietysti tuttua työterveyshuollolle.

Yhteenveto

Työtapaturmien määrässä on nousua vuonna 2022, missä huomio kiinnittyy erityisesti kuolemaan johtaneisiin tapaturmiin. Pitkällä aikavälillä kuolemaan johtaneet tapaturmat ovat merkittävästi vähentyneet, mutta ajankohtaisesti on nähtävissä selvä lukumäärän nousu 2011 verrattuna. Kyseessä on aiheellisesti huolta herättävä ilmiö, joka kuitenkin voisi osin selittyä sillä, että koronavuosina i) tehdyn riskialttiin työn määrä väheni ja/tai ii) yrityksissä riskialttiissa työssä jatkaneet työntekijät olivat mahdollisesti kokeneempia ja/tai iii) työssä tapaturmille altistava kiire väheni. Joka tapauksessa kuolemaan johtaneita tapaturmia oli koronapoikkeusoloissa selvästi aiempaa vähemmän. Paluu normaalimpaan työelämään koronasulkujen jälkeen on todennäköisesti lisännyt myös tapaturmia ja erityisesti kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Vuonna 2023 työtapaturmiin kiinnitetään erityishuomiota ja kaikilla työpaikoilla turvallisuusasioita on jälleen kerran tärkeää nostaa esille.

Erityisesti riskialoilla työterveyshuollon on syytä erikseen arvioida mahdollisia riskityötehtäviä yhdessä yrityksen työsuojelun kanssa. Lakisääteisissä altistelähtöisissä terveystarkastuksissa tulee huomioida myös työntekijän yksilöllinen työtapaturmariski, jota erilaiset sairaudet voivat lisätä. Myös työkykyarvioissa on työtapaturmariskin arviointi tärkeää. Sairausvastaanotoilla pitää muistaa tehdä E-lausunnot työtapaturmista ja hoitaa työtapaturmat työtapaturmavakuutuksen kautta. Työterveyshuollon kuuluu informoida työnantajaa tekemistään työturvallisuushavainnoista. Myös silloin, kun yrityksellä on suppea sairaanhoitosopimus, on muistettava työtapaturmariskeihin puuttuminen. Se on työterveydessä aina lakisääteistä toimintaa, josta ei voi tinkiä.