Työterveysneuvottelun keskustelukaistat – näin navigoit tavoitteenmukaiselle reitille

Työterveysneuvottelun keskustelukaistat

Työterveysneuvottelu voidaan hahmottaa monikaistaisena väylänä, jossa sukkuloidaan eri puheenaiheiden välillä matkalla neuvottelun tavoitteista sovittuihin päätöksiin. Havainnollistamme tätä kuvassa 1 «»1. Kuvan vasemmassa reunassa olevalla kaistalla puheenaiheet keskittyvät työn ja työpaikan erityispiirteisiin sekä työn riskeihin, vaatimuksiin ja kuormitustekijöihin. Puhutaan siis pitkälti työstä. Kun siirrytään lähemmäs keskikaistaa, puheenaiheeksi tulevat myös työn muokkauskeinot ja työpaikan ratkaisut. Oikeassa reunassa olevalla kaistalla taas puhutaan työntekijän työkyvyn rajoitteista, oireista, diagnooseista ja sairaushistoriasta. Puhe on siis työntekijässä. Kun siirrytään kohti keskikaistaa, käsiteltäväksi tulevat myös työntekijän jäljellä oleva työkyky sekä esimerkiksi motivaatio osaamisen kehittämiseen. Keskikaistalla neuvottelijoiden fokus on työn ja työntekijän työkyvyn yhteensovittamisessa ja työuran jatkamisen vaihtoehdoissa.

Havaintojemme mukaan työterveysneuvotteluissa käsitellään laajasti erilaisia aiheita ja kaistojen väliset painopisteet vaihtelevat eri neuvottelujen välillä. Yhden neuvottelun aikana kaistanvaihtoja voi olla useita. Joskus keskustelu voi myös jumiutua melko pitkäksi aikaa työntekijän sairauksien, oireiden tai työkyvyn rajoitteiden kuvaamiseen tai vastaavasti työpaikan erityispiirteiden, työn vaatimusten ja riskien tarkasteluun. Näistä jatkumon ääriasemista käsin työkyvyn tuen ja työn muokkausten ratkaisuja on luonnollisesti melko vaikea tehdä.

Työterveysneuvottelun yleisen tavoitteen kannalta onkin tärkeää, että jossain kohtaa keskustelua siirrytään neuvottelun keskikaistalle sopimaan yhdessä työntekijän työkyvyn ja työn yhteensovittamisen konkreettisista keinoista tai työuran jatkamisen vaihtoehdoista. Näin päästään konkreettisiin, työntekijän työkykyä ja työssä jatkamista tukeviin yhteisiin päätöksiin.

Puheenjohtaja ohjaa keskustelua keskikaistalle

Työterveysneuvottelun puheenjohtajan rooliin kuuluu ohjata keskustelua keskikaistalle. Tässä auttavat neuvottelun alussa sovitut selkeät tavoitteet, joihin voidaan palata neuvottelun kuluessa. Selkeä tavoite työntekijän työkyvyn ja työn yhteensovittamiseksi suuntaa jo itsessään osallistujia keskikaistalle, vaikka neuvottelussa käytäisiin välillä muillakin kaistoilla. Toisinaan kuitenkin puheenjohtajan on tarpeen palauttaa keskustelu keskikaistalle, esimerkiksi kertaamalla neuvottelun tavoite.

Toinen hyvä tapa on fokusoida työntekijälle suunnattu avauskysymys niin, että se kutsuu työntekijää kertomaan tilanteestaan ja työkyvystään suhteessa työhön (esim. "Mikä on sun käsitys nykytyöstä ja siitä selviytymisestä?"). Kovin avoimet kysymykset (esim. "Mites sulla nyt on mennyt?") saattavat ohjata työntekijää kertomaan omasta sairaushistoriastaan, mikä ei usein ole tavoitteenmukaista neuvottelussa. Vastaavasti työpaikan toimijoita on hyvä tukea puhumaan työpaikkatason ratkaisuista sekä siitä, mitä työn muokkausratkaisuja on jo mahdollisesti tehty.

Lisäksi neuvottelun alussa on hyvä käydä lyhyesti lävitse, mistä aiheista työterveysneuvottelussa on tarpeen puhua sekä kertoa salassapitoon ja luottamuksellisuuteen liittyvät asiat.

Kaistaopas auttaa havainnoimaan neuvottelun kulkua

Työterveysneuvottelun kaistaoppaan voi ottaa konkreettiseksi tueksi neuvottelutilanteisiin. Kaistaoppaan kautta voi sanoittaa ääneen muille, jos keskustelun huomaa jumittuvan tiettyyn aiheeseen (esimerkiksi työntekijän toimintakyvyn rajoitteisiin tai työn riskeihin), eikä neuvottelussa päästä sovittamaan yhteen työntekijän työkyvyn kysymyksiä ja työpaikan ratkaisuja.

Kaistaoppaan voi ottaa myös avuksi kertoessaan työterveysneuvottelusta ja sen yleisistä tavoitteista esimerkiksi ensimmäistä kertaa neuvotteluun tulevalle työntekijälle.