Valtakunnallisessa seminaarissa katse suunnattiin tulevaisuuteen

Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelulinjajohtaja Juha Kinnusen alustamana pohdittiin työikäisten terveyspolkuja hyvinvointialueilla. Työterveyshuollon tarpeellisuudesta oli yhtenevä kuva: työterveyshuollon osaaminen työkyvyn tuessa hyödyttää niin potilasta ja työnantajaa kuin perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja koko yhteiskuntaa. TYÖOTE-toimintamalli nousi puheenvuoroissa esiin tervetulleena esimerkkinä työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä toiminnallisesta integraatiosta. Samankaltaista yhteistyötä on toiveissa kehittää myös perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon välille. Tähän tarvitaan työterveyshuollon sanansaattajia, konkreettista jalkatyötä ja sitkeyttä. Juha Kinnunen siteerasikin osuvasti tulevaisuudentutkimuksen keskeistä sanomaa: Tulevaisuus ei koskaan synny sattumalta. Tulevaisuus tehdään.

Työterveyshuollon asiantuntijuutta tarvitaan lisääntyvästi myös työn terveysvaikutusten arvioinnissa. Työterveyslaitokselta ylilääkärit Heikki Frilander ja Leena Aitto-oja kertoivat uusista lisääntymisterveyteen liittyvistä lakimuutoksista, jotka tulevat voimaan ensi vuonna. Työpaikkaselvityksissä on tähänkin asti arvioitu kemiallisten, biologisten ja yötyön aiheuttama riski raskaana oleville. Näin työnantaja on pystynyt ennakoimaan mahdolliset raskauden aikana tarvittavat työjärjestelyt jo etukäteen. Uudistuksia on tulossa kemiallisiin altisteisiin (esimerkiksi hitsaushuurut), mutta erityisen merkittävää on, että jatkossa myös fysikaalisten ja fyysisten tekijöiden terveydellinen merkitys raskaudelle tulee arvioida. Melulla ja tärinällä on vaikutusta raskaudelle, samoin nostoilla ja työasennoilla, mutta millainen altistuminen tai kuormitus on liiallista? Tarvitaan kattavaa koulutusta, jotta työterveyshuoltojen arviot ovat tasalaatuisia ja oikeasti perusteltuja. Rajoitteita työtehtäviin ei pidä suositella, ellei niistä ole olennaista hyötyä raskauskomplikaatioiden ehkäisyssä. Fortumin työhygieenikko Kati Johanssonin esityksestä kävi ilmi myös yrityksille tulevasta velvoitteesta raportoida ammattitaudit ja työn pahentamat sairaudet vuodesta 2025 alkaen. Nähtäväksi jää, mitä lainsäätäjä tarkoittaa "työn pahentamilla sairauksilla" ja miten tämä muutos näkyy esimerkiksi työterveyshuollossa.

Aivoergonomiasta luennoivat professori Saija Mauno Tampereen yliopistosta, dosentti Kaisa Hartikainen Pirkanmaan hyvinvointialueelta ja tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta. Ilmeni, että muutos on aina kuormitus aivoille. Kiinnostavaa oli myös tieto tunteiden vaikutuksesta aivojen toimintaan. On havaittu, että negatiivinen tunne vie tilaa aivojen oikealta puolelta ja että aivot priorisoivat negatiivisen tunteen työn edelle. Negatiivisen tunteen vallassa näkee helpommin yksityiskohdat ja kokonaisuuden hahmottaminen vaikeutuu. Hyväksyvä ja kannustava työilmapiiri on siis tutkitustikin tärkeää. Tämän sanoman vieminen työpaikoille on työterveyshuolloille kunniatehtävä.

Työn intensifikaatio eli muun muassa multitaskaamisen, työn turhakkeiden ja kiireen lisääntyminen voi altistaa työuupumukselle. Työuupumus määritellään oireyhtymänä, johon sisältyvät krooninen väsymys, kognitiivisten toimintojen häiriintyminen, tunteiden hallinnan häiriöt ja henkinen etääntyminen. Työuupumuksen arviointiin suositellaan käytettäväksi BAT-kyselyä BBI-15-kyselyn sijaan.

Työntekijän pitäisi siis saada keskittyä työn kannalta olennaiseen. Aiemmin sihteerit tekivät sihteerin työt. Voiko tulevaisuudessa tekoäly olla oikeasti ratkaisu? Miltä kuulostaisi: "Hei Siri, teetkö matkalaskuni ja lähetät sen HR:ään? Tarvittavat kuitit löydät sähköpostistani. Kiitos, Siri."

Seminaarissa oli ennätykselliset 200 osallistujaa, joista puolet oli erikoistuvia lääkäreitä. Koulutusta arvostetaan, mikä onneksemme on yksi tae työterveyshuollon valoisalle tulevaisuudelle. Juha Kinnusen toisen sanonnan mukaan hullut vievät maailmaa eteenpäin ja viisaat pitävät sen pystyssä. Olkaamme me sopivassa suhteessa sekä hulluja että viisaita.