Vuoropuhelu vaatii ja synnyttää yhteistä kieltä

Sanoilla on merkitystä. Vaikka sanat ja termit pysyisivät ennallaan, niiden merkitys tai käyttötarkoitus voi ajan saatossa muuttua. Sanojen merkityksen muuttuminen ja termien epätarkkuudet vaikuttavat siihen, miten ymmärrämme toisiamme. Luulemme puhuvamme samasta asiasta, mutta näin ei välttämättä olekaan. Päätöksenteossa olisi tärkeää, että ymmärrämme termit samalla tavalla, jotta käsitykset päätösten sisällöstä olisivat yhtenevät. Terminologian epätarkkuudet häiritsevät myös työterveyshuollosta käytävää keskustelua.

Työterveyshuollon erikoisala ja osaamisemme ydinasiat ovat edelleen valitettavan huonosti tunnetut. Mistä puhumme, kun puhumme työterveyshuollosta? Joku tarkoittaa sillä erikoisalapoliklinikkaa, jossa tunnetaan työn ja terveyden väliset yhteydet. Joku puolestaan ymmärtää asian päällekkäisenä sairaanhoitojärjestelmänä – ehkä typeränä ja tehottomanakin. Jollekin työterveyshuolto on pakollinen kustannuserä ja toiselle arvokas yhteistyökumppani. Jollekin työterveyshuolto voi olla kätevä digiterveysasema, työkyvyn pelastaja tai parempiosaisten ohituskaista.

Jako niin sanottuun lakisääteiseen työterveyshuoltoon ja sairaanhoitopalveluihin tai korvausluokkiin 1 tai 2 ei sekään ole eri tahojen välillä käytävissä keskusteluissa aivan kirkasta. Terminologia tuntuu vähän kömpelöltä. Tilannetta ei helpota se, että kyselytutkimuksen mukaan työterveyslääkärit hahmottavat itse näitä sisältöjä eri tavoin. Uraansa aloittelevan erikoislääkärin tavallisimpiin kysymyksiin kuuluu, onko joku toiminta korvausluokkaa 1 vai 2. STLY:n hallituksessa olemme päätyneet selkeyden vuoksi puhumaan näistä asioista toistaiseksi työterveyshuoltolain pykäliin §12 ja §14 viitaten.

Epätarkkana voidaan pitää myös työterveyslääkärinimikkeen käyttöä. Maallikon puheissa työnantajan maksama käynti yleislääkärillä saattaa olla "käynti työterveyslääkärillä". Tämä jo vuosia puhuttanut aihe on tänä vuonna ollut jälleen esillä. Nimikkeiden tulisi kuvata osaamista, jota työterveyshuollon henkilö- tai yritysasiakas saa.

Sanoilla on merkitystä myös arkityössä. Keskitymmekö vajavuuksien ja poikkeavuuksien havainnoimiseen vai olisiko paikallaan pyrkiä kuvaamaan sitä, mihin kaikkeen ihminen vielä pystyy, ja vahvistaa sitä? Kiitos kollega Mikko Kiekaralle tästä terävästä havainnosta Syysseminaarissa pitämässäsi toimintakykyluennossa.

Mikä siis neuvoksi? Ollaan kiinnostuneita siitä, mitä toinen yrittää sanoa. Kuunnellaan, tarkennetaan, keskustellaan. Yhteinen ymmärrys on olennaista viimeistään, kun on aika tehdä päätöksiä.