Mitä kuuluu, duunarit?

Työelämän sisältö ja laatu

Yksityisillä palvelualoilla työelämän murros on johtanut palveluiden aukioloaikojen pitenemiseen, itsepalvelun yleistymiseen, kilpailutukseen ja digitalisaatioon. Näihin yhdistyy työn hankala ennakoitavuus ja epäsäännöllisyys. Suuri osa-aikaisten työsopimusten määrä ja palkkatyököyhyys luovat uhkakuvia työntekijöiden hyvinvoinnille.

PAMEL-tutkimukseen osallistuneiden työsuhteista vain jonkin verran yli puolet (57 %) oli vakituisia, jopa kolme neljästä työskenteli kovan aikapaineen alla ja kaksi kolmannesta koki työnsä fyysisesti kuormittavaksi. Sen sijaan alle kolmannes osallistuneista koki työnsä henkisesti kuormittavaksi. Automatisaatio ja digitalisaatio ovat, ehkä yllättäen, vähentäneet ruumiillista kuormitusta vain vähän. Digitalisaatiota ei yleisesti koettu uhaksi. Kuormitustekijöistä huolimatta selvästi yli puolet oli työhönsä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Työyhteisön merkitys korostui kantavana voimavarana: työelämän laatua paransivat varsinkin työtovereiden tuki ja työyhteisöön kuulumisen tunne. Työ itsessään on myös tärkeä hyvinvoinnin lähde, sillä työtyytyväisyys oli tärkein yksittäinen elämään tyytyväisyyttä selittävä tekijä.

Tärkeä positiivinen viesti oli, että palvelualan raskaita, pienipalkkaisia ja aikapaineisia perustöitä tekevät duunarit olivat keskimäärin varsin tyytyväisiä elämäänsä kokonaisuutena.

Työntekijöiden elintavat ja itse arvioitu terveys

Tutkimuksesta piirtyy kuva myös palvelualojen työntekijöiden elintavoista: syömisestä, nukkumisesta, liikkumisesta ja päihteiden käytöstä. Yleisellä tasolla tarkasteltuna itse arvioitu terveys ja elintavat olivat tutkittavien joukossa muuta aikuisväestöä heikommalla tasolla. Esimerkiksi päivittäistä tupakointia ja vähintään kuukausittaista alkoholin humalahakuista juomista esiintyi noin neljänneksellä osallistujista.

Elintapojen kirjo oli silti suuri, sillä kevyesti tai reippaasti liikkuvia sekä riittävästi nukkuvia oli lähes puolet vastaajista. Näille vastaajille ominaista oli myös marjojen, hedelmien ja kasvisten säännöllinen käyttö, mikä usein ilmentää terveellistä ruokavaliota. Havainto alleviivaa, ettei palvelualojen duunareita kannata ajatella yhtenä samankaltaisena ryhmänä.

Toinen puoli osallistujista jakautui neljään ryhmään, joista kullakin oli omat hyvinvointihaasteensa. Vapaa-aikanaan liikkumattomien joukko oli ryhmistä suurin. Lähes yhtä suuri joukko ei nukkunut riittävästi. Haitallisia elintapoja kasautui päivittäin tupakoiville ja muita useammin humalahakuisesti juoville. Pahimmillaan (8 % osallistujista) näihin yhdistyi lisäksi riittämätön uni, liikkumattomuus ja vähäisin kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus. Haasteiden taustalla oli usein työn henkistä tai ruumiillista kuormitusta ja kovan kiireen alla työskentelyä. Myös tyytymättömyys työhön näyttäytyi riskitekijänä.

Ratkaisuja haettaessa on tärkeä tiedostaa, että pienipalkkaisten alojen työntekijöillä voi olla taloudellisia vaikeuksia kattaa perustarpeitaan kuten ruokamenonsa: noin kolmannes tutkittavista oli kohdannut vakavaa ruokaturvattomuutta. Vakavalla ruokaturvattomuudella tarkoitetaan esimerkiksi aterioiden väliin jättämistä, kokonaan syömättä olemista tai nälkäisenä nukkumaan menemistä. Perustarpeet kattava palkkataso, riittävät työtunnit ja mahdollisuus työaikaiseen ruokailuun ovat keskeisiä välineitä mahdollistamaan monipuolisen ja terveyttä tukevan ruokavalion. Tässä riittää parannettavaa, sillä kahdella kolmasosalla palvelualan työntekijöistä työnantaja ei ollut järjestänyt työpaikkaruokailua tai lounasetua, ja joka kymmenes ei syönyt työpäivisin lounasta lainkaan. Hallitusohjelma mainitsee kolmannen sektorin ruoka-aputyön vakinaistamisen yhtenä panostuskohteenaan. Tämä on ehdottomasti tärkeää, mutta samalla on hälyttävää, jos ruoka-apuun joutuvat turvautumaan myös palkkatöissä käyvät.

Millaisia muutoksia koronapandemia toi mukanaan?

Suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle korostui koronapandemian aikana. Lähes kaikki palvelualat vaativat fyysistä läsnäoloa työpaikalla. Toisaalta pandemia aiheutti työttömyyttä ja tulojen menetyksiä varsinkin majoitus- ja ravintolapalvelualoilla. Murros on ollut hyvin voimakas, sillä viime vuosina tilanne on kääntynyt päälaelleen palvelualojen työvoimapulaksi.

Millaisia muutoksia palvelualojen työelämän laadussa havaittiin? Koska pandemia kohteli eri alojen työntekijöitä eri tavoin, syntyi huoli, että erot työelämän laadussa olisivat kasvaneet. Muutoksia pandemian ensimmäisen vuoden aikana havaittiinkin, mutta suunta hätkähdytti. Mitattiin sitten työtahtia, työn rasittavuutta, taloudellista toimeentuloa, johtamista, työyhteisön tukea tai työtyytyväisyyttä, työelämän laatu joko parani tai pysyi muuttumattomana. Vain kouluttautumismahdollisuudet heikkenivät. Näiden myönteisten löydösten äärellä on hyvä pitää mielessä, että lähtötaso oli näillä aloilla muihin toimialoihin verrattuna heikompi. Taloudellisen toimeentulon paranemisen taustalla saattoi olla pandemian aiheuttama erilainen menorakenne: vapaa-ajan toimintojen ollessa suljettuina rahaa jäi enemmän välttämättömyyksiin.

Tarkasteltaessa itse arvioidun terveyden ja elintapojen muutosta samana ajanjaksona havaittiin myös osin yllättäviä löydöksiä. Koronarajoitukset ja sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen olivat mahdollisesti taustalla siinä, että humalahakuinen juominen ja tupakointi hiukan vähentyivät. Vakavasta ruokaturvattomuudesta kärsi harvempi, mutta edelleen neljännes tutkittavista. Kokonaisuutena osallistujat arvioivat oman terveytensä heikentyneen.

Johtopäätökset

Palvelualojen työntekijöiden terveysriskikäyttäytymisen taustalla ja rinnalla esiintyi vaikeuksia työn kuormittavuudessa ja mielekkyydessä. Työ oli tekijöilleen kuitenkin tärkeä voimavara ja lisäsi tyytyväisyyttä elämään. Tutkimusten perusteella palvelualan duunareista syntyy kuva elämäänsä ja työhönsä pääosin tyytyväisistä ihmisistä, joille työ on taloudellisesti heikosta kannustimesta ja työhön liittyvistä haasteista huolimatta itsessään arvokasta ja merkityksellistä. Heidän arvostuksensa ja äänensä soisi näkyvän ja kuuluvan yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hallitusohjelmassa nostetaan esiin työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen ja työterveyspalveluiden vahvistaminen. Linjaus haastaa konkreettisiin toimiin erityisesti palvelualojen kaltaisilla hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita ylläpitävillä aloilla.

*PAMEL-tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, Suomen kulttuurirahasto ja Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.