Työterveyslääkäri

Nuorten työntekijöiden voimavaroja vahvistamalla onnistuneesti työuralle

Työterveyslääkäri
2023;41(4):14-16
Telma Rivinoja

Ensimmäisillä työelämäkokemuksilla on kauaskantoisia vaikutuksia työuralle. Työuran ensiaskeleet vaikuttavat identiteetin muodostumiseen, työuralla suuntautumiseen, omaa tulevaisuutta koskeviin odotuksiin ja elämänhallintaan.

Alle 30-vuotias nuori elää kaikin puolin mullistavia hetkiä elämässään: tyypillisesti nuoruudessa valitaan ammatti, kouluttaudutaan siihen ja siirrytään koulutuksesta kohti työelämää, minkä lisäksi muutetaan pois kotoa, opetellaan yhteiskunnan toimintaympäristöissä toimimista itsenäisesti ja luodaan merkittäviä ihmissuhteita, kenties perustetaan perhe. Kaikki nämä mullistukset voivat vaikuttaa nuoren mielenterveyteen. Siksi olisikin tärkeää loiventaa kuormittavien mullistusten vaikutuksia aina kun mahdollista – työelämässä esimerkiksi tukemalla nuoria työelämään kiinnittymisessä.

Työn vaatimus- ja voimavaratekijät työhyvinvoinnin perustana

Useat tutkimukset osoittavat, että työntekijöiden hyvinvointia voidaan kehittää työn vaatimuksia rajaamalla ja työn voimavaroja vahvistamalla. Työn vaatimus- ja voimavaratekijät liittyvät sekä työn sisältöön ja järjestelyihin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen että organisatorisiin tekijöihin. Työn vaatimuksista puhutaan silloin, kun nämä tekijät kuormittavat työntekijää. Tyypillisiä työn vaatimuksia ovat esimerkiksi epäselvyydet tai ristiriidat työrooleissa, työn liiallinen määrä ja hankalat asiakastilanteet. Työn vaatimuksista keskimäärin nuorten työntekijöiden mielenterveyttä heikentävät vaikuttamismahdollisuuksien ja palkkioiden puute, työn epävarmuus sekä työtehtävät, joissa omia taitoja voi hyödyntää vain rajatusti. Mielenterveyden tukemiseksi tulisi työpaikoilla poistaa tai ainakin vähentää edellä mainittuja työn vaatimustekijöitä.

Työn voimavarat ovat vaatimusten vastapari eli työhön liittyviä tekijöitä, jotka edistävät työn tekemistä ja innostavat työntekijää. Tyypillisiä työn voimavaroja ovat muun muassa työyhteisön sosiaalinen tuki, palaute omasta työstä sekä kehittymismahdollisuudet. Keskimäärin työuran alkupuolella olevia työntekijöitä motivoi konkareita enemmän uuden oppiminen, uralla eteneminen sekä palkkioiden ja meriittien saavuttaminen. Erityisesti näiden työn voimavarojen lisäämiseen tulisi työpaikoilla siis kiinnittää huomiota, kun halutaan edistää uraansa aloittelevan nuoren työntekijän työhyvinvointia.

Edistä työhyvinvointia työntekijän voimavaroja vahvistamalla

Työhyvinvointi ei synny ainoastaan työn vaatimus- ja voimavaratekijöiden tasapainottamisesta, vaan siihen vaikuttaa lisäksi työntekijän henkilökohtaiset voimavarat. Työntekijän voimavarat, kuten pystyvyyden tunne, työn hallinnan kokemus ja sosiaalinen tuki, suojaavat kuormituksen haitallisilta vaikutuksilta ja tukevat työhyvinvointia. Nuoren työntekijän työhön kiinnittymistä voidaan tukea työpaikoilla voimavarakeskeisellä ohjaamisella, jolla vahvistetaan työntekijän henkilökohtaisia voimavaroja.

Voimavarakeskeisen ohjausotteen toteuttamiseksi laadimme Työterveyslaitoksen Onnistuneesti työuralle -tutkimushankkeessa suositukset työpaikoille, etenkin esihenkilö-, perehdytys- ja työnopastustehtävissä toimiville. Suositukset auttavat konkreettisilla keinoilla vahvistamaan työntekijän pystyvyyden tunnetta, tukemaan työn hallintaa ja kulkemaan työntekijän rinnalla.

Vahvista pystyvyyden tunnetta

Pystyvyyden tunne tarkoittaa ihmisen uskoa omiin onnistumisiin ja osaamiseen. Työuran alussa vähäinen työkokemus voi vaikeuttaa oman osaamisen ja onnistumisten tunnistamista. Nykytyöelämässä, jossa on yhä harvinaisempaa työskennellä koko uraansa samassa työpaikassa, työntekijät ovat yhä enemmän vastuussa omasta osaamisestaan, sen tunnistamisesta ja kehittämisestä. Nuoret odottavat saavansa töissä palautetta, joka auttaa tunnistamaan omaa osaamista ja sen kehittymistä. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työntekijä tuntee osaamisensa olevan riittävää työtehtävässä suoriutumiseksi ja että hän uskoo omiin onnistumisen mahdollisuuksiinsa työssä. Henkilökohtaisten vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen vaikuttaa työhyvinvointiin, ammatilliseen kehittymiseen ja työssä suoriutumiseen. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen luo myönteisiä odotuksia omalle tulevaisuudelle ja voi ohjata työuraa itselle sopivaan suuntaan.

Suositus 1: Anna myönteistä palautetta. Palautetta kannattaa antaa pienistäkin onnistumisista, kehittymisen askeleista tai oivalluksista työssä. Onnistumisten äärellä auta työntekijää tunnistamaan, mikä hänen oma roolinsa oli onnistumisen syntymisessä.

Suositus 2: Auta tunnistamaan henkilökohtaiset vahvuudet. Kerro käytännön esimerkkejä, missä ja miten työntekijä on käyttänyt vahvuuksiaan. Kuvaile konkreettisesti, mitä hyvää vahvuuksien käytöstä on seurannut esimerkiksi työn sujuvuuden, työyhteisön toiminnan tai asiakastyytyväisyyden kannalta. Tarjoa myös mahdollisuuksia vahvuuksien käyttöön työssä.

Tue työn hallintaa

Työn hallinnan tunne kuvaa työntekijän kokemusta, jossa työtä on määrällisesti sopivasti ja se on sisällöllisesti sopivan haasteellista. Työn hallinnan tunne on yksi ihmisen perustarpeista ja keskeisistä työn voimavaroista. Nuorella työntekijällä on vähäisen työkokemuksen takia paljon opeteltavaa, kun työskentelytavat ja -rutiinit eivät ole vielä muodostuneet. Tämän vuoksi työtahti voi olla odotettua hitaampi, mikä tulee huomioida työtehtävien mitoituksessa. Opeteltavaa saattaa olla myös yleisissä työelämän toimintatavoissa, riittävän hyvän työsuorituksen tunnistamisessa ja työn priorisoinnissa, joten myös näissä täytyy tukea työpaikalla.

Suositus 3: Mitoita työ sopivasti. Tarjoa työntekijälle alusta alkaen tehtäviä, jotka mahdollistavat onnistumisia ja pärjäämisen tunteita. Anna aikaa opetella uusia taitoja. Työn mitoitusta voidaan muuttaa kokemuksen ja osaamisen karttuessa.

Suositus 4: Selkeytä työrooli. Työn tavoitteiden, tehtävien ja vastuualueiden selkeä viestiminen vähentää epävarmuudesta syntyvää stressiä. Tue työn priorisointia määrittämällä työntekijän ydintehtävät ja keskeisimmät vastuualueet.

Kulje työntekijän rinnalla

Työpaikalla saatu tuki, kannustus ja rinnalla kulkeminen ovat keskeisiä etenkin uuden työn aloitusvaiheessa ja haastavissa työtilanteissa. Työuran alussa olevilla työntekijöillä on vasta kehittymässä ennakoivat stressinhallinnan valmiudet eli yksilön tieto- ja tunnetason valmiudet toimia haastavissa tilanteissa työelämässä. Kun kokemusta haastavista ja kuormittavista työtilanteista ei vielä ole, on ratkaisuvaihtoehtojen tunnistaminen hankalaa. Nuorten noviisien tukeminen sopivien ajattelu- ja toimintatapojen tunnistamisessa ja niiden mukaan toimimisessa on erityisen tärkeää, koska ratkaisujen tunnistaminen haasteellisiin ja kuormittaviin työtilanteisiin tukee työntekijän psyykkistä toimintakykyä ja mielenterveyttä sekä suojaa työhön liittyvältä stressiltä.

Suositus 5: Tarjoa runsaasti tukea. Luo tilanteita, joissa työntekijän on helppoa esittää kysymyksiä ja pyytää tukea. Tarjoa työntekijälle mahdollisuuksia verkostoitua työyhteisössä ja työskennellä kokeneempien kanssa.

Suositus 6: Vahvista valmiuksia toimia haastavissa työtilanteissa. Ennakoi haastavia työtilanteita ja käy työntekijän kanssa läpi keinoja niissä toimimiseen. Virheiden sattuessa luo uskoa siihen, että onnistuminen on mahdollista tulevissa tilanteissa. Haasteellisten tilanteiden käsittely rakentavassa hengessä myös jälkikäteen tukee niistä oppimista.

Telma Rivinoja
KM, erityisasiantuntija
Työterveyslaitos
telma.rivinoja@ttl.fi

Kirjallisuutta

  1. Bakker AB & Demerouti E. The job demands-resources model: state of the art. Journal of Managerial Psychology, 2007;22(3),309–328.
  2. Kultalahti S, Viitala R, Hujala M ym. Employee well-being: the role of perceived competence. Journal of Workplace Learning, 2023;35(7),648–661.
  3. Law PCF, Too LS, Butterworth P ym. A systematic review on the effect of work-related stressors on mental health of young workers. International Archives of Occupational and Environmental Health, 2020;93,611–622.
  4. Nykänen M, Rivinoja T, Pöyry M ym. Onnistuneesti työuralle: Voimavaralähtöisen verkkovalmennuksen vaikutukset työntekijöiden voimavaroihin. Työterveyslaitos, 2023.
  5. Xanthopoulou D, Bakker A, Demerouti E ym. Work engagement and ?nancial returns: a diary study on the role of job and personal resources. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 2009;82(1),183–200.