Terapiat etulinjaan -toimintamalli

Mielenterveyden häiriöt, työkyky ja työterveyden rooli

Mielenterveyden häiriöiden elämänaikainen esiintyvyys on luokkaa 50 prosenttia. Vakavien mielenterveyden häiriöiden (esimerkiksi skitsofrenia) esiintyvyys ei ole muuttunut, mutta mielenterveyden häiriöiden vaikutus työkykyyn on kasvanut masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin liittyvän työkyvyttömyyden kasvun myötä. Mielenterveyden häiriöt ovat keskeinen syy sairauspäivärahalle, ja yli 5 000 henkeä jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Mielenterveyden häiriöt koskettavat erityisesti nuoria ja keski-ikäisiä. Alle 35-vuotiaiden joukossa 79 prosenttia kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisistä johtui mielenterveyden häiriöistä. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeellä olevista noin puolet on eläkkeellä mielenterveyden häiriöiden takia.

Ahdistuneisuushäiriöiden osuus sairauspäivärahapäivien aiheuttajana on noussut jyrkästi ja ohittanut masennukseen liittyvät ongelmat. Ahdistuneisuushäiriöiden osuuden nousu korostaa entisestään psykososiaalisten hoitojen merkitystä.

Työterveyshuollon näkökulmasta merkittävää on, että mielenterveysperusteisten kuntoutustuki- ja eläkehakemusten määrä on viime vuosina kasvanut, mutta hylkäysprosentti noussut. Myös ammatillisen kuntoutuksen hakemusten hylkäysprosentti on noussut jyrkästi – vuonna 2022 se oli huikeat 64 prosenttia. Tämä on sekä palvelujärjestelmälle että yksilöille kohtuutonta. Syitä etuushakemusten hylkäysprosenttien nousulle on useita, mutta puutteellisesti toteutunut hoito on niistä eettisesti ongelmallisin.

Työterveyshuollossa ei valitettavasti voi luottaa siihen, että julkiseen perusterveydenhuoltoon ohjattu henkilö saa vaikuttavaa hoitoa oikea-aikaisesti. Onkin tärkeää pohtia, miten työterveys voi kompensoida julkisen terveydenhuollon puutteita mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Asian merkitystä korostaa se, että lyhyet psykososiaaliset hoidot kannattaisi aloittaa nykyistä nopeammin, sillä nopea hoitoon pääsy parantaa hoitovastetta. Eteenpäin lähettäminen aiheuttaa parhaassakin tapauksessa tarpeettomia viiveitä ja kustannuksia.

Mielenterveyden ongelmat tuovat esiin työterveyshuollon sisäisen eriarvoisuuden: sopimuksiin sisältyvät hoidolliset mielenterveyspalvelut vaihtelevat. Terapiat etulinjaan -toimintamalli sisältää valikoiman ilmaisia tai julkisesti rahoitettuja palveluita, joiden avulla mielenterveyspalveluita voidaan lisätä sekä ennaltaehkäisevän että hoidollisen työterveyden piiriin hyvin edullisesti.

Terapiat etulinjaan -palvelut kaikille

Suomalainen mielenterveyspalvelujärjestelmä on kokonaisuutenaan sekava: julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon lisäksi on YTHS, pääosin vakuutusrahoitteinen yksityissektori, Kelan tukema psykoterapiajärjestelmä sekä merkittävä kolmas sektori. Tästä syystä Terapiat etulinjaan -toimintamallin ja -palveluiden tavoitteena on olla kaikkien palveluntuottajien käytettävissä.

Toimintamallin kokonaisuuteen voi perehtyä terapiatetulinjaan.fi- ja mielenterveystalo.fi-sivustoilla. Toimintamalli sisältää porrastetun hoitomallin lisäksi laajan valikoiman erilaisia työkaluja psykososiaalisten hoitojen tarjonnan lisäämiseksi.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli on kuvattu kuvassa 1 «»1.

Työterveyshuollon roolin vahvistamisessa keskeisiä ovat hoitoketjun alkupäähän liittyvät toiminnot:

1. mielenterveyden häiriöiden oikea tunnistaminen digituetusti yhdellä käynnillä (niin sanottu Terapianavigaattori) sekä
2. hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä aloitettavat 1. portaan hoidot (ohjattu omahoito ja nettiterapiat)

Hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidettavan ongelman ensijäsennyksen tukena käytettävä terapianavigaattori on kaikkien käytettävissä. Se säästää huomattavasti ammattilaisten työaikaa. Esitietojen täyttö vie potilaalta noin 25 minuuttia ja sen pohjalta tehty ensijäsennyshaastattelu noin 20 minuuttia. Ensijäsennyksen tekeminen oikein edellyttää kaksituntisen koulutuksen, jonka toimintamalli järjestää.

Terapianavigaattorin käyttöönottoon kannattaa liittää keskeisten kevyiden mielenterveyspalveluiden käyttöönotto – ainakin ohjattu omahoito ja nettiterapiat. Suurin osa hoitoa työterveydestä hakevista on oirekuvaltaan lieviä tai keskivaikeita, joten 1 portaan hoitojen tarjoaminen on perusteltua. Ammattilaisen kouluttaminen ohjattuun omahoitoon vie vain 4–5 tuntia.

Erilaisiin häiriöihin kohdennettuja nettiterapiamuotoja on tällä hetkellä tarjolla 12 erilaista kattaen yleisimmät mielenterveyden häiriöt. Nettiterapiat ovat yhdenvertaisesti saatavilla koko maassa, eikä niihin lähettäminen aiheuta kustannuksia työterveydelle tai työnantajalle.

Käytännön kokemukset vahvistavat porrastetun hoitomallin, Terapianavigaattorin ja ensijäsennyksen, ohjatun omahoidon ja nettiterapioiden soveltuvan hyvin työterveyspalveluihin. Yleisimmin Terapianavigaattorin käyttöön on koulutettu työterveyslääkäreitä sekä -hoitajia ja ohjatun omahoidon käyttöön työterveyshoitajia. Konkreettisia hyötyjä on havaittu ajansäästössä, asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisen parantumisessa sekä asiakkaiden hoitoon sitoutumisen vahvistumisessa.

Terapiat etulinjaan -toimintamallin osana rakennettu kansallinen psykoterapeuttisten menetelmien koulutusalusta tarjoaa laajan valikoiman erilaisten terapiamuotojen koulutuksia. Näitä kannattaa työterveydessäkin harkita, mikäli lyhytterapeuttisten hoitojen tarjoaminen on mahdollista.

Työelämän mielenterveystalo

Terapiat etulinjaan -toimintamalli on rakentamassa KEVAn, Työterveyslaitoksen ja usean julkisen alan organisaation ammattilaisen kanssa uutta "Työelämän mielenterveystalo" -sivustoa. Työssä hyödynnetään toisaalta Mielenterveystalossa jo olevia eri mielenterveyden häiriöiden hoito- ja omahoitomalleja sekä KEVAn, TTL:n ja asiakasorganisaatioiden laajaa osaamista ja materiaalia työelämän mielenterveyden edistämisessä. Tavoitteena on käytännönläheinen palvelu niin työntekijän, esihenkilön kuin työterveyshuollon ammattilaisenkin näkökulmasta fokusoituna erityisesti ennaltaehkäiseviin aihealueisiin työelämän mielenterveystyön tueksi.

Hoitojen osalta työterveydellä on parhaimmillaan erinomainen mahdollisuus yhdistää näyttöön perustuvat psykososiaaliset hoidot, hyvä lääkärin (ja lääkitysten) saatavuus, järkevä sairauslomakäytäntö sekä potilaan työympäristöön liittyvien rasitustekijöiden huomiointi.

Yhteenveto

Työterveydellä on Suomessa merkittävä rooli työikäisten terveyspalveluiden tuottajana. Terapiat etulinjaan -toimintamallin tavoitteena on lisätä yhdenvertaisuutta mielenterveyspalveluiden saatavuudessa. Se sisältää palveluita, jotka sopivat hyvin työterveyteen. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon piiriin tulisi nähdäksemme kuulua vähintään Terapianavigaattorin tuella toteutettu mielenterveyden tilannearvio sekä työterveyshoitajan toteuttama ohjattu omahoito. Lisäksi HUSin tuottamia hoidollisia nettiterapioita kannattaisi käyttää laajasti, koska ne eivät aiheuta työterveydelle tai työnantajalle kustannuksia.

Kaikkien palveluntuottajien yhteisenä tavoitteena tulisi olla, että suomalaiset eivät jatkossa päätyisi työkyvyttömiksi ainakaan puutteellisen tai liian myöhään toteutuvan mielenterveyden häiriöiden hoidon vuoksi.