Terapiat etulinjaan -toimintamallin hyödyntäminen Espoon kaupungin työterveyshuollossa

Mielenterveyden haasteet ja niihin vastaaminen

Vuonna 2019 alkoi vastaanotoille tulla aikaisempaa enemmän uupuneita ja ahdistuneita. Kysyntään oli vastattava ja muutokseen reagoitava. Koronapandemia katkaisi kehitystyön muutamaksi vuodeksi.

Loppuvuodesta 2021 pääsimme Terapiat etulinjaan -toimintamalliin mukaan. Kevään 2022 aikana työterveyslääkärit, -psykologit ja -hoitajat saivat koulutusta Terapianavigaattorin käyttöön ja hyödyntämiseen. Lisäksi kaikki työterveyshoitajat saivat koulutuksen ohjattuun omahoitoon.

Terapianavigaattori julkaistiin Espoon kaupungin intranetissä kesäkuussa 2022, ja asiasta uutisoitiin kaupungin työntekijöille. Terapianavigaattorin käyttö on koettu erittäin hyödylliseksi. Kattavissa kyselyissä huomioidaan pienetkin asiat, jotka voivat vaikuttaa valittavaan hoitoon. Lääkärit ovat havainneet hyväksi sen, että potilas on jo ennakkoon pohtinut valmiuttaan erilaisiin hoitoihin. Näin voidaan kunnioittaa potilaan toiveita ja suunnata hoito tarkoituksenmukaiseksi. Ohjatun omahoidon käynnistämistä on hidastanut koronapandemia vielä vuoden 2022 aikana.

Alkuvuodesta 2022 aloimme hahmotella psykososiaalisten hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksien porrasmallia. Resurssien riittävyydelle on oleellista, että valtaosa oireilijoista hoidetaan kahdella alimmalla portaalla (kuva 1 «»1).

Työterveysyhteistyössä olemme kaupunkitasolla hahmottaneet muun muassa seuraavia asioita:

1. Johtaminen ja työhyvinvointi. Hyvä johtaminen on tärkeä osa ennaltaehkäisyä. Tähän kaupungilla on hyvä malli.
2. Työnohjaus ja esihenkilöiden coaching. Työyksiköillä on mahdollisuus hankkia työnohjausta, ja esihenkilöt voivat hyödyntää coacheja.
3. Erityisesti nuorten työntekijöiden hyvä perehdytys ja mentorointi on tärkeää, jotta työelämä saa hyvän alun.
4. Työterveyslaitoksen Virtaa palautumisesta -kurssi, järjestettiin ensimmäisen kerran 2021 koronapandemian kuormituksesta palautumiseen lähes 300 henkilölle. Seuraavat kurssit järjestettiin vuosina 2022 ja 2023.
5. Työterveys järjestää mielenterveyden asioissa työpajoja esihenkilöille. Työpajat koostuvat kahdesta osasta, mielenterveyden oireista kärsivän työntekijän kohtaaminen ja esihenkilön oma jaksaminen.
6. Työpaikkaselvitykset ja niissä erityisesti psykososiaalisen kuormituksen terveydellisen merkityksen arviointi ja annettavat suositukset ovat tilanteen mukaan joko ennaltaehkäisevää tai korjaavaa toimintaa.

Osana ennaltaehkäisyä laadimme kaupungin intraan työterveyden sivuille mielen hyvinvoinnin sivun, joka koostuu erilaisista lukuvinkeistä ja linkeistä. Sieltä löytyy linkkejä muun muassa mielenterveyteen, työhyvinvointiin ja työkykyyn, kognitiiviseen ergonomiaan, tietoa ja vertaistukea haastaviin tilanteisiin, harjoituksia hyvinvoinnin tueksi sekä pitkä lista kirjallisuusvinkkejä.

Lisäksi aloitimme jo vuonna 2019 käytännön, jossa kaikki ulkopuoliset meille tulevat A-todistukset siirtyvät kirjaamisen jälkeen vastuutyöterveyshoitajalle. Työterveyshoitaja on yhteydessä asiakkaaseen kaikissa F-diagnooseissa, mikäli asia ei ole jo meillä hoidossa. Muissa diagnooseissa yli kaksi viikkoa kestänyt sairauspoissaolo johtaa yhteydenottoon. Tule-sairauksien osalta tämä työ on siirretty työfysioterapeuteille. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä yhteydenottoon. He kokevat sen huolenpitona ja välittämisenä.

Yleislääkäreille on korvamerkitty aikoja, joille työterveyshoitajat saavat mielenterveyden asioissa potilaan viikon sisällä. Kokeilussa on masennuksen lääkehoidon haasteissa mahdollisuus, tutkia farmakogeneettinen paneeli sopivan lääkkeen ja lääkeannoksen määrittämiseksi. Työkykyyn vaikuttavissa tilanteissa on myös mahdollista tehdä ADHD-tutkimuksia jo työterveyshuollossa. ADHD-prosessi on kehitys- ja testausvaiheessa.

Miten seuraavaksi edetään

Vuoden 2022 tilastossa mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolopäivissä on jo laskua, mikä tuo toiveikkuutta mallin toimivuudesta (kuva 2 «»2). Esihenkilöt antavat myös positiivista palautetta mielenterveyden asioiden hyvästä hoidosta. Kuitenkin vasta useamman vuoden seurannassa saadaan vakuuttavampaa näyttöä. Moni asia mallin toiminnassa on vielä kesken, ja sairauspoissaolojen vähentäminen on yhteistyötä, ei yksin työterveydessä tehtävää.

Missä meillä on pullonkauloja? Miksi työterveyteen tullaan vasta, kun omat voimavarat ovat jo täysin loppuneet ja ei voida välttyä sairauspoissaoloilta ja muilta raskaammilta hoidoilta? Yksi selkeä tunnistettu asia on tiedon puute. Työpaikoilla ei hahmoteta, että työterveyteen voi olla yhteydessä jo siinä vaiheessa, kun on vasta lieviä oireita. Olemme parantaneet viestintää. Aina kun työterveyshuolto on kentällä, nostetaan asia esiin. Esihenkilöille ja johdolle asiasta puhutaan kaikissa eri yhteyksissä. Kotiin lähetettävässä henkilöstölehdessä on asiasta viestitty. Työsuojelu osaa jo ohjata Terapianavigaattorin käyttöön. Syksylle 2023 on tehty tulostettava niin sanottu huoneentaulu yhdessä viestinnän kanssa. Se on tarkoitus saada jokaiseen päiväkotiin ja opettajanhuoneeseen mutta myös muihin työpaikkoihin.

Paljon on jo tehty mielenterveyden haasteen taklaamisessa, mutta työ jatkuu edelleen. Ilmapiiri asian tiimoilta on innostunut, ja kokeilemme henkilöstön ideoita löytääksemme parhaiten meille sopivan mallin, kehitystyö jatkuu. Innostunut asenne on nähtävissä myös organisaation eri tasoilla ja tehtävissä, johdossa ja HR:ssä.