Työn muokkaus on yhteistyötä – toimintamalli kuvaa prosessin ja tehtävät

Työn muokkauksen toimintamalli

Toimintamallin tavoitteena on tehdä työn muokkauksen prosessi näkyväksi kaikille osapuolille. Tämän toivotaan madaltavan kynnystä työn muokkaukseen osana työpaikan työkyvyn tukemista.

Toimintamalli etenee prosessimaisesti, ja siinä on kuusi vaihetta: 1) Havaitse tarve, 2) Kerää tietoa, 3) Selvitä vaihtoehtoja, 4) Valitse ratkaisut, 5) Toteuta ratkaisut ja 6) Seuraa ja arvioi (kuva 1 «»1). Jokaisessa vaiheessa on kuvattu toimenpiteet sekä eri tahojen roolit ja vastuut.

Yhteistyö vaatii selkeää prosessia

Työn muokkauksen prosessi on tutkimusten mukaan sosiaalinen, vuorovaikutteinen ja epälineaarinen. Työn muokkaus voi toteutua yksinkertaisimmillaan vain esihenkilön ja työntekijän välisenä yhteistyönä. Toisaalta prosessi voi edellyttää työpaikan toimijoiden ja työkyvyn tuen ammattilaisten monialaista yhteistyötä, jolloin kaikilla pitää olla yhteinen tavoite. Työn muokkaukseen voi osallistua työnantajan ja työntekijän lisäksi työterveyshuolto, työeläkevakuuttaja, kuntoutuksen palveluntuottaja, erikoissairaanhoito, järjestön edustaja tai työllisyyspalvelujen ammattilainen.

Näin toimintamalli kehitettiin

Työn muokkauksen toimintamalli tehtiin yhteiskehittämällä. Toimintamallia varten koottiin tietoa työn muokkauksen teoreettisista viitekehyksistä, käsitteistä, lainsäädännöstä, työn muokkauksen prosessista, eri toimijoiden rooleista ja vastuista, työn muokkauksen keinoista sekä muokkausta estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tietoa kerättiin tieteellisistä artikkeleista, oppaista ja raporteista sekä internetsivustoilta. Toimintamallin perustaksi otettiin amerikkalainen JAN-malli (Job Accommodation Network).

Toimintamallin sisältöä kehitettiin työpajoissa, joissa oli mukana hanketoimijoita, työpaikkojen edustajia ja työterveyshuollon henkilöstöä. Toimintamallia pilotoitiin sekä julkisilla että yksityisillä työpaikoilla, ja mallin sisältöä korjattiin pilotoinnista saadun palautteen perusteella. Toimintamallin käyttöönoton tueksi tuotettiin animaatio, sähköinen opas ja työn muokkauksen suunnittelulomake.

Toimintamalli kehitettiin osana ESR-projektia "Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä" (Kuura). Sitä toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu.

Työn muokkaus on hyödyllistä ja vaikuttavaa

Työn muokkauksella on suoria ja epäsuoria hyötyjä sekä työnantajalle, työntekijälle että työyhteisölle. Rekrytointitilanteessa työnantaja voi saada ammattitaitoisen työntekijän muokkaamalla työtä hänelle sopivaksi. Jos työntekijän työkyky alentuu työssä ollessa, työn muokkaus voi auttaa häntä pysymään työssä. Näin työnantaja hyötyy kokeneen työntekijän työpanoksesta ja samalla välttää uuden työntekijän rekrytoinnista, perehdytyksestä ja koulutuksesta aiheutuvat kustannukset.

Työntekijän kannalta työn muokkaus voi auttaa häntä jatkamaan työssä tai nopeuttaa hänen paluutaan työhön esimerkiksi osasairauspäivärahan tai työkokeilun avulla. Työyhteisön kannalta on usein hyvä asia, että tuttu työkaveri voi jatkaa omassa työssään.

Työn muokkauksen esteitä on tunnistettu

Työn muokkauksen esteenä on tutkimusten mukaan etenkin tiedon puute. Esihenkilöillä ei ole riittävästi tietoa erilaisten vaivojen, sairauksien ja vammojen aiheuttamista rajoitteista työhön, työn muokkauksen prosessista, muokkausratkaisuista, työnantajalle aiheutuvista kustannuksista ja ratkaisujen rahoitusmahdollisuuksista. Työterveyshuolto ja muut työkyvyn tuen ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa työntekijän työstä ja mahdollisista työn muokkausratkaisuista.

Toinen työn muokkauksen este on se, että työntekijä ei uskalla tai halua tuoda työpaikalla esille omaa tilannettaan ja muokkaustarpeitaan. Tämä on tyypillistä etenkin, jos työntekijällä on mielenterveyden häiriöitä tai jokin näkymätön vamma, kuten kuulovamma.

Miten työterveyshuolto voi käyttää toimintamallia?

Työterveyshuollolla on oma roolinsa muokkausprosessin eri vaiheissa. Työterveyslääkärillä on tietoa työntekijän työkyvystä, kun taas esihenkilö tuntee työprosessit, työpaikan olosuhteet ja työn muokkauksen mahdollisuudet työpaikalla. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on mahdollista kirjata työpaikan ja työterveyshuollon yhteisesti sopimat toimintatavat. Työterveyslääkäri voi tarvittaessa tuoda esille, että osasairauspäiväraha ja siihen liittyvä työn muokkaus voivat olla sairauspoissaolon vaihtoehto. Työterveyslääkäri voi tunnistaa työn muokkauksen tarpeen, jos työntekijällä on vaikeuksia suoriutua työstään sairauden, vamman, elämäntilanteen tai kulttuuritaustan takia.

Työterveyshuolto voi tuoda muokkausprosessiin tietoa työntekijän työkyvystä, jos työntekijä on antanut siihen luvan. Vaihtoehtojen selvittämisessä ja ratkaisujen valinnassa työterveyslääkäri voi arvioida, onko muokattu työ työntekijän työkyvyn kannalta sopivaa. Työnantajan vastuulla on toteuttaa työn muokkaus, tehdä tarvittavat hankinnat, tiedottaa asiasta työyhteisössä ja varmistaa, ettei työn muokkaus aiheuta työturvallisuusriskejä kenellekään työntekijälle. Työterveyshuollon tehtävänä on tarvittaessa seurata ja arvioida, miten työn muokkaus vaikutti työntekijän työkykyyn ja työn tekemiseen, ja kirjata tiedot omiin rekistereihin.

Työterveyshuollot voivat hyödyntää työn muokkauksen toimintamallia ja siihen liittyviä työvälineitä esimerkiksi työterveysneuvotteluissa. Toimintamalli ja työvälineet soveltuvat myös koulutusaineistoiksi työterveysyhteistyöhön sekä työterveyshuollon oman henkilöstön osaamisen vahvistamiseen.