Työterveyslääkärin työn iso muutos - etätyöterveyden hyödyt ja haasteet

Koronakriisin aikana etälääkäripalveluiden kysyntä kasvoi räjähdysmäisesti. Kela-korvausta yksityislääkärin etävastaanotosta saaneiden määrä onkin kasvanut muutamasta tuhannesta satoihin tuhansiin. Etävastaanotot ovat soveltuvassa tilanteessa nopea ja helppo keino hoitaa potilas ilman infektioriskiä. Potilaiden ei myöskään tarvitse siirtyä pitkien matkojen takaa lääkärin odotushuoneeseen, mikä säästää potilaiden työaikaa. Etävastaanottoihin liittyy kuitenkin monia haasteita. Erotusdiagnostiikka etävastaanotolla voi olla kokeneellekin lääkärille vaikeaa. Etävastaanotolla on vaikeampi arvioida potilaan toiminta- ja työkykyä ja esimerkiksi päihdesairauksiin liittyvät löydökset jäävät helposti havaitsematta. Työtapaturma- ja ammattitautitapauksissa etävastaanotolla tehty status ei välttämättä täytä vakuutuslääketieteellisiä kriteereitä. Niin kuin moni muukin asia lääketieteessä etävastaanotto on oiva työväline oikeassa paikassa käytettynä, mutta siihen liittyy riskejä, jos sitä ei osata käyttää. Helpot etävastaanotot ovat ehkä myös mahdollistamassa medikalisaatiota.

Koronan vaikutukset työterveyteen ja yksittäiseen työterveyslääkäriin riippuvat 1) yrityksestä 2) yrityksen toimialasta ja 3) missä roolissa ja työsuhteessa työterveyslääkäri on toiminut. Koronapandemian alkuvaiheessa 2020 vastaanotot vähenivät erityisesti infektioriskin takia. Kun työterveyshuollosta saatiin kaikilla palvelutuottajilla pakkotilanteessa laajemmin etävastaanottopalveluita käyttöön, niin käyntien yhteismäärät jopa kasvoivat. Koronainfektioiden testaus ja potilaiden hoidon ja sairauslomatarpeen arvioiden määrä kasvatti vastaanottotarvetta koko terveydenhuollossa. Sopimuksesta riippuen osa yrityksistä toteutti koronavastaanotot joko julkisella sektorilla tai työterveydessä. Kun koronatodistukset siirtyivät vuonna 2022 julkiselta sektorilta työterveyteen, niin työterveyden etäkäyntien tarve taas kasvoi. Lisäksi koronapandemia aiheutti psykososiaalista kuormitusta sekä vapaa-ajalla että työssä, mikä näkyi potilaiden tukitarpeessa ja vastaanottojen määrissä.

Työterveyden toiminta muuttui helppojen etävastaanottojen takia, joissa voitiin määrätä koronassa mutta myös kaikissa muissa sairauksissa sairauspoissaoloja. Tämä hajotti työterveystiimien otetta omien yritystensä potilaista ja heidän sairastamisestaan. Koronaepidemia lisäsi monella yrityksellä merkittävästi sairauspoissaoloja sekä koronan että muiden syiden takia. Voidaankin pohtia, oliko mukana niin sanottua saikuttamista tai medikalisaatiota, joka helpottuu pika-etävastaanotoilla. Lisäksi esihenkilöiden ja alaisten etätyö ja sirpaloituneet työyhteisöt saattavat heikentää työtehoa ja työhyvinvointia. Työkykyongelmien medikalisaatio ja niiden ratkaisujen hakeminen työterveydestä on mahdollisesti yksi syy lisääntyneeseen vastaanottotoimintaan.

Koronapandemian vaikutukset työterveyslääkärin omaan työhön riippuivat myös siitä, minkä tyyppistä yritystä työterveyslääkäri hoiti. Toimistotyössä vaivaton etätyöhön siirtyminen ei välttämättä akuutisti näkynyt juurikaan työterveydessä. Fyysistä asiakaspalvelufirmaa hoitavan työterveyslääkärin työ muuttui puolestaan paljon. Suurin muutos oli varmaankin hoiva-alalla, jossa sekä koronatartuntojen että psyykkisen kuormituksen määrä oli suurin; työterveyslääkäristä tuli yrityksen koronakonsultti ja potilaiden koronalääkäri. Työterveyden normaali toiminta jäi koronapandemian puristuksessa vähäisemmäksi, ja paljon määräaikaistarkastuksia ja työpaikkaselvityksiä jäi tekemättä.

Esimerkkiyrityksen työterveyden toiminnan muutos 1999–2023

Vuonna 2021 etätyökykyarviot ilmeistyivät koronapandemian pakottamina (kuva 1 «»1). Vuonna 2022 niiden määrä oli lähes sama kuin fyysisten työkykyarvioiden. Vuonna 2023 on jo palattu siihen, että fyysisiä arvioita on selvästi enemmän. Ensimmäiset etätyökykyneuvottelut olivat yrityksessä jo vuonna 2020 (kuva 2 «»2). Sen jälkeen niitä on ollut koko ajan lisääntyvässä määrin, ja vuonna 2023 jo selkeä enemmistö neuvotteluista on pidetty etänä.

Kirjallisuutta

1. Yksityisten etälääkäripalveluiden käyttäjämäärä kasvoi räjähdysmäisesti korona-aikana. «https://tietotarjotin.kela.fi/uutinen/783735/yksityisten-etalaakaripalveluiden-kayttajamaara-kasvoi-rajahdysmaisesti-korona-aikana»1
2. Salmio J. Digiklinikan isot haasteet. Suom Lääkäril 2023;17:733
3. Luhtala M. Etänä kirjoitettu sairauspoissaolo voi olla riski. Suom Lääkäril 2023; 21-22:922
4. Etäkäynti ei riitä ammattitautiepäilyyn. Suomen Lääkärilehti 20.6.2023. «https://www.laakarilehti.fi/mielipide/etakaynti-ei-riita-ammattitautiepailyyn»2
5. Marko Luhtala: Työterveyslääkäri asiantuntijana koronaohjeistusten tuulissa. Työterveyslääkäri 2021;39(4):26-28.
6. LÄÄKÄRILEHTI: TIEDE 21.6.2023.Etälääketiede – hyvä oivallus vai harha-askel?. Hyvin suunniteltu etähoito auttaa sekä potilasta että terveydenhuoltojärjestelmää. Morag TolviTuija IkonenLeena-Maija Aaltonen
7. Avoimin mielin kohti digiaikaa. Työterveyslääkäri. 2018;36(4):25-28. Johanna Saarela
8. Digitalisaatio muuttaa työterveyslääkärin arkea. Työterveyslääkäri. 2016;34(3):18-21. Toni Keski-Jyrä, Annika Jalli ja Ossi Laukkanen
9. Olisiko videovälitteisyys työterveyshuollon keino vastata pienyrittäjien tarpeisiin? Työterveyslääkäri 2017;35(4):58-60. Jaana Laitinen, Heli Hannonen, Eija Mäenpää-Moilanen ja Anne Salmi
10. Etätyöterveysneuvottelut haastavat vuorovaikutuksen. Työterveyshoitaja. 2022;47(1):13-14. Sanna Pesonen ja Erja Sormunen.