Aivotyötä ja lehden nelikymppisiä Glo Hotel Artissa
Suomen Työterveyslääkäriyhdistys järjesti yhdessä Aivoliiton kanssa perinteisen Syysseminaarin tänä vuonna Helsingin sydämessä hotelli Glossa. Teemana oli "Aivoissa tapahtui – tyssäsikö työura?" Illalla juhlittiin Työterveyslääkäri-lehden nelikymppisiä 1980-luvun tunnelmissa.
STLY:n puheenjohtaja Marika Löija avasi seminaarin, minkä jälkeen neurologian erikoislääkäri, dosentti Kaisa Hartikainen Mehiläisestä puhui aivoterveydestä ja eritoten sujuvasta toiminnanohjauksesta, jota moderni työelämä vaatii. Esimerkkinä Hartikainen käytti pandemiaa, jonka alussa lähes kaikki yhteiskunnan toimet piti nopeasti ajatella uusiksi. Turhia muutoksia ei saanut tehdä, koska aivot lepäävät, kun tehdään tuttuja asioita. Hartikainen löysi musiikista vertauksen toiminnanohjauksen tärkeydestä: aivot ovat orkesteri, jonka kapellimestarina toiminnanohjaus toimii. Kognitiivisessa ponnistelussa toiminnanohjaus heikkenee, ja tähän liittyy glutamaatin kertyminen. Tutkimuksin on todettu, että glutamaatin kertyminen vaikuttaa myös taloudellisiin päätöksiin: kognitiivisesti rasittuneet tekivät taloudellisesti huonompia päätöksiä kuin verrokkiryhmä. Ammatillisen kuntoutuksen toimia pohdittaessa täytyy huomioida myös kognitio, Hartikainen muistutti. Kognitiivisessa ponnistelussa toiminnanohjaus heikkenee, ja tämä merkittävästi vaikuttaa kuntoutuksen onnistumiseen.
Neuropsykologiaa ja työterveysyhteistyötä
Seuraavaksi Tyksin ja Medisharen erikoispsykologi Anna Ryösä kertoi neuropsykologisesta tutkimuksesta, joka voi olla tarpeen osana työkyvyn arviota muun muassa neurologisen tai psykiatrisen sairastumisen jälkeen tai aivovamman jälkeen. Tutkimuksessa arvioidaan kognitiivista toimintakykyä, jaksavuutta, käyttäytymistä ja tunne-elämää. Muutosta verrataan aiempaan, kognitiiviseen primaaritasoon. Neuropsykologin tekemässä työkyvyn arvioinnissa korostuvat erityisesti tiedonkäsittelyn nopeus, työmuisti, päättelykyky ja kyky ymmärtää ja kompensoida omia haasteita. Neuropsykologin lausunnot ovat laajoja, ja jos lausunto tuntuu pitkältä, Ryösä ohjeistaa lukemaan ainakin haastattelutiedot, yhteenvedon ja johtopäätökset.
Lounaan jälkeen työterveyshuollon erikoislääkäri Mikko Kiekara Mehiläisestä puhui työ- ja toimintakyvyn määrittelemisestä. Kun työntekijän työkyky alenee sairauden vuoksi, mitä sitten tehdään? Lähdetäänkö liikkeelle ongelmasta, kun voisikin lähteä vahvuuksista? Mistä työssä on kyse ja mitä työ edellyttää? Kognitiivinen kapasiteetti muuttuu päivän mittaan vireystilasta riippuen, joten työkykykin vaihtelee päivän mittaan.
Kiekaran jälkeen neurologian erikoislääkäri, LT, eMBA Sari Rastas työeläkeyhtiö Elosta valotti työeläkeyhtiön näkökulmaa työkykyyn. Viimeisenä luentona ADHD-diagnostiikasta ja toimintakyvyn arvioinnista kertoi psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Sami Leppämäki Terveystalosta.
Kunniajäseneksi Arvi Parvinen
STLY:n kunniajäseneksi nimitettiin Arvi Parvinen. Lääkintöneuvos Parvinen on toiminut yhdistyksen hallituksen jäsenenä 1972–1990 ja puheenjohtajana 1987–1990. Hän on tehnyt pitkän uran tehtaanlääkärinä ja johtavana työterveyslääkärinä, muun muassa Metson palveluksessa. Hän toimi Työsuojeluhallituksen ylilääkärinä 1974 ja vaikutti tuolloin työterveyshuoltolain sisältöön puolustaen kokonaisvaltaisia työterveyspalveluja. Parvinen on kehittänyt käytännön ratkaisuja työterveysyhteistyön vaikuttavuuden arvioimiseksi ja ollut aktiivinen työterveyshuollon kehittäjä, keskustelija ja ajatusten herättäjä työterveyslääkäreiden tapahtumissa. Arvi Parvinen on toiminut uraa uurtavana työterveyslääkärinä, joka jo varhain, useimpia meitä muita aikaisemmin, ymmärsi työkyvyn tuen merkityksen osana työkyvyttömyyden ehkäisyä.
Vuoden Työterveysteko -palkinto Leena Ala-Mursulalle
Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry myöntää Vuoden Työterveysteko -palkinnon vuosittain henkilölle, yhteisölle tai laitokselle, joka on näkyvästi toiminut työterveystyön parhaaksi, tehnyt sitä tunnetuksi erityisellä tavalla tai keksinyt uutta, joka on johtanut käytännön sovellutukseen.
Syysseminaarissa Helsingissä 3.11. vuoden 2023 Työterveysteko-palkinto myönnettiin professori Leena Ala-Mursulalle tekemästään työstä erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseksi ja erikoisalan merkityksen esillä pitämiseksi.
Erikoislääkärikoulutuksen ja työterveyshuollon erikoisalan merkityksen esillä pitäminen on yhteiskunnallisesti tärkeää. Leena Ala-Mursula on tehnyt pitkäjänteistä työtä erikoislääkärikoulutuksen uudistamisen parissa, hän on myös yksi Kouluttajalääkärin oppaan kirjoittajista. Hän on toiminut aktiivisesti Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit ry:ssä ja STLY:ssä Työterveyslääkäri-lehden pitkäaikaisena toimittajana. Hän innostaa ja rohkaisee tekemään paljon kaivattua työterveyshuoltoon liittyvää tieteellistä tutkimusta. Hän antaa panostaan myös laajemmin tieteellisen tutkimuksen hyväksi, ja kesäkuussa 2023 hän sai Lääkärilehden Arvioijan tunnustuspalkinnon. Hän ylläpitää erikoisalan näkyvyyttä laajalla maantieteellisellä alueella ja pistää itsensä likoon erikoislääkärikoulutuksen hyväksi.
Vuoden artikkeli -tunnustus Ville Ojaselle
Työterveyslääkäri-lehden Vuoden artikkelin yleisinä kriteereinä on, että artikkeli on sisällöltään korkeatasoinen, selkeästi kirjoitettu, tutkimukseen tai parhaisiin käytäntöihin perustuva, noudattaa yhdistyksen (STLY) periaatteita eli edistää jäsenistön ammatillista osaamista ja kollegiaalisuutta, tuo uutta jäsennettyä tietoa käytännön työhön ja kannustaa muita kirjoittamaan ja jakamaan tietoa.
Työterveyslääkäri-lehden vuoden 2022 artikkelin tunnustuksen sai työterveyshuollon erikoislääkäri Ville Ojanen lehdessä 3/2022 julkaistusta artikkelistaan "Metallien 3D-tulostus – tulevaisuutta vai nykypäivää?" Artikkeli esittelee tämänhetkisen tietämyksen varsin uudesta valmistustavasta, siihen liittyvistä terveysriskeistä sekä työturvallisuuden huomioimisesta. Se perustuu kirjallisuuteen ja omakohtaiseen tutustumiskäyntiin työpaikalla. Se tuo vanhan teollisuusalan altisteet ja altistumisen päivitettynä nykypäivään ja muistuttaa terveyshaitoista, joita meidän tulee valppaina tunnistaa uusien teknologioidenkin edessä. Artikkeli on erinomainen esimerkki erikoistuvan lääkärin syventävästä työstä. Se on aidosti pedagoginen ja tuo uutta tietoa jäsenistön käytännön työhön. Se esittelee lisäävän valmistuksen tämänhetkiset keskeiset menetelmät jauhepetisulatuksen ja suorakerrostuksen, joilla metallia kerrostetaan kappaleiksi. Kuvat ovat havainnollisia ja selkeitä. Artikkeli antaa mittakaavaa vertaamalla altistumisia uusilla ja vanhoilla menetelmillä ja lopulta luotaa tulevaisuuteen hyvien lähteiden kera.
Tähtiartikkeli-palkinnon saa sen perusteella, mikä kunkin vuoden artikkeli saa eniten klikkauksia Duodecimin Terveysportissa – jossa Työterveyslääkäri-lehti ja jäsenkuntamme asiat saavat tärkeällä tavalla näkyvyyttä koko lääkärikunnan silmissä.
Yhteensä Työterveyslääkäri-lehden artikkeleita on tänä vuonna klikattu yli 30 000 kertaa.
Vuoden 2022 lehtien tähtiartikkeli Jan Schugkin lehdessä 4/2022 julkaistu "Toiminnalliset häiriöt ja työkyvyttömyys". Aihe on jokapäiväisessä käytännön työssä tärkeä sekä työterveyslääkäreille että laajemminkin kollegakunnalle. Työkyvyttömyyden arviointi ei ole helppoa, ja jäsentelyn tarkastelu aika ajoin on kaikille lausujille tärkeää.
Onnittelut palkituille!
Saara Taponen